Zero Waste -ajatuksia aloittelijoille

kirjat, lifestyle
12 kommenttia

 *Kaupallinen yhteistyö, Kustantamo S & S

Zero Waste -käsite tuli mulle tutuksi pari vuotta sitten, kun tutustuin Lauren Singerin Trash is for Tossers -blogiin. Taisin kuulla siitä ekan kerran silloiselta työkaveriltani ja mietin tuolloin, miten siistiltä, mutta utopistiselta kuulosti, että joku tuottaa roskaa vuodessa vain lasipurkillisen verran – siinä missä keskiverto suomalainen tuottaa vuodessa 500kg kaatopaikkajätettä. 500 kg!! Luku on vuodelta 2014, mutta voisin veikata, ettei roskan määrä ole ainakaan vähentynyt.

Koska zero waste -elämäntyyli ja täydellinen roskattomuus tuntuvat niin hurjan isolta haasteelta ja kaukaiselta ajatukselta, on helppo ajatella, ettei tämä kosketa minua. Tiedättehän; liian isoilta tai hankalilta tuntuvat asiat jotenkin sivuuttaa, jos ei ole tarpeeksi energiaa ottaa selvää miten aloittaa tai mistä ylipäätään onkaan kysymys. On myös helppo tuudittautua siihen ajatukseen, että yksilön valinnoilla ei olisi väliä, vaikka sillä todellakin on. Kun moni yksilö tekee parempia valintoja, kiinnostuvat yritykset ja päättäjätkin lopulta asioista ja kun isot yritykset tekevät fiksumpia valintoja, tapahtuu oikeasti isoja asioita.

Mulla on paljon petrattavaa arjessani, vaikka toki teenkin fiksumpia valintoja arjessani ja tietoisesti vältän kaiken kertakäyttöisen hankkimista ja vastaanottamista – yksi todella konkreettinen keino on kieltäytyä blogin kautta tulevista lähetyksistä. Niiden määrä on onneksi vähentynyt muutenkin viime vuosina, mutta silti paketteja voisi vastaanottaa useasti viikossa, jos kaikkiin uutuuslähetyksiin vastaisi myöntävästi.

Haluan haastaa itseäni tarkastelemaan arkivalintojani entistä tarkemmin, joten olin innoissani, kun sain  Nollahukka-blogistaan tutuksi tulleen Otso Sillanaukeen Zero Waste, jäähyväiset jätteelle -kirjan luettavakseni. Kirja on julkaistu tänä vuonna ja se kokoaa kansiensa väliin ajatuksia nollahukka-elämäntyylistä ja kasoittain vinkkejä siitä, kuinka omassa arjessa voi vähentää kertyvän roskan määrää.

Otso Sillanaukee Zero waste jäähyväiset jätteelle

Tartuin kirjaan oikealla hetkellä, sillä tämän kevään muuton myötä joudun toteamaan, että omistan monta täysin turhaa ja tarpeetonta asiaa, joista osaa olen jemmannut parikin vuotta varastossa odottamassa, josko joskus vielä tarvitsisin sitä. Olen aika hyvä karsimaan ja luopumaan asioista, mutta silti omistan paljon tarpeettomia juttuja. Hulluinta on, etten oikein edes tajua, mistä jotkut turhat asiat tulevat kotiini ja elämääni.

Pidän siitä, ettei Otso suhtaudu nollahukka-elämäntyyliin mustavalkoisesti vaan päinvastoin kannustaa tarkastelemaan omia arkisia valintoja pala palalta. Pienilläkin teoilla on ihan oikeasti väliä ja kirjaa lukiessa tajuaa, ettei tässä todellakaan ole kyse mistään ehdottomuudesta tai tylsästä kieltäytymisen maailmasta, vaan siitä, että tekee omasta arjestaan järkevämpää ja oikeasti tietoisesti miettii, mitä tarvitsee ja valitsee. Kun nykyisin kaikki on kaiken aikaa saatavilla, ei omia valintoja välttämättä pysähdy ajattelemaan tai harkitsemaan. Tiedostan vallan hyvin esimerkiksi sen, että siinä missä ennen harkitsin jokaista ostostani todella tarkasti, en nykyisin käytä hankintojeni miettimiseen juuri ollenkaan aikaa. Hitto miten kamalalta tuntuu kirjoittaa tuo asia ylös!

Zero waste jäähyväiset jätteelle

5 K -periaate: kanna mukana, karsi, käytä uudelleen, kierrätä, kompostoi 

Arjessa on ihan älyttömän helppo päästää itsensä helpolla. Ajatella, että ei tällä yhdellä valinnalla nyt niin ole väliä, kunnes ehkä myöhemmin havahtuu tajuamaan, että tekee tuollaisia myönnytyksiä itselleen jatkuvasti. Miten siis lähteä liikkeelle? Otso on listannut ylös ihanan konkreettiset vinkit, joista hän itse lähti liikkeelle:

  • kieltäydyn muovipusseista
  • kieltäydyn muovipulloista
  • kieltäydyn take-away kahvimukeista

Kolmen kohdan lista on helppo pitää mielessä ja siitä on oikeasti helppo aloittaa. Ei elämää voi eikä kannata muuttaa kerralla, koska jos tavoitteita ei pysty heti pitämään, niistä on helppo lipsua. Siksi kannattaa aloittaa konkreettisista ja selkeistä ja tarpeeksi pienistä tavoitteista. Omat baby stepsini voisivat olla tismalleen samat, vaikka noudatankin noita kolmea kohtaa jo nyt suhteellisen hyvin. Kannan yleensä aina mukanani kangaskassia ja omaa vesipulloa, mutta jos vesipullo unohtuu kotiin, niin janon yllättäessä ostan kyllä uuden sen enempää asiaa ajattelematta.

lasinen juomapullo

Zero Waste -kirjan rakenne on ihanan selkeä ja kirjaan on sen vuoksi helppo tarttua. Kirja on jaettu kappaleisiin kodin eri huoneiden mukaan ja jokaisen kappaleen lopussa on helpot, keskivaikeat ja edistyneemmät vinkit sen suhteen, miten ulottaa zero waste -ajattelua omaan arkeen ja tuohon kyseiseen osaan omassa elämässä ja kodissa.

Ei tekisi mieli myöntää, että vaikka kiinnitän aika paljon huomiota kulutustottumuksiini, huomaan kirjaa lukiessani olevani ihan alussa zero waste -elämäntyylin kanssa. Ajattelen olevani suhteellisen tiedostava kuluttaja ja teen paljon parempia valintoja, mutta on mullakin ihan hulluna petrattavaa.

Onneksi jotain juttuja teen hyvin itsekin, ja niistä ajattelin vinkata myös teille. Ehkä te voitte jakaa pari omaa hyväksi havaitsemaanne vinkkiä myös mulle? Toisten oivallusten innoittamana on paljon helpompi tehdä muutoksia ja juuri siksi tämä kirjakin on niin tarpeellinen.

Zero Waste pyykinpesu

Keittiö & pyykkäminen: 

  • Korvaa muoviset tiskiharjat luonnonkuiduista & puusta valmistetuilla kun seuraavan kerran tulee aika vaihtaa tiskiharja
  • Lopeta huuhteluaineen käyttö – se on yksinkertaisesti ihan turhaa. En ole käyttänyt huuhteluainetta vuosiin ja jos kaipaan pyykkiin jotain tuoksua, tipautan pari tippaa eteeristä öljyä huuhteluainelokeroon. Jos haluat hifistellä enemmän, tee väkiviinaetikasta ja eteerisistä öljyistä huuhteluaineseos
  • Korvaa kelmu esim. abeego-mehiläisvahakääreillä ja käytä luovuutta, kun säilytät ruokaa jääkaapissa; usein astian voi peittää helposti toisella astialla kelmun tai folion sijaan
  • En ole ikinä omistanut vihannesharjaa, koska en ole halunnut ostaa sellaista rumaa muovista itselleni ja olen pärjännyt joten kuten ilmankin. Koin ahaa-elämyksen hetki sitten tajutessani, että nämä karkeat Toockies-tiskirätit toimivat täydellisesti myös vihannesten pesuun silloin, kun multa pitää saada pestyä pois kuorimisen sijaan
  • Aito marseille-saippua (joka ei sitten ole sama asia kuin se marketeissa myytävä) sopii lähestulkoon kaikkeen: raastettuna pyykinpesuun, sellaisenaan meikkisiveltimien, nahkalaukkujen ja kenkien putsaamiseen. Myös kookossaippuaraaste kiinnostaa!
  • Tee itse yleispuhdistusaine etikasta ja sitruunoista
  • Avaa tukkeutuneet viemärit ruokasoodalla (ja etikalla). Ruokasoodalla voi myös hangata lieden ja tiskialtaan puhtaaksi ja se sopii myös kenkien raikastamiseen!
  • Vaihda muovipillit lasisiin – tai luovu pilleistä kokonaan, jos et juo kotona mehuja tai muita hampaita rasittavia juomia Oma next level -haaste: voisinko kieltäytyä ravintoloissa pilleistä tilausta tehdessä?
  • Vaihda eväsrasiat lasisiin ja nappaa take away -ruuat mukaan omiin astioihin

Zero Waste vinkit aloittelijalle

Nämä kestovanulaput on ystäväni isoäidin virkkaamat <3 Hammasharja on Humble Brushin bambuinen jonka suutuntumaan alan pikkuhiljaa tottua ja hammaslanka tämä maatuva & muoviton

 

Kylpyhuoneen zero waste -vinkit 

  • Vaihda muovinen hammasharja bambusta tai selluloosasta valmistettuun lähes täydellisesti maatuvaan versioon
  • Jos ostat pumpulipuikkoja, valitse sellaiset, joissa ei ole muovia. Markettien valikoimissa on paljon paperivartisia pumpulipuikkoja ja joillain brändeillä fair trade – tai luomusertifikaatti käytetyllä puuvillalla
  • Korvaa vanulaput virkatuilla vanulapuilla tai musliiniliinalla, jonka voi pestä
  • Vaihda hammaslanka biohajoavaan & sellaiseen, jossa on muoviton pakkaus
  • Siirry purkki purkilta luonnolliseen – synteettisissä kosmetiikkatuotteissa on usein mikrokokoisia muovihelmiä, jotka kertyvät esim. vesistöihin (ja sitä kautta lautasellemme) ja muita ympäristölle haitallisia kemikaaleja ja hormonihäiritsijöitä
  • Kun ostat luottotuotteita tai tuotteita, joiden tiedät sopivan itsellesi, valitse mahdollisimman iso pakkauskoko
  • Käytä hankkimasi tuotteet loppuun: leikkaa tuubit auki ja kaavi purkeista viimeiset pisarat ennen niiden kierrättämistä tai pois heittämistä

Zero Waste vinkit

Mukana pidettävät jutut & vinkit ostoksilla: 

  • Basic, mutta tää unohtuu aina välillä itseltäkin: pidä aina mukana oma kangaskassi tai verkkokassi
  • Oma juomapullo. Lasisen tai metallisen juomapullon voi hankkia uutena, mutta myös monet mehu-, smoothie- ja kombuchapullot sopivat hyvin uusiokäyttöön. Karma kombucha -pullot käyvät esimerkiksi erinomaisesti kestopulloksi
  • Pyri ostamaan mahdollisimman moni juttu ilman muovikäärettä. Leipiä saa paperipussissa, isommat kaupat ja kauppahallit myyvät hedelmiä ja vihanneksia irtona ilman pussia. Kestohevipussit on fiksu valinta, jos ostaa esim. irtona kirsikkatomaatteja tai marjoja – muuten kaikki hedelmät ja vihannekset menee ostoskorissa kyllä ihan hyvin ilman pussiakin, ne pestään kuitenkin ennen syömistä
  • Panosta laatuun – zero waste -ajattelun ydin on siinä, ettei osteta turhia juttuja tai mitään siksi että se on niin halpaa, että sen voi sitten rikki mennessä heittää menemään. Toisin sanoen: katso, mistä materiaaleista esimerkiksi ostamasi vaatteet on valmistettu. Suosi luonnonkuituja ja materiaaleja, joiden huoltaminen ja korjaaminen on mahdollista. Materiaaleja, jotka kenties paranevat käytössä
  • Kun ostat keittiötarvikkeita, valitse muovisten sijaan metallisia, puisia ja lasisia – ne kestävät aikaa ja käyttöä paremmin

Otso Sillanaukee Zero Waste kirja

Olen vasta puolivälissä kirjaa enkä malttaisi lopettaa sen lukemista, sillä vinkit ovat niin konkrettisia ja järkeviä ja Otson kirjoitustyyli on helposti lähestyttävä. Tunnelma ei ole syyllistävä, vaan inspiroiva. Kukapa meistä ei haluaisi elää enemmän hetkessä ja saada arkeen enemmän tilaa kaikelta turhalta? Karsia kaikkea hyödytöntä ja tehdä enemmän asioita, joilla on väliä? Se on monelle zero waste -elämäntyylin tavoite ja anti ja se kuulostaa todella loogiselta.

Onko zero waste -meininki tuttua teille, millaisia valintoja te teette arjessanne roskattomuuden ja ympäristöystävällisemmän elämän eteen? Veikkaan että aika moni teistä on todella valveutunut ja loputkit tekevät hyviä valintoja tiedostamattaan, joten ottaisin mieluusti vastaan teidän vinkkejänne aiheesta. Tämä on sellainen aihe, johon haluaisin palata myöhemminkin, sillä mulla on sellainen olo että pienillä valinnoilla voisin varmasti tehdä enemmän ja olisi kiva katsoa, miten saan muutettua asioita elämässäni vaikkapa puolen vuoden aikana.


Alekoodi!

Sain teille alekoodin Otso Sillanaukeen Zero Waste -kirjaan! Alekoodi on voimassa heinäkuun loppuun asti Kustantamo S & S:n verkkokaupassa. Koodilla IDA365 saa -30% alennuksen sekä Zero Waste e-kirjasta että konkreettisesta kirjasta. :)

Lisää luettavaa

Meikkipussin päivitys syksyyn ja hyvää tekevä kuivakuppausrutiini

Kesäkuulumisia

ida hanhiniemi – uusi koti.

Uudessa yhteisessä kodissa – vihdoin!

ida365 asunnon myynti

Miten asunto myydään? Kokemuksia ja tietoa asunnon myymisestä välittäjän avulla

Kommentit

Vastaa käyttäjälle Kesä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

  1. Käytätkö kuukuppia tai biohajoavia siteitä/tamponeja? Nämä on kanssa ehottomasti tällä Zero Waste alottelijan listalla ainakin jos on nainen

    1. Aah true, hyvä pointti! Kuukuppi on ollut käytössä moooonta vuotta, se on kyllä fiksuin keksintö ever!

    2. Biohajoavia siteitä tai tamponeja ei ainakaan pk-seudulla voi laittaa biojätteeseen, joten en tiedä onko niistä tässä suhteessa merkittävää hyötyä tavallisiin verrattuna, jollei ole omaa kompostia. Sama saattaa koskea kompostoituvia pakkausmateriaalejakin, en löytänyt tästä tarkkaa tietoa HSY:n sivuilta. Pk-seudulla kuitenkin sekajätekin poltetaan.

      Mietin muutenkin, onko muovinen vaihtoehto aina välttämättä merkittävästi pahempi kuin jostain muusta materiaalista valmistettu vastaava tuote. Esim. puisten tiskiharjojen tai bambuhammasharjojenkin valmistamiseen kuluu energiaa, harjakset ovat joissakin muovia, ne saatetaan kuljettaa jostain kaukaa ja lopulta nekin päätyvät sekajätteeseen, ellei ole mahdollisuutta polttaa tai kompostoida niitä itse. Tämä siis ihan kysymys, jota olen itsekin pohtinut yrittäessäni tehdä parempia valintoja :)

      1. Minusta tämä on hyvä pointti! Muovi ei välttämättä ole aina biohajoavia materiaaleja parempi jos tarkastelee koko tuotteen elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia. Mutta niitä taas on kuluttajan monesti aika vaikea arvioida. Hesarissa oli hiljattain hyvä juttu muoveista ja siitä ainakin opin, että usein biohajoava muovi ei ole sen parempi kuin ”tavallinenkaan” muovi ja että biohajoava muovi suositellaan usein nurinkurisesti hävittämään sekajätteenä. No, se mistä voi olla varma on, että ei kannata ostaa tuotteita turhaan ja kun ostaa, kannattaa ostaa kestävää. Ja sitten lopuksi tietty kierrättää asianmukaisesti.

        Hyvä pointti myös tuo että Helsingissä sekajäte menee nykyään (onneksi) poltettavaksi eikä kaatopaikalle. Tämä on minusta merkittävä parannus entiseen.

  2. No siis ihan hyviä vinkkejä, mutta periaatteessa esim muovinen tiskiharja, wc-harja tai hammasharja vie vähemmän luonnonvaroja valmistuksessa kuin esim puu, muovin käyttöikä on pidempi (jos huoltaa säännöllisesti esim tiski/wcharjaa se kestää n. 5-10v ihan oikeasti), hammasharjana sähköhammasharja on parempi kuin bambuinen (käytän babmuista vaan matkaharjana) ja on ekologisempaa pitää huolta hanpaistaan kun käyttää luonnonvaroja niiden korjaamiseen (esim miljoonat hammaslääkärikäynnit). Muoviset eväsrasiat vieväy myöskin vähemmän luonnonvaroja (plus nio5ä tulee sivutuotteina elintarvikkeista kuten jäätelö/voi rasia) kun lasisten astioiden valmistus. Eli kannattaa käyttää ensin kaikki muoviset loppuun ennen kuin uusii :) Liika puidenkaataminenkaan puutuotteisiin ei ehkä ole se paras ratkaisu. Jotenkin näkisin, että kaikissa vaihtoehdoissa on hyvät/huonot puolensa. Itsekin olen huoletunut muoviongelmasta mutta lähibnä sen vuoksi, että se joutuu väärään paikkaan, ei sen vuoksi että muovi itsessään olisi maailman huonoin ratkaisu (en usko että esim. Lääketiede pötkisi kovin pitkälle jos ei voitaisi käyttää vaikka muovia erilaisissa toimenpiteissä esimerkkinä silmän monteenoputket jotka laitetaan silmään glaukoomaa hoidettaessa. Eli sen sijaan, että huolehtii siitä voiko hammasharjansa heittää sekajätteeseen poltettavaksi voisi huolestua ulkona olevan roskan määrästä ja mennä pelastamaan mieluummin sorsia syömästä tupakantumppeja tai tukehtumasta muoviroskaan :/ Törkeä postaus ja hyvä miettiä näitä juttuja? Joskus vaan ärsyttää kun isot linjat unohtuu ja jäädään hifistelemään turhia pikku asioita. Ainoa järkevä muutos tähän mennessä on ollut Eun lainsäädäntö, joka kieltää kertakäyttöisen muoviroskan. :)

    1. Anteeksi tulipas monta kirjoitusvirhettä kun puhelimen näppis tökkii ja yrittää nopeasti kirjoittaa! :D Tärkeä postaus siis tarkoitin sanoa, enkä törkeä** :D Muitakin kirjoituavirheitä oli rutkasti, mutta toivottavasti saa jotain selvää! :)

    2. Tässä oli hyviä pointteja ja sama ajatus, jota itsekin hain takaa. Ei muovi oli huono asia, päin vastoin joissakin tilanteissa jopa välttämätöntä/parempi valinta. Ongelma on siinä ettei 1) muovia kierrätetä riittävästi ja 2) se päätyy roskan muodossa väärään paikkaan eli luontoon.

    3. En oikeastaan uskalla käyttää noita jätski- tai voirasioita lainkaan ruoan säilöntään, niitä kun ei siihen pitkäkestoisesti ole tarkoitettu. Jostain luin, että materiaali on huokoisempaa ja heikompaa, jolloin siihen kertyy helpommin bakteereja eikä ole hygienian kannalta enää kovin järkevää :/

      Mulla on myös joku järjetön ajatus, etten halua ”tuhlata” arvokasta puuta ja jouhimateriaalia luonnonmukaiseen wc-harjaan! :D Siksi wc-harja on edelleen mulla muovia ja melkein puolivuosittain joutuu uuden ostamaan. Saisko huoltovinkkejä?! :)

      Ylipäänsä hyvä pointti kyllä, että eniten auttaisi jos lainsäädäntötasolla säädettäisiin esimerkiksi juuri turhan jätteen välttämisestä tai erilaisista toimista jätteen kierrätyksen suhteen. Muoviin pakatut hedelmät ja kasvikset on oma ärsytyspisteeni, josta meinaa lähteä viikoittain järki kauppareissulla :D

  3. Ja jos ei aina muista kantaa mukana kestopussia hedelmille tai muule niin se kompostoitava vihree käy hyvin. Koska kompostoriin jää vain jäljelle se hintalappu jos on unohtunu irrottaa että se on ainaki toimiva.