Von Nottbeck Näsilinna Tampere

Meillä on ollut aina tapana käydä äitienpäivän aattona syömässä perheen kanssa. Aattona siksi, että sunnuntaisin ravintolat ovat tupaten täynnä ja meininki on enemmän tai vähemmän buffet. On kivempi syödä ala carte -listalta, jos kerran lähtee ulos syömään. Tällä kertaa valittiin tutustumisen kohteeksi uusittu Näsilinna ja Ravintola von Nottbeck!

Miljöö on ihana ja on ihan mielettömän hienoa, että tuollainen kaunis vanha kiinteistö on entisöity ja päässyt arvokkaaseen käyttöön. Kaikki sisällä oli kaunista aina eteishallista wc-tiloihin (katso vaikka tokavikana olevan kollaasin kakluuni-kuva, ai että).

Emma otti kylmäsavulohi-tartaria, joka oli kuulemma herkullista. Minä ja isi valkattiin punajuuri-alkupalat, ai että oli hyvää. Punajuurella nyt harvoin menee pieleen muutenkaan. Alkupalat lunastivat odotukseni ja tuskailinkin, otanko pääruuaksi kalaa vaiko kasvisvaihtoehdon, molemmat kuulostivat hyvältä.

Päädyin Pyhäjärven kuhaan. Annos oli ihan hyvä, mutta totta puhuakseni olin vähän pettynyt. Olisin odottanut enemmän kasviksia tai vihreää, purjofonduen osuus oli kovin mitätön. Mainion alkupalan jälkeen oma annokseni oli pienoinen pettymys ja mietin, että olisi sittenkin pitänyt ottaa kesäkurpitsa-mascarpone -risotto. Ensi kerralla sitten se.

Muu perhe tilasi hummeria ja se sai vain kehuja. Annos oli kuulemma helppo syödä, mikä ei ilmeisesti ole hummerin suhteen itsestäänselvyys.

Mutta jälkiruoka, huh! Se pelasti pienoisen pääruoka-pettymyksen ihan täysin. Pavlova oli mahtava; marjat tuoreita ja raikkaita, pavlova sopivalla tavalla ihanan sitkeä ja silti rapsakka ja tuo vadelmacoulis kruunasi kauniin annoksen. Suosittelen! Jäi superhyvä mieli. Rakastan kauniita ruoka-annoksia, tämä oli tosi nätti.

Äiti otti jälkiruuaksi tummasuklaaparfaitin. Sain maistaa lusikallisen ja olihan sekin hyvää, mutta koska en ole suklaan suurin ystävä, oli oma valintani mieluisampi. Suklaaintoilijoille tämä on nappivalinta. Mandariinit raikastivat suklaan makua kivasti.

Hohoo, mun pikkusisko näyttää mua vanhemmalta. Oi voi. Ehkä olen joskus kymmenen vuoden päästä tosi tyytyväinen, jos tilanne pysyy samana. :-D Näsilinna ja von Nottbeck olivat omiaan äitienpäivä-juhlinnalle ja uskonkin, ettei tämä jäänyt ainoaksi visiitiksemme.