20.4.2017

lifestyle
6 kommenttia

365 days with Ida

ida365

Vitsit, vähän hassu olo, kun on sellainen fiilis että pitäisi olla energinen ja kevyt olla, mutta tuntuukin tahmealta ja nuhjaiselta. Tosi kumma fiilis, koska kaikki on tosi hyvin eikä ole mitään isompaa, mikä mietityttäisi.

Ehkä se onkin siinä? Paljon pikkujuttuja, joita pitäisi hoitaa ja viedä eteenpäin, mutta joille ei tunnu lohkeavan aikaa mistään välistä. Tai no, ei yritysmuodon miettiminen tunnu just nyt mitenkään pikkujutulta, vaikka se saattaa käytännössä hyvinkin olla sitä. Pitäisi myös alkaa selvittää kaikki säästöjuttuja ja tehdä joku suunnitelma siitä, miten saisin mun asp-tilille enemmän vipinää, jotta voisin alkaa joskus haaveilla ikiomasta kodista. Sitten on oikeasti pieniä asioita, jotka pitäisi saada hoidettua: kirppispöydän varaus, mailien läpikäyminen (pelkään että olen unohtanut vastata johonkin tärkeään!), ikkunoiden pesu ja viherkasvien siirtäminen isompiin ruukkuihin. Tietääkö joku teistä miten peikonlehteä kannattaa leikellä? Ja voiko ne leikatut varret samantien istuttaa uusiksi?

Tai sitten se onkin se, ettei just nyt todella ole mitään isompaa huolta, stressiä tai myllerrystä elämässä. Ei oo aallokkoja, tyyntä vain. Nurinkurista. Tai ehkä en oo vaan ehtinyt levätä kunnolla? Olisi varmaan ollut fiksuinta levätä koko pääsiäinen, ladata akkuja ja sellaista, mutta sen sijaan olinkin koko ajan menossa, koska se tuntui parhaalta valinnalta. Ja olikin sitä! Vitsit mulla oli kiva viikonloppu, näin paljon tyyppejä, joita on ollut ikävä. Tamperetta ei kyllä oo sinänsä ikävä yhtään, mutta ihmisiä siellä toisinaan kyllä kovastikin. Tampereella on kuitenkin ne omat porukat ja piirit joihin kuuluu, täällä ympyrät on erilaiset ja koostuvat pikemminkin yksittäisistä ystävistä ja tutuista isomman porukan sijaan.

Oon muuten kuunnellut viime aikoina Riikka Pulkkisen Paras mahdollinen maailma -kirjaa äänikirjana (hämmentävä mutta hyvä!) ja mietin, oonko jotenkin uppoutunut sen sävyihin. Mulle käy usein niin, että lukiessa elän kirjaa niin vahvasti että heijastelen sen herättämiä tunteita arkeenikin. Ehkä sama tapahtuu nytkin? Hmmh. Tähän fiilikseen tuo vesisade tuntuu itseasiassa tosi sopivalta. Taidan kaivautua pian mun untuvatäkin alle ja kuten viime aikoina usein, nukahtaa tuota äänikirjaa kuunnellen.

Ps. Oldies goldies, tunnelmaa täydentävä biisisuositus iltaanne. x

Lisää luettavaa

Meikkipussin päivitys syksyyn ja hyvää tekevä kuivakuppausrutiini

Kesäkuulumisia

ida hanhiniemi – uusi koti.

Uudessa yhteisessä kodissa – vihdoin!

ida365 asunnon myynti

Miten asunto myydään? Kokemuksia ja tietoa asunnon myymisestä välittäjän avulla

Kommentit

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

  1. Samaistun näihin tunnelmiin, olipa kiva lukea, että joku muukin kelailee samaa. Tavallaan kaikki on ok, duunit, kevät, tulevat suunnitelmat jne. Mutta sitten kuitenkin kaipaisi vähän jotain aivan uutta säpinää, mutta ei oikein tiedä, mihin suuntaan lähteä ja millaisia valintoja tehdä.

    Paras mahdollinen maailma on yksi Pulkkisen parhaista, vahva suositus sille!

    1. Joo, niinpä! Sama fiilis!

      Joo vitsit, mäkin oon tykännyt tästä. Tää on erilainen ja toisaalta vanha tuttu. Tykkään!

  2. Vitsit, sait kirjotettua sanoiksi munkin viimeaikasia fiiliksiä! Olo on jotenkin tosi vaisu vaikka arjessa ei mitään suurta olekaan. Hmph.

  3. Hei tiedätkö, kiitos kun kirjoitit tämän. En tiedä osaanko pukea tätä oikein, mutta oli ihan sairaan ihanaa lukea näin iisisti virtaava, päiväkirjamainen ja hyvällä tavalla elämänmakuinen kirjoitus, yhtään pitkään mietittyjä ja hiottuja postauksia väheksymättä! Mutta siis tämä oli ihana ja ah niin samaistuttava. Ihanaa ajatusvirtaa ja to-del-la tutut fiilikset!

    Ja ps kiitos kun linkkasit nellyn! Jäin nyt tuntikausiksi kuunteleen vanhoja lemppareita ja pahus siltä on tullut UUS LEVYKIN, en ollut tiennyt mitään! Aiiika mielenkiintoisia uutuuksia, monta biisiä iski jo ekalla kuuntelukierroksella!

    1. No eikä, hei samat sanat. Kiitos että kommentoit, ilahduin!

      Kiva kuulla että tällaiset tajunnanvirta-postauksetkin on kivoja. Jotenkin sitä huomaa nykyisin panostavansa esim. yhteistyöpostauksiin ammattimaisemmin mitä vuosia sitten ja ehkä sen myötä tyyli on muutenkin muuttunut. Jaan paljon enemmän infoa ja ajatuksia kivoista jutuista ja toimivista tuotteista, kuin niinkään yleisiä mietteitäni tms. Ehkä niillekin olis tilaa. :-)

      Ah Nelly Furtado <3 Tulee niin mieleen yläaste!! Ja lukio, aiaii. Uutta levyä en oo uskaltanut vielä kuunnella, mutta sun innoittamana....