Jaahas, olisikohan siitä jo kymmenen vuotta, kun mulla on viimeksi ollut huppari? Siis ihan ehta huppari, colleget ovat kyllä olleet käytössä ja jos nyt jätetään laskuista treenihuppari, niin en kyllä muista, että olisin hetkeen omistanut hupparia.
Viimeksi olen varmaan pitänyt sen aikaisen blogin nimen inspiraationa toiminutta Melodican hupparia… ja saman merkin hupparia, jonka selkäosa oli täynnä punaisia huulia.
Oon jo jonkin aikaa etsinyt kivaa mustaa hupparia. Pure Wasten olivat mielessäni kauan, mutta sitten tämä löytyi vähän vahingossa; spottasin tämän A.P.C.:n hupparin kultaisilla kirjaimilla Beamista. Huppari on valmistettu jenkeissä ja tuntuu matskultaan just sellaiselta, mitä hupparilta toivoinkin. Jämäkältä, mutta samalla turvallisen pehmeältä.
takki – Minimum, huppari – A.P.C. / Beam, farkut – Levi’s / Inch”, nilkkurit – Vagabond
kuvat: Maj / Magicpoks
Hitsit muuten miten tummilta mun hiukset nykyisin näyttävät. Vaaleita raitoja on enää latvoissa ja talven takia hiukset ovat muutenkin tummemmat, kuin kesällä. Jännää! Tajusin just, että tänä kesänä tulee kahdeksan vuotta siitä, kun viimeksi värjäsin hiukseni. Raitoja laitoin viimeksi just ennen vuoden 2016 Flow:ta ja viime kesänä hiukset lyhyiksi leikattuani hiukset näyttivät vielä kauttaaltaan vaaleilta, vaikken ollut laittanut raitoja miltei vuoteen hiusten lyhentyessä. Nyt hiusten tummuusaste ja kokonaisilme alkaa olla ihan eri!
Kaikista suurin juttu hiusten värin muuttuessa on tietty se, ettei mulle enää ole oikeanlaista emojia!!!!! Ennen oli ihan selvästitää mutta nyt en enää oo, enkä oikein tääkään…
Naurattaa myös, että aina muutaman vuoden välein tekee mieli muutosta ja viimeksi muutosta toivoessani leikkasin lyhyet hiukset mutta nyt vaan koko ajan odotan, että hiukset kasvaisivat takaisin pitkiksi. Ehkä koetan muistaa tämän seuraavan kerran, kun tekee mieli leikata pitkä polkka – se päivä tulee taas parin vuoden sisällä.
Kommentit