Huumaavan tuoksuinen vartaloöljy

/// kauneus, luonnonkosmetiikkaTags: , ,
* Postaus sisältää affiliate-linkkejä 

Ajattelin alkaa kirjoittaa blogiin aina välillä tällaista tiiviimpää, lyhyempää sisältöä esim. luonnonkosmetiikkasuosikeista, juuri luetusta kirjasta, sarjoista, joita oon katsonut, lempparisaunajuomista ja hyväksi havaitusta pesulasta. Tällaiset suositukset tulee yleensä jaettua Instagram Storieseissa mutta sieltä ne eivät tallennu minnekään myöhemmin googletettavaksi.

Jos selaan postauksiani ajassa taaksepäin, niin olen kyllä aiemmin julkaissut myös lyhyitä tekstejä, mutta jossain vaiheessa kaikki tekstini ovat muuttuneet tosi pitkiksi ja laajoiksi ja se on asettanut itselleni blogitekstien suhteen hassut itsekeksimäni rajat, joiden mukaan en muka voisi tehdä tällaista nopeasti luettavaa sisältöä tänne, mutta nytpä teen!

Oon nimittäin koko talven miettinyt tätä vartaloöljyä käyttäessäni, että pitäisi muistaa vinkata tästä blogissa.

Weleda – Tyrni-vartaloöljy

Weledan Tyrni-vartaloöljy on IHANA. En yleensä fiilistele vartalovoiteita tai -öljyjä juurikaan, koska ajattelen useimmista että ne ovat aivan toimivia, mutta eivät yleensä jää mitenkään erityisesti mieleen. Ja siksi tästä tekeekin mieli vinkata: tämän tuoksu on huumaava! Mulla ei ole ollut näin ihanaa vartaloöljyä pitkään aikaan ja on tosi ilahduttavaa, että tällainen budjettiystävällinen öljy on näin ihana.

Tyrni-vartaloöljy ei tuoksu nimensä mukaisesti tyrniltä, vaan sen tuoksu on sekoitus appelsiinia, mandariinia ja greippiä. Tuoksu on sitruksinen, raikas ja makeahko, mutta ei ällöllä tavalla. Vartaloöljy on seesami- ja tyrniöljypohjainen ja sen sanotaan sopivan hyvin kuivalle iholle. Ayurvedasta olen oppinut, että seesamiöljy sopii ihon hierontaan helposti kylmää tunteville tyypeille, joten ei ehkä ihme, että löysin tämän öljyn juuri tänä talvena. Googlailin vähän ja huomasin, että Vilma on kirjoittanut tästä aiheesta.

Weledan Tyrniöljystä vinkataan, että se sopii hyvin elvyttämään ihoa esim. auringossa oleilun jälkeen ja että sopisi hyvin myös atooppiselle iholle. Onko linjoilla joku tätä testannut atoopikko? Oma ihoni ei ole atooppinen, joten en voi todentaa väitettä.

Olen saanut tämän pr-näytteenä kauan sitten, mutta otin tämän käyttöni vasta nyt, kun edellinen vartaloöljyni loppui. Weledan Tyrni-vartaloöljyn hinta on n. 22-24 € ja sitä myy mm. Ruohonjuuri ja Hyvinvoinnin.fi. Ainakin mulla vartaloöljyt kestävät säännöllisestä käytöstä huolimatta kuukausia, joten siksi uskallan väittää hinnan olevan varsin kohtuullinen.

Myös saman sarjan Weledan tyrnikäsivoide on ihana, hyvin imeytyvä ja kuivia käsiä hellivä voide – ja tuoksu myös mitä huumaavin.

·

Työpiste kotona

/// sisustusTags: , ,

Taisin tilata työpisteen sillä samalla hetkellä kun julkaisin työpiste-postaukseni. Meni alle viikko ja Ferm Living -verkkokaupasta tilaamani työpiste saapui. Sit meni kahtena päivänä useampi tunti päivässä mittaamiseen, poraamiseen ja testailuun ja TADAAA, nyt mulla on seisomatyöpiste olohuoneen nurkassa!

Ferm Living Sector Table työpiste

Ferm Living Sector-työpöytä 

Tykkään siitä, että pöytä on vähäeleinen ja kiinni seinässä. Jännitin etukäteen, että näyttääkö seisomatyöskentelyyn sopivalle korkeudelle asennettu pöytä hassulta, mutta ei onneksi!

Työpöytä asentui olohuoneeseensohvan viereen nurkkaan, joka on tähän saakka ollut tyhjillään ja on ihanaa, että pöydän äärestä voi katsella välillä vaikka ulos ikkunasta. Pöydän lähellä on pistorasia, joten saan laturin johdon siihen ja tarvittaessa lampun ikkunalaudalle työpisteen viereen. On oleellista, että työpiste on olkkarissa, koska siten töitä voi tehdä yhtä aikaa keittiön pöydän äärestä käsinkin, eikä tarvitse pelätä että häiritsee toisen etäpalaveria tai puhelua.

Seisomatyöpiste seinään asennettuna

Edellisessä työpaikassani kävi joskus fysioterapeutti kurkkaamassa, olivatko silloiset työpisteemme meille ihanteelliset ja kävi ilmi, että ainoastaan mun kohdalla seisomatyöpiste oli oikealla korkeudella. Olin toimistomme lyhyin ja pöytä korkeimmalla asetuksella.

Mun oli helppo googlata vanhan työpöytäni korkeus ja pitää se mielessä tätä pöytää asentaessa. Tärkeintä ilmeisesti olisi, että kädet ovat noin 90-asteen kulmassa pöytään nähden. Ohjeita itselle sopivasta asennuskorkeudesta löytyy helposti googlaamalla.

Työpiste kotona - Ferm Living

Olen tehnyt nyt päivän töitä seisten ja aiiii itku miten ihanaa vaihtelua tämä on. Parasta, että voin jatkossa vaihdella työskentelyasentoa istumisen ja seisomisen välillä kesken päivänkin.

Oon ollut tästä tänään niin innoissani, että olen jo ehtinyt unohtaa miten ärsyttävää puuhaa tämän asentaminen oli – vanhan talon kiviseinät ei oo ihan yksinkertaisin juttu ja piti kyllä miettiä tarkkaan, missä järjestyksessä ruuvaa mitäkin. Mutta se oli sen arvoista!

·

Fiksummat nilkkurit kotimaiselta brändiltä – Palmrothin uusi Vegtile-materiaali

/// muoti, vastuullinen muotiTags: , , , , ,

Pitkästä pitkästä aikaa päivän asu ja samalla vähän asiaa vastuullisemmista kengistä!

Kasvipohjaisista materiaaleista (esim. ananaspohjaisesta Pinatexista) on pitkään povattu vastuullisempia vaihtoehtoja nahalle ja tekonahalle, sillä näihin kahteen yleisimpään matskuun liittyy materiaaleina erilaisia ekologisia ja eettisiä kysymyksiä, mutta muita parempia vaihtoehtoja ei toistaiseksi ole ollut juurikaan markkinoilla. Kangaskengät ovat nekin tietysti yksi vaihtoehto, mutta niissäkin on puolensa, sekä kestävyyden että materiaalin vastuullisuuden puolesta sekä haasteita sääolomme huomioon ottaen.

Uusien materiaalien kehittäminen on takuulla pitkä prosessi, mutta ihanaa, että fiksumpia vaihtoehtoja tulee tarjolle vähitellen ja ihan parasta, että niiden kohdalla ei tarvitse tinkiä siitä, miten hyvältä materiaali näyttää tai siitä, miltä matsku tuntuu.

Ida365 Palmroth Vegtile-nilkkurit

neule – second hand, farkut – second hand (Levi’s), nilkkurit – Palmroth (pr-lahja), helmikorvikset – Aida Impact 

Sain Palmrothilta nämä nätit nilkkurit uudessa Vegtile-jokasäänmateriaalissa.

Uusi Vegtile-materiaali on on synteettinen; sen valmistuksessa käytetään kierrätettyä polyesteriä sekä maissiöljypohjaista biomassaa, eli se on vegaaninen vaihtoehto nahalle. Palmrothin mukaan sen hiilijalanjälki on normaalikenkää pienempi. Palmrothin pääsuunnittelija Anu Haalahti kertoo, että mm. Stella McCartney käyttää saman valmistajan vastaavaa vegaanista materiaalia, mutta tiettävästi Palmroth Vegtile on markkinoiden ainoa myös säätä kestävä ja vettähylkivä materiaali. Todella kiintoisaa!

Vegtile (vegan + reptile (matelija) = vegtile) on vettähylkivä ja erittäin kevyt ja sen pitäisi olla myös erittäin helppohoitoinen; kengät voi pyyhkäistä liinalla puhtaaksi käytön jälkeen. En ole vielä uskaltautunut näillä nyt taas lumen peittämille kaduille, mutta raportoin myöhemmin, miltä vaikuttavat käytössä ja miten hyvin kestävät käyttöä.

Ennakkoajatukseni synteettisten materiaalien kestävyydestä ja käyttömukavuudesta on mulle suurin syy, miksi valitsen yleensä aina nahan, jos pitää valita nahan, tekonahan tai kankaan välillä; laadukas nahka kestää käytössä hyvin ja suorastaan paranee käytössä. Siksi odotan jännityksellä, miten nämä nilkkurit kestävät käyttöä. Oma käsitykseni tekonahasta on nimittäin se – ehkä syyttä – että ne ovat jalassa kovat ja hengittämättömät. Kotona jalkaan vedettyinä nämä ainakin tuntuvat tosi kivoilta.

Palmroth-nilkkurit vegaaniset

Multa löytyy ennestään yhdet sirot korkonilkkurit, joita oon käyttänyt reilu pari vuotta, mutta koska ne ovat mokkanahkaa, ne eivät sovi ihan kaikille keleille. Nämä ovat täydellinen jokasään nilkkuripari niiden kaveriksi kevään ja syksyn sateisiinkin. Näiden korko on myös noita vanhoja nilkkureitani maltillisempi (5 cm), joten nämä pääsevät arkikäyttöön. Näyttävät musta ihan superkivalta esimerkiksi farkkujen kanssa!

Vastuulliset kengät tehty Euroopassa

Onko Palmroth teille tuttu brändi?

Mulle brändi on tuttu: äidillä on tai on ainakin ollut useampiakin Palmrothin kenkiä ja laukkuja ja tanssin vanhojen tanssit Palmrothin nilkkureissa, koska silloin brändi oli niitä harvoja, joilla oli kokovalikoimassaan myös kolmevitosta.

Palmrothin kengät suunnitellaan edelleen Tampereella, jossa brändin tarina on alkanut jo vuonna 1928. Vuodesta 2012 perustajan pojan poika Mikko Palmroth on jatkanut jalkinebrändin eteenpäin luotsaamista. Historiasta voi lukea lisää täältä.

Palmroth valmistaa kenkänsä vastuullisesti Portugalissa. Palmrothilla on oma henkilö valvomassa paikallista tuotantoa ja he vierailevat itsekin säännöllisesti tehtaalla. Materiaalit hankitaan Euroopasta vastuullisilta tuottajilta.

Lisäksi Palmroth kertoo, että mallistossa on jo nyt muutamia kenkiä, joiden pohjat on valmistettu osittain kierrätetystä materiaalista ja tässä uudessa Vegtile-materiaalissa on kierrätyspolyesteria. Tavoitteena on kasvattaa kierrätysmateriaalien osuutta. Lue lisää vastuullisuudesta täältä.

Euroopassa valmistetut kengät koko 35

Tykkään erityisen paljon siitä, että näiden nilkkureiden korko on päällystetty samalla materiaalilla josta kenkä on valmistettu! Ja siitä, ettei näissä nilkkureissa ole logoa näkyvillä. Vaikka ymmärrän, että moni valmistaja haluaa logonsa selkeästi näkyville, en henkilökohtaisesti halua vaatteisiini logoja – näkyvillä oleva logo saattaa olla selkeä este ostopäätöksen syntymiselle muuten kivan tuotteen kohdalla ja näin harmillisen usein on juuri vastuullisempien brändien kohdalla.

Palmrothin mallistosta löytyy myös Vegtile-matskusta valmistetut loaferit ja perinteisemmät nilkkurit.

Ida Hanhiniemi vastuulliset kengät

Tässä asussa ainoa uusi asia on nilkkurit, muutoin kaikki vaatteet ovat useamman vuoden vanhoja perusvaatteita. Silti tässä asussa tuntui tänään tosi eriltä, jotenkin ihanan skarpilta ja keväiseltä verrattuna mun normaaleihin asuihin viime ajoilta. Saattaa tietysti johtua siitä, että teen yleensä kotoa käsin töitä joogahousut jalassa huppari tai iso neule päällä hiukset sotkunutturalla…

Palmrothin mallistossa on myös muutamia muita kenkämalleja, jotka voisin kuvitella itselleni. Ramona-nilkkurit (tekonahkaa) vaikuttavat siltä, että niillä on helppo kävellä korosta huolimatta, mokkanahkaisissa Chunky-nilkkureissa on ihanan paksu pohja ja nämä ylipolven saappaat mokkanahkaisina olisi kiva joskus sovittaa, näyttävät klassikoilta. Ja vitsit, saisipa Aurora-ballerinoja yksivärisenä! Kiinnostaisi, konjakin värisinä ja mustina, nahkaisina tai mokkanahkaisina.

Onko teillä vinkata muista vastuullisemmista kenkäbrändeistä?

Tennarit ostaisin VEJA:lta, sandaalit Birkenstockilta (apua, nythän brändi myytiin LVMH:lle, saa nähdä vaikuttaako se valmistusmaahan – nyt sandaalit valmistuvat Saksassa) ja elegantimpia sandaaleja, ballerinoja ja korkokenkiä katsoisin myös Flatteredin valikoimasta, joka valmistuttaa kenkänsä Espanjassa.

·