10 vuotta bloggaajana

lifestyle
27 kommenttia

En kestä, että tätä on jatkunut jo 10 vuotta! Yli kymmenen vuoden ajan oon päivittäin käynyt joko kurkkaamassa onko tullut uusia kommentteja, kirjoittanut postauksia, muokannut kuvia tai vähintäänkin miettinyt jotain blogiin liittyvää. Yli kymmenen vuotta! Se tuntuu aika hullun pitkältä ajalta. 

Perustin ekan blogini vuonna 2007. Se tapahtui hetken mielijohteesta – ystäväni Linda oli esitellyt mulle tuolloin hetki sitten löytämiään ruotsalaisia blogeja. Ruotsalaisten suosikkien, mm. nyt jo kuopatun Moderniteter-blogin löytymisen myötä löysin nopeasti myös suomalaisen, silloin vielä pienen blogiskenen. 

Fashi ON! -blogi Ida ja Linda

eka banneri ikinä, as you can see… armoa, tästä on 10 vuotta!!! 

Blogit oli tuolloin aika symppiksiä nettipäiväkirjoja ja usein niitä kirjoteltiin anonyymisti, hurjimmat ehkä omalla nimellään, mutta usein myös salanimien takaa – ja varsin usein englanninkielisten sellaisten. Mun eka blogi oli kekseliäästi nimetty Fashi ON! (jep) ja sitä kirjoitti mun kanssa myös Linda ja Miina – joskin taisin olla joukon aktiivisin.

Ei ehkä oltu ymmärretty miksi vanhempien mielestä kuvien laittaminen nettiin oli riskaabelia puuhaa, kun alusti asti pidettiin blogia omilla nimillä eikä sutattu kasvoja piiloon. Eikä blogia perustaessa käynyt mielessäkään, mihin se voisi johtaa tai että sitä voisi lukea joskus isompikin joukko. Mulla oli jo vuosia ollut aktiivinen livejournal-tili, joten blogi tuntui luontevalta jatkumolta sille, vaikkei se ollutkaan aivan yhtä henkilökohtainen. 

En tiedä mikä meihin lopulta meni, mutta kevättalvella aloitettu blogi laitettiin suhteellisen nopsaa kiinni. Ja koska ei silloin vielä tiedetty, että poistamisen sijaan voisi esim. piilottaa blogin, niin tämä ihan eka blogi ihan tosi poistettiin hetken mielijohteesta. 16-vuotiaan kypsyydellä totta kai lopetettiin homma tyylikkäästi: ilmoitimme jäävämme mammalomalle raskausvatsakuvien kera. Demi.fi kuhisi ja kanssabloggaajat kommentoivat omissa blogeissaan avoimen närkästyneinä meidän meininkiä lapselliseksi – hups, mitenhän ihmeessä?!

Kuvitella, että blogit oli joskus niin pienen piirin juttu, että kun blogipiireissä tapahtui jotain, sitä kommentoitiin omassa blogissa. Pitkään juuri tuo piirre olikin se, joka bloggaamisesta teki niin siistiä. Se oli pienen piirin yhteinen, vähän salainen ja jännittäväkin juttu. Alkuun kaikki bloggaajat tuntuivat olevan keskenään kavereita koska tehtiin samaa juttua. Nyt kymmenen vuoden jälkeen meininki on luonnollisesti ihan eri – blogin pitäminen ei sinällään enää riitä yhdistäväksi tekijäksi. Välillä sitä ei enää edes muista, mutta tosi tosi pitkään piti selittää kaikille, mitä bloggaaminen ylipäätään tarkoittaa.

Suu kiinni - blogi Ida Linda Miina

No, ei mennyt kauaakaan kun perustettiin kolmisin toka blogimme. Sen nimi oli Suu kiinni. AHHH, poskeni punottaisivat häpeästä jos ei jo naurattaisi oma meininki. Niin fiksuja ja kypsiä!

Yllä meidän tyylikäs banneri. Uskokaa pois, silloin se oli suorastaan oivaltavan upea. Suu kiinni -blogia ei sitäkään kestänyt lopulta ihan hirvittävän kauaa koska kaiken uhmailun lisäksi bloggailu oli mun mielestä oikeasti ihan tosi kivaa. Tuolloin sitä vaiheili vielä aika paljon, että onko tää nyt ihan meganoloa koko homma ja kantsiiko tätä tehdä tosissaan ja siksi varmaan päätyi tekemään kaiken muka vitsillä. Mun jutuista takuulla paistoi, että olin ihan liian innokas ollakseni cool ja suhtautuakseni välinpitämättömästi koko blogin pitämiseen. Linda ja Miina eivät ehkä olleet yhtä innoissaan tai vakavissaan, joten homma vähän jäi. Eikä tuo keskarit pystyssä -meininki lopulta ehkä ollut ihan mun juttu sekään, vaikka kuinka olisin halunnut olla sellainen tyyppi tuolloin. 

Puukkohupparitytöt

Uhmakkainta blogivaihetta taisi kestää muutama kuukausi ja sinä aikana selvisi, että silloin mua kiinnosti bloggailla vaatteista, musiikista, Tampere-jutuista ja muusta ajankohtaisesta aika päiväkirjamaisella otteella. Meni jonkin aikaa ja syntyi Puukkohupparitytöt – eka blogi, joka oikeasti kestikin sitten vähän kauemmin. Se oli mun ja Lindan yhteinen blogi – ja se on yhä olemassa, salasanojen takana. 

Näitä kuvia katsellessa mun päässä alkoi soimaan CSS, laittakaapas tekin soimaan yksi noiden aikojen lempparibändeistä – tai kurkatkaa Puukkohupparitytöt-soittolista jonka just loin. Voisko joku joskus järkkää bileet, joissa soitettaisiin biisejä vuosilta 2007-2010? Nu rave -meininki, kuka edes muistaa?! Tuolloin käytiin selailemassa hienoja kuvia fffoundista (aika ennen Pinterestiä ja Tumblria), haaveiltiin pääsystä yhtä siisteihin bileisiin kuin mistä The Cobrasnakessa (en muuten tiennyt että se on yhä olemassa) julkaistut bilekuvat oli, luettiin Erlend Loen Supernaiivia ja kirjoiteltiin livejournaliin salaisuuksia todella salamyhkäisesti ja niin, että ne taisivat lopulta kuulostaa paljon kiinnostavammalta kuin oikeasti olivatkaan. Kuunneltiin Uffieta ja ostettiin bamboo-korvikset, koska Lily Allenillakin oli. Tilattiin jotain ihan mitä vaan American Apparelilta, jotta voisi sanoa, että joku vaate oli sieltä. Verkkatakit tuoksui Viktor&Rolfin Flowerbombilta ja aina kun nähtiin kaupungilla hieno keikkajuliste, pöllittiin se itselle. Mun huonetta koristi ainakin Placebon, SMG:n ja Mewin julisteet. 

Puukkohupparitytöt oli kyllä jotain ihan kreisisiistiä aikoinaan, jollain mittarilla blogien kulta-aikoina – oltiin Blogilistan (RIP) top 3:ssa luetuimmissa, turhimmista turhimpaan postaukseen saattoi tulla useita kymmeniä tai jopa satoja kommenteja ja kirjoitettiin kyllä ihanan häpeilemättömästi ihan kaikesta. Silloin ei onneksi ollut Jodelia, mutta totta kai nykyiset jodlaajat muistavat mitä muistavat, hahaa, interwebzzz never forgetz.
 Puukkohupparitytöt Ida ja Linda

Ida Linda Jutta blogi

Ida ja Linda

Miina ja Linda blogi

Tampereen blogimiitti 2009

Ekassa blogimiitissä, olikohan tää 2009?! 

Puukkohupparitytöt oli mun ja Lindan yhteinen blogi, nimetty Melodican puukkohuppareiden mukaan. Perustettiin se maaliskuussa 2008 ja jatkettiin syyskuuhun 2009 asti. Sitten pidettiin kuukauden dramaattiselta tuntunut tauko (ahdistuttiin blogiristeilyllä kaikesta bloggaajien välisestä draamasta ja mietittiin ettei haluta olla osa tätä ja lopetettiin blogi – ja aloitettiin uus kuukauden päästä. Hitto mitä sähläystä!). Sitten tuli Jutta Ida Miina Linda -blogin, eli ashacucu-blogin vuoro, meidän lukiojengin yhteisblogi. 

Ashacucu

Ida ja Jutta bloggaajat

Lindan ja Idan blogi

Ja se on vieläkin olemassa! Ja julkisena kaikille! Hahaa, oon tainnut olla kaukaa viisas kun oon poistellut osan omista teksteistäni sieltä, mutta joitain tosi fiksuja postauksia olen näemmä kuitenkin päättänyt säästää, mm. top 5 things i hate that everyone else seems to like. Ashacucu-meininki oli hauskaa ja sekavaa, mutta ehkä viimeistään tuossa vaiheessa, parin vuoden blogisähellyksen jälkeen tajusin, että voisin pitää blogia ihan itsekin ja tehdä siitä ihan omannäköisen. Helmikuussa 2010 perustin 365 days with Ida -blogin ja tänä vuonna 7 vuotta täyttänyt blogi on mun pitkäjänteisimmin toteutettu blogiprojekti ikinä. 365 days with Ida

Milja Linda ja IdaMilja, Linda ja minä, kuusi vuotta sitten. Miljan blogi oli myös ekoja blogeja, jonka löysin! 

Blogikengät

Blogikengät, hahahah. Noi oli ihan törkeän huonot jalkaan mutta munkin oli pakko saada ne, koska kaikilla muillakin oli ne.

ida365

Adulting big time

paperbag waist

Autenttiset kuvausympäristöt kotikotona – en tosiaankaan häiriintynyt vaikka taustalla näkyi kaikki sotku. 

Plastic Cameras

ida365

Indiedays bileet 2009

Juulia, Emmi, Milja, minä, Linda ja Marianna blogikemuissa. Mariannan blogi on muuten yksi ensimmäisistä suomalaisista, jota aloin lukea! 

ida365 marimekko
Marimekko-yhteistyö junnuna, yksi lemppareista. Yksi mun kuvaama kuva päätyi myös Marimekko-kirjaan – se tuntui tuolloin ihan hullun siistiltä jutulta.

Mua muuten jännitti tuolloin ihan hirveästi että huomaisiko kaikki, että kuvauslainassa olleet kengät olivat koko 42 – eli vain seitsemän numeroa liian isot! :-D Tuolloin kukaan ei todellakaaan lainannut vaatteita pr-toimistosta asukuvia varten tai tilannut niitä nettikaupasta ja palauttanut kuvat otettuaan, joten musta tuntui vähän huijaukselta poseerata väärän kokoisten kenkien kanssa, vaikka ne olivat joka tapauksessa vain lainassa. Oi voi, miten paljon oma medianlukutaito onkaan kehittynyt noista vuosista. Varmaan kuvittelin tuolloin, että kaikissa lehtijutuissa olevat jutut on just niin kuin ne oikeastikin on, että ei mitään stailata vain kuvia varten.  

Nyt kun mietin, niin musta on vähän kreisiä että perustettiin Lauran kanssa Plastic Cameras. Ja niin siistiä! Ei mietitty liikoja tulisiko siitä mitään ja ehkä vähän sisuunnuttiinkin siitä, että jotkut varmasti ajatteli, ettei filmikameroiden myymisessä ole mitään järkeä. Onneks perustettiin – opittiin paljon, tuotiin suosittuja Instax-kameroita ekojen joukoissa Suomeen ja saatiin myytyä Plastic Cameras vielä eteenpäinkin. On ollut kiva seurailla että se on yhä olemassa, vaikkakin jo uuden omistajan näköinen eikä enää meidän tuotos. En olisi varmastikaan uskaltanut perustaa moista, jollen olisi valmiiksi tiennyt, että pelkästään mun blogin lukijoista löytyi ihmisiä, jotka oli yhtä innoissaan filmikameroista kuin minä tuolloin. 

Berliinissä Olympuksen pressimatkalla Veeran ja Jennin kanssa. Olympus on ihan ehdottomasti yksi mun tärkeimmistä yhteistyökumppaneista – lämmin kiitos Henrik & Olympus Suomi. 

ida365 asennemedia

kuva: Sam Jamsen 

Ei näitä kymmentä vuotta voi mitenkään summata, mutta jos blogin suhteen pitäisi yrittää niin huh. Enpä olisi ikinä uskonut, että blogista tulee mulle työ tai että miten siisteihin juttuihin pääsisin blogin kautta osallistumaan. Tai että miten bloggaamisen myötä opituista asioista olisi mulle myöhemmin suuri hyöty työelämässä ja opinnoissa. Ja tärkeimpänä: miten monta rakasta ystävää ja kaveria mun elämään on tullut bloggaamisen myötä. Aloin ensin luetella ihmisiä nimeltä, mutta listasta tuli niin pitkä ettei siinä ollut järkeä – tästä aiheesta saisi muutenkin jo kokonaisen postauksen.

Samoin siitä, mitä kaikkea olen oppinut. Mietin myös aina välillä, mitä kuuluu entisille ja nykyisille vakkarikommentoijille ja blogikolleegoille vuosien takaa. Mutta kuten sanottu – tästä saisi monta postausta lisää. Ehkä palaan aiheeseen vielä ja jos ei muuta, niin olen päättänyt hemmotella teitä pikkuisen, joten kuten ennen tapasin blogipostauksiini kirjoittaa vihjailujen yhteydessä: stay tuned! 

Mutta vitsit, olispa kiva kuulla, että luitteko te blogeja jo 10 vuotta sitten, vai koska löysitte ne? Ketkä on teidän ekat blogisuosikit? Musta tuntui niin hauskalta, että törmäsin tänä kesänä yhteen mun kymmenen vuoden takaisista lemppareista, nimittäin Hit me with your rhythm stick -blogin Aneen. En kestä, ihan parasta. 

Lisää luettavaa

Meikkipussin päivitys syksyyn ja hyvää tekevä kuivakuppausrutiini

Kesäkuulumisia

ida hanhiniemi – uusi koti.

Uudessa yhteisessä kodissa – vihdoin!

ida365 asunnon myynti

Miten asunto myydään? Kokemuksia ja tietoa asunnon myymisestä välittäjän avulla

Kommentit

Vastaa käyttäjälle ida365 Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

  1. ONNEA kymmenestä vuodesta! Mä vähän hämmennyin, että mähän oon seurannut sua hitto IHAN ALUSTA. : D Tosin luulen, että tähän saattoi vaikuttaa se, että meillä oli silloin aika paljon samoja kavereita, vaikka ei henkilökohtaisesti tunnetukaan.
    Muistot tuli kyllä niin mieleen tosta ton ajan Tampere-meiningin kuvauksesta. Etenkin just noi keikkajulisteet. Ai että. Oi aikoja.

    1. Ahahah, ihanaa, en kestä! Kiito Annan että kommentoit, tulin iloiseksi :’–) Hahaa, keikkajulisteiden kähveltäminen oli ihan parasta! Tunsi olonsa niin rebeliksi.

  2. KIITOS ihana tästä postauksesta (ja soittolistasta!!). taidan viettää loppupäivän selaillen mun teini-iän lemppariblogeja, jos ne enää löytyy mistään. miten ois Rosa-Fionan blogit, Essin Choose your colors ja Kermakakkumekko?

    blogit on nykyään niin julkisia, kuten kirjoitat tosta alkuaikojen jännittävyydestä, että se ihana nostalgia ja rosoisuus on kadonnut blogikulttuurista. ehkä tää on vain sitä ennen oli paremmin -ajattelua, johon mummot ja papat sortuu!

    1. Ihanaa Oona, u best!!! Muistan sutkin kyllä niin ikuisuuden takaa, ihanaa että oot ollut mukana niin kauan. <3

      Haha ajoo, mä seuraan Essiä Instagramissa mut Kermakakkumekosta esim. ei mitään tietoa, olispa niin kiva spottaa hänet jostain! :') good old times

      Mä veikkaan kans että osin toi on tota ennen kaikki oli hyvin -ajattelua ja mun kohdalla ainakin tosi paljon myös sitä, että jos tajuaa, että sun blogissa on kuukaudessa vähintään yhtä monta yksittäistä kävijää mitä Flow:ssa tän vuoden loppuumyytynä perjantaina, niin sit sitä ei osaakaan enää kirjoittaa niin huolettomasti mitä ennen. Sääli tavallaan, mut varmasti liittyy myös nuoruuteen ja naiviuuteen, että ei oo ajatellut asioita myöskään yhtään sen pidemmälle - hyvässä ja pahassa!

  3. Muistan, kun tuo Marimekko-postaus on julkaistu, eli apua, on sitä ainakin siis sieltä 2011 vuodesta sua seurailtu :-D Aika menee niin nopeesti…. Mun eka lemppariblogi tais olla Color me, mutta Kristan ja Jennin high-street fashion (?) ja Lauran rokkirekki oli kans ihan parhaita aikoinaan.

    1. Aaaah joo Kristan ja Jennin high-street style (vai fashion?) oli munkin suosikki!! :’) ja myöhemmin Kristan oma blogi.

      Ootpas säkin ollut pitkään mukana menossa, ihanaa! <3

  4. Oivoi mitä blogimuistoja! Oliko Ane se joka piti kaverinsa/siskonsa kanssa blogia? Parhaimpina jäänyt mieleen sun blogi, my loudspeaker, sit se miljan, mariannan, jennan ja jonkun muun eka iso yhteisblogi! En vaan muista nimee! Ja älyttömästi niitä mitä ei enää vanha pää muista!

    1. Joo, Mia, Ane ja Janette (tms?)! Ja sit myöhemmin Mia ja Ane piti kaksin.

      Joooo, Aijan my loudspeaker oli ihana, ja toi yhteisblogi tais olla 50% cotton? Se oli ihana kanssa, mutta ei tainnut kestää kauhean kauaa jos muistan oikein.

  5. Paljon onnea kymmenestä vuodesta!! :) Mä löysin blogien maailman varmaan juurikin joskus 10 vuotta sitten, jolloin rupesin säännöllisen epäsäännöllisesti lueskelemaan blogeja.

  6. Mää oon lukenu sun blogia FashiON! -ajoilta saakka!!
    Asuin silloin vielä itse muualla, ja katselin aina kuvista miten Tampereella näytti niin siistiltä, ison kaupungin meininkiä :D muistan tuon sun laukun noista koti-kodissa otetuista kuvista! Muistan myös yhden pienoisen ”kohun”. Joskus lukioaikoina annoit silloiselle poikakaverillesi lahjaksi paketin, jossa oli mm. Liukkaria, ja ihmiset taivasteli sitä blogin kommenteissa että ”nuoremmat lukijat häkeltyy!!11” :DD

    1. Hahaha en keeeestä! :–D ja siis ihan parasta jos oot ajatellut Tampereesta noin, itsestähän on tietty aina tuntunut että Tampere on ihan superpieni mut koettanut kyllä silti parhaansa mukaan tuoda esille jos siellä tapahtuikin joskus jotain hahaa.

      Voi luoja, just toi on täydellinen osoitus siitä miten 10 vuotta sitten ei hirveästi miettinyt mitä, miten ja mistä kirjoittaa blogiin. Tarkoitukseni provosoida meni 150% läpi, kun se muistetaan yhä. HAhaha, so proud of myself :D:D

  7. Oon seurannut blogeja jo useamman vuoden ja ekan omankin laitoin pystyyn vuonna 2010 – tätä blogia kesti tosin vain parisen vuotta ja nyt nelisen vuotta on nykyistä tullut kirjoitettua. Kauneus on omalle blogille tullut tärkeäksi aiheeksi lifestylen ohella ja pidän bloggaamista edelleen rakkaana harrastuksena, josta saa silloin tällöin pientä lisätuloa. Parasta tässä on ihmiset ja mahdollksuudet joihin on päässyt bloggaamisen kautta ja ovat osasyy seuraajien kanssa kommunikoinnin lisäksi miksi tämä on niin mieleistä :)

    Hanna
    http://www.hannamariav.com

  8. Vitsi aika rientää, muistan Puukkohupparitytöt ja ehkä jokusen yksityiskohdan, kun on kerrottu ”ihan kaikesta”. :-D Ja myös nuo kommentoijien mainitsemat blogit haha. Tavallaan on kyllä ikävä jopa digikamerakuvia ja sellaista ei-kaupallista (tai ainakin ihan eri tavalla kaupallista) blogi-ilmapiiriä. Onnea 10-vuotiaalle!

    1. Hahaa, jeeeeep :-D Mullakin välillä, mut sit vaan tietää ettei se sellainen ehkä olis enää kuitenkaan niin toimiva jutu pidemmän päälle. En tiiä!

  9. Muistan elävästi Puukkohupparitytöt, teiän blogi oli mun mielestä niin cool :D tuttuja nuo kaikki vanhat kuvat, jonnekin muistin syövereihin ne on tallentunu. Muistan myös ainakin vilkuilleeni Fashi ON! -blogia, mutten sitä ihan kovin orjallisesti lukenut :D Kirjotin ittekin blogia enemmän tai vähemmän aktiivisesti vuosina 2007-2014, ja muistan suuren osan vuosina 2007-2010 olleista blogeista. Ai että, blogiskene noihin aikoihin oli ihan erilainen kuin nykyään, melkein on ikävä sitä!

    1. HAhaah, ihanaa, kiitos Petra! :-D <3

      2007-2010 on kyllä jo niin klassikkomatskua blogien suhteen että huh. Oldies!

  10. Oi vitsi tuli melkeen itku näitä kuvia katsellessa, niiin paljon muistoja! Ja sun ja Lindan Puukkohupparitytöt oli mun eka blogi jota aloin seuraan, muistan kun sulla oli joku turkoosi satiinitakki/bomber ja mulla oli sama violetinvärisenä, se oli parasta muita blogeja mitä seurailin oli mm. Rosa-fiona, choose your colors, high-street style ja Floras blogg (joka on edelleen best). Ihanaa 10-v synttäriä! <3

    1. Voi eiii, ihana!!! Joo, mulla oli turkoosi bomber ja Lindalla oli violettisatiinipusakka noihin aikoihin :D Ai ettäää, hahaha. Flora on joo edelleen aivan ihana, seuraan kans häntä instassa varsinkin, blogissa käyn harvemmin.

      Kiitos, ihanaa että kommentoit! <3

  11. Ääk onnea! Mä oon myös seuraillut blogiskeneä ja sun blogeja ihan alusta saakka! Muistan myös ton samaisen liukkarikohun, josta aiemmassa kommentissa jo mainittiin ahhhahahah. Jossain vaiheessa olin myös sun livejournal-kaveri ja sit oli niin cool, kun ”tunsi” jonkun bloggaajan :D:D:D Aiettä. Nykyään luen tosi epäaktiivisesti blogeja, silloin tällöin käyn listalta läpi muutaman suosikin (esim. tän sun!) mutta muuten ei tuu enää luettua. Silloin tällöin iskee kunnon nostalgiafiilis ja muistelen lämmöllä kaikkia vanhoja lemppareita. Eniten viehätyin just sellasista livejournal-tyyppisistä blogeista, mutta sellaisia ei hirveästi enää ole.

    1. IHANAA, en kestä!! :D ja hei kuinka kiva että kommentoit, ilahduin niin paljon!! Piti vähän googlata että tajusin kenestä on kyse mut löysin tyyliin sun twitterin ja tajusin, ihanaa. <3
      Livejournal-tyyppisiä blogeja on kyllä hankala löytää! Sellaiset ois kivoja, pikkuisen henkilökohtaisempia ja arkisia.

  12. Olipa kiva postaus!

    Hauska kuulla, että CSS & The Cobrasnake oli myös Tampereen seudulla kova juttu; niin myös täällä Hgissä (ainakin omassa lähipiirissä). Itse menin niinkin pitkälle, että Cory Kennedyä ihannoimana menin ja tilasin äidin luottokortilla v. 2007/2008 yhden ensimmäisistä Cobrasnaken paidoista 20 dollarilla – ja kuin hulluna sattumana, se on mulla tätä kommenttia kirjoittaessa päällä :D Se on niin kulunut ja vähän törkynen, ja käytän sitä vain kotipaitana, mutten voi heittää sitä pois, kun siihen kulminoituu niin paljon omaa teini-ikää.

    Mä oon seurannut sua vain sun oman blogin ajoista lähtien, en muista tarkalleen vuotta; varmaan heti sieltä v. 2010. Käytin kans rusettipantoja, ja meidän tyyleissä oli muutoinkin paljon samaa. Siihen mennessä olin seurannut blogeja jo vuosia, mutta sinä & Sandra Beijer taidatte olla ainoita sellaisia ”vanhoja” blogeja, joita edelleen seuraan :D

    Mä kyl välillä kaipaan hirveesti sitä blogiskeneä, missä päivän asukuvat oli otettu just tollasissa sotkusissa huoneissa ja hameessa saattoi olla vähän ryppyjä. Oli jotenkin paljon autenttisempaa siihen aikaan, ja vaikka ikäkin tekee osansa, niin huomaan etten enää juurikaan jaksa uusia blogeja seurata juurikin siitä syystä, että sellanen sliipattu lookki ei puhuttele. Se harrastuksenomaisuus ja ”for fun” -meininki puuttuu, kun alusta asti tehdään tosi ammattimaisella otteella. Mut niin ne ajat muuttuu!

    Mitäköhän Moderniteter-mimmeille kuuluu nykyään?

  13. Ihanaa luettavaa… Missäköhän itse olen oman blogini kanssa 10 vuoden päästä.

    Sun blogi on eka kosketus ylipäätään blogimaailmaan. Aluksi en yhtään hiffannut näitten pointtia

  14. Onnea kymppivuotiaalle ❤ ite aloin lukemaan blogeja ehkä juuri noihin aikoihin, kaikkia en muista mutta ensimmäisinä vuosina luin mm. Moumouta, PS I love fashionia, All that glitterisiä (tai nykyinen ei-aktiivinen blogi on tuolla nimellä, en muista oliko eka ) ja joitakin lääkisblogeja. Muistan varmasti että vuoden 2009 kesällä luin jo aktiivisesti blogeja silloisen kämpän sängyllä ja kävin ostamassa Prismasta tai Cittarista neuletakin, jota _muistaakseni_ All that glittersin Elina suositteli, tosin saattoi olla joku muukin samantyylinen bloggaaja :D mutta ostos oli hyvä, koska se neuletakki on mulla edelleen ja käytän sitä välillä!

    Millainen tuo My loudspeaker oli?! Tuli fläsäri kun joku sen mainitsi mutta en kunnolla muista. Muistelisin että oli kiinnostava.