365 days with Ida

Tyylipohdintaa, luonnonkosmetiikkaa, musiikkilöytöjä, herkullista ruokaa & Helsinki-vinkkejä!

Monthly Archive: joulukuu 2016

lauantai

31

joulukuu 2016

0

COMMENTS

Heippa 2016, tervetuloa 2017

Written by , Posted in Lifestyle

Vuoden 2015 lopussa kirjoitin näin. Olin ehtinyt olla vuoden yrittäjänä ja nyt täyteen tulee kaksi – tosin tämä vuosi päätoimisen sijaan sivutoimisesti. Vaikka 2015 ei varmasti ollut elämäni smoothein vuosi, mietin nyt, että tajusinkohan silloin ollenkaan, miten ihana ja omalla tavallaan lempeä vuosi se oli? Sain koulun pakettiin, tein yrittäjänä kolme päivää viikosta toimistotöitä ja kaksi päivää (ja joskus harvemmin kaikki loput päivät viikosta) omia projekteja – blogia, sisällöntuotantoa, somekanavien päivittelyä eri yrityksille, koulutuksia ja valokuvaamista. Ja suurimman osan noista projekteistani tein parhaimman ystäväni kanssa. Vuosi yrittäjänä oli huippu – vaikka yrittäjyyden myötä saa ottaa paljon vastuuta, on vapauttakin jos niin järjestää. 

2016 on vuosi, joka kului nopeammin kuin yksikään aiempi vuosi. Miten niin vuosi vaihtuu taas? Jo nyt? 

2016 on ollut täynnä tohinaa; tammikuun alussa ajattelin, että tässähän menee koko elämä uusiksi: edessä oli jännittävät uudet kuviot. Muutto uuteen kaupunkiin, täyspäiväisestä yrittäjyydestä siirtyminen sivutoimiseen yrittäjyyteen ja kokopäivätyöhön unelmien työpaikassa Sugarilla. Uusi naapurusto, uudet työkaverit, uudet piirit. Vaikka oon syntynyt ja asunut pikkuisena Helsingissä, muistan kunnolla vain Tampereella asutut vuodet. Välissä asuin yhden vuoden sisäoppilaitoksessa (se on toinen tarina!), mutta käytännössä olen asunut koko ikäni Tampereella. Siellä koteja on ollut useampia ja kuviot muuttuneet, mutta Helsinkiin muutto tuntui vuosi sitten tosi paljon isommalta jutulta, kuin Tampereen sisällä muuttaminen. Ja tokihan se sitä olikin, mutta eri tavalla kuin ajattelin. 

Nyt mua hymyilyttää. Jos olisin tiennyt, ettei mikään tärkeä muutu tai katoa, olisin varmaan alkanut haaveilla uusista kuvioista ja muutosta jo paljon aikaisemmin. Mutta en tainnut olla valmis aiemmin, viime vuoden alku oli oikea hetki. Tuntuu, ettei mikään muuttunut, vaikka kaikki muuttui. Tuntuu, että olisin asunut Helsingissä vuosia – mutta toisaalta havahdun viikoittain (ja välillä päivittäin) siihen, että löydän uusia paikkoja ja reittejä ja kuljen tuttujakin katuja väärään suuntaan. 

Olen tainnut puhua Helsingistä enemmän ja vähemmän tosissani jo useamman vuoden ystäville ja tuttaville, sillä niin moni kokeneempi neuvoi ja opasti. Että ei kannata muuttaa Helsinkiin, ei ainakaan talvella, silloin siellä vain masentuu. Ja että kaikki helsinkiläiset ovat kylmiä. Kylmiä ja ylimielisiä. Ja entä jos säkin sitten alkaisit puhua niin kuin ne siellä, nasaalisti ja suhauttaisit s:n tosi ärsyttävästi.

HAhaha. Voi mitä huolia! Nyt fiksumpana tiedän, että ei olisi kannattanut antaa noille neuvoille mitään painoarvoa. Helsinki on ihana ja raikas (vaikkakin hitosti kylmempi kuin Tampere), uusi ja kutkuttava. Oon saanut paljon uusia tuttavuuksia ja kavereita, ystäviäkin – eikä murteet ja slangit tartu muhun. Ja jos tarttuisivatkin, niin olisivat silloin jonkun muun kuin minun murheeni.

Jos joku tuttu tai tuntematon siellä haaveilee toisella paikkakunnalle, ulkomaille tai vaikka viereiseen kortteliin muutosta, annan neuvon: tee se! Toteuta haaveesi! Älä kuuntele muita, jos tiedä mitä haluat – tai kuuntele sellaisia, jotka haluavat sun parasta. 

Vuosi sitten kirjoitin: ”Olen oppinut luottamaan siihen, että asiat menee niin kuin niiden kuuluu mennä. Ennen saatoin jännittää kuukauden päästä tapahtuvaa asiaa, nykyisin en ehdi murehtia tuollaisia juttuja. Se on aika helpottavaa. Oon tainnut olla aikamoinen murehtija joskus.” Nyt vain nyökyttelen. Tuntuu että opin koko ajan – ehkä itsevarmuus kasvaa tekemisen myötä ja toisaalta mulla on usein niin monta rautaa tulessa, että ei sitä ehdi murehtia edes seuraavan viikon asioita. Oon iloinen, että kahden työn yhdistelmään alkaa tottua. Onhan tämä välillä aikamoista sumplimista, mutta en valitsisi näin, ellen rakastaisi kumpaakin työtäni niin paljon. 

Ja ehdinhän mä paljon muutakin! Ehdin käydä Rovaniemellä moikkaamassa isovanhempiani, matkustaa kahdesti Köpikseen, käydä Lontoossa sekä työmatkalla että minilomalla, päiväreissulla Tallinnassa, nauttia auringosta Mallorcalla, seikkalla Vietnamissa ja reissata useamman kerran Tampereelle. Ehdin tavata ystäviä, käydä treffeillä (tylsillä ja kutkuttavilla), lukea kirjoja ja testata monta uutta ravintolaa. Poksauttaa skumpan jos toisenkin, juoruilla ja ideoida pitkän työpäivän jälkeen viinilasi kourassa, juhlia Suomenlinnassa, käydä ekaa kertaa avannossa (tai siis uimassa talvella), aloittaa yhden ison projektin, josta kerron ensi vuonna enemmän, seikkailla kotikaupungissa ystävän kanssa kuin olisin lomalla, nähdä livenä Beyoncen, hyvästellä siskon poikaystävineen miltei puoleksi vuodeksi ja juhlia kesällä ihan parhaat kesäjuhlat. 

On hauska selata kalenteria takaperin ja tallentaa puhelimen kuvakansioon tallentuneet kuvat koneelle. Sitä unohtaa nopeasti, miten monenlaisia juttuja ja kohtaamisia kokonaiseen vuoteen mahtuu. Hyviä ja huonoja, pelottavia ja riemastuttavia. Uuvuttavia ja niitä, joina on täynnä energiaa ja innostusta. Enimmäkseen hyviä juttuja onneksi. Vaikka uutisointi ja maailman tila on tuntunut tänä vuonna erityisen raskaalta, on ollut helppo löytää ilahduttavia asioita arjesta. 

Nyt pistän kuplivat kylmään ja lakkaan kynteni – illalla aion poksauttaa skumppapullon ja kilistää hurmaavassa seurassa. Toivon teille kaikille supersäkenöivää vuotta 2017 – PUS! ✧.。:+*

Yksi juttu vielä: ei enää kiirettä manaavia kalentereita. 2017: be super. And a little more relaxed… 

kuvat: Maj ♥


Seuraa Bloglovinissa & Facebookissa

perjantai

30

joulukuu 2016

7

COMMENTS

Tavoitteita vuodelle 2017

Written by , Posted in Lifestyle

Jostain syystä päätin joskus, etten koskaan lupaa mitään vuoden vaihteessa. Olisi varmaan aika tarkastella tätä päätöstä, että miksihän olen niin päättänyt – mutta ennen kuin pyörrän päätökseni ajattelin keplotella hieman ja tehdä uuden vuoden lupauksien sijaan tavoitteita vuodelle 2017

Ehkä tavoitteet tuntuvat lupauksia konkreettisemmilta? Tai jotenkin vähemmän syyllistäviltä, positiivisemmilta? 

Tavoitteena: 

x Lukea vieläkin enemmän. Luin tänä vuonna enemmän kuin ennen, tai ainakin useammin kuin aiemmin, mutta haluan lukea vielä enemmän. Lukeminen on paras tapa reissata ilman että lähtee konkreettisesti mihinkään. Oppii ymmärtämään muita, pystyy eläytymään tilanteisiin jotka eivät ole tapahtuneet itselle ja oppii historiasta ja kulttuureista ihan eri tavalla mitä koulussa koskaan opin. 

x Olla heittämättä yhtään ruokaa roskiin. Yksin asuessa ja silloin tällöin reissatessa ruoka pilaantuu välillä kaappiin – hävettää edes myöntää. Se on typerintä mitä tiedän ja mun on pakko tehdä asialle jotain. Ostaa enemmän pakasterasioita ja raivata tuo mun minipakastin järkevään järjestykseen, jotta voin pakastaa ruoan jämät jotka jäävät jääkaappiin pilaantumaan. Ja suunnitella paremmin syömisiäni tai ostamieni raaka-aineiden hyödyntämistä. 

x Ottaa opiksi niistä asioista, jotka olen nyt oppinut kantapään kautta. Ettei tarvitsisi ensi vuonna enää murehtia samoja murheita. Olla enemmän girl boss. Olla suostumatta juttuihin, joissa omaa tekemistä ei arvosteta tarpeeksi. Sanoa suoraan, kun tuntuu, että joku pelaa epäreilua peliä. Pyytää sen, mitä ansaitsee. Päästä yli siitä fiiliksestä, että tuottaa jollekin pettymyksen olemalla itseään kohtaan rehellinen; oli kyse sitten jaksamisesta, riittävästä palkasta tai aidosta kiinnostuksesta johonkin juttuun. 

x Kirjoittaa rehellistä paperipäiväkirjaa. Olisi kiva kirjoittaa pitkästä aikaa niin, etten mieti yhtään, kelle kirjoitan tai kuka tekstini saattaa lukea. Jos ei kokonaisia lauseita, niin edes ranskalaisin viivoin. 

x Haluan, että ensi vuonna myös mun vaatekaappi on eettisempi ja ekologisempi. Peilikaappi ja ruokakaappi on mielestäni verrattain helppo täyttää eettisesti ja ekologisesti, mutta vaatekaappi on mun kohdallani paljon kinkkisempi juttu. Pyrin jatkossa ostamaan vieläkin isomman osan vaatteistani käytettynä – eettinen muoti Suomessa ei nimittäin aina miellytä mua, sillä se tarkoittaa usein printtejä, kuoseja, isoja leveitä leikkauksia ja materiaalina pelkkää trikoota. Onneksi täältä löytyy muutamia ihania brändejäkin kyllä – niitä olen tägäillyt suomalaiset suunnittelijat -tägin alle, jos kaipaatte inspiraatiota samaan teemaan. Ostamiseni on vähentynyt vuosien saatossa huomattavasti, mutta haluaisin, että ostamani vaatteet ja asusteet olisivat useammin eettisesti tai ekologisesti valmistettuja. 

Viisi tavoitetta riittäköön alkuun, jos teen liian monta, en osaa tarttua kunnolla mihinkään. Olen ihan supertyytyväinen itseeni, jos saan tulevana vuonna edistettyä näitä asioita ja oon aivan varma, että keksin vuoden kuluessa monta tavoitetta lisää. Mitä teidän lupaus- tai tavoitelistoilta löytyy? 

maanantai

26

joulukuu 2016

2

COMMENTS

Olympus-tyttö since 2011

Written by , Posted in Lifestyle

* Kaupallinen yhteistyö Olympus
Editoitu 1.1.2017: poistin alekoodit

Laskeskelin tässä juuri, että olen ollut tyytyväinen Olympus-tyttö kohta 6 vuoden ajan! Taisin saada ekan Olympuksen testiin vuonna 2011 blogikampanjan tiimoilta ja sen jälkeen olen ostanut kaksi Olympuksen kameraa ja lainannut paria muuta runkoa välissä. Objektiivejakin on ehtinyt kertyä ja tästä kaikesta voinee päätellä, että olen ollut tosi tyytyväinen. En todellakaan voisi kuvitella vaihtavani takaisin isoon järkkäriin, jota kannoin mukanani ennen Olympukseen siirtymistä. Iso kamera on raskas ja vie paljon tilaa – ja on alttiimpi kolauksille, varsinkin jos ei käytä kunnollista kameralaukkua tai asianmukaisia suojapussukoita. Nykyisin nämä minijärkkärit ovat niin laadukkaita ja kehittyneitä, että näillä voi ottaa helposti painokelpoisiakin kuvia. Ja kuvata hyviä kuvia hämärässä, mikä on Suomen talvessa tärkeä ominaisuus! 

Tosi pitkään kuvasin kaikki blogini kuvat Olympuksen PEN E-P5:lla. Tänä kesänä kameran runko vaihtui Penistä OM-D:ksi ja malli E-M5II:ksi. Olen tykännyt tästä rungosta ihan hulluna! Huomaan eron edelliseen tarkempina kuvina ja tuntuu, että kuvat onnistuvat hämärissä olosuhteissa aiempaa paremmin – ehkä se on 5-akselisen kuvanvakaimen ansiota? En tiedä kameroiden teknisistä ominaisuuksista paljoa, mutta haluan hyvän ja ammattimaisen kameran, jolla voin tarpeen mukaan kuvata kuvia sekä printtiä että nettiä varten. Haluan, että kuvat on helppo siirtää kamerasta koneelle ja on ihan huippua, että puhelimeen ladattavan sovelluksen avulla voin käyttää puhelintani kaukolaukaisuun. Tällä rungolla voi myös kuvata kuvia tietokoneen kautta; ihan mahtava ominaisuus jos kuvaa vaikka tuotekuvia printtiä varten. 

Objektiiveina mulla on jokapäiväisessä käytössä 25mm f 1.8 ja 45mm f 1.8. Silloin tällöin, varsinkin lomareissuilla ja maisemallisesti upeissa paikoissa käytän 12mm f 2.0 -laajakulmaobjektiivia. Sillä saa upeita reissukuvia! 45mm-objektiivilla kuvataan useimmiten mun asukuvat, 25mm sen sijaan käytän kaikkeen yleiskuvaukseen. Se on kätevä yleisobjektiivi ja jos mukaan reissuun mahtuu vain yksi, valitsen 25mm-objektiivin. Kittiputkiin verrattuna siinä on kuitenkin huomattavasti parempi valovoima ja kaunis bokeh. 

Kirjoittelin joskus aiemmin hyvistä kikoista, jotka kannattaa tietää, kun kuvaa Olympuksella. Jos ne ovat menneet aiemmin ohi, niin kannattaa kurkata ne täältä. Siellä on neuvo mm. siihen, miten Olympuksella kuvatuista kuvista ei tule punertavia, miten valkotasapainoa voi säätää jne. Täältä sen sijaan löytyy tarkempi esittely objektiiveista.