365 days with Ida

Tyylipohdintaa, luonnonkosmetiikkaa, musiikkilöytöjä, herkullista ruokaa & Helsinki-vinkkejä!

maanantai

26

helmikuu 2018

15

COMMENTS

Ihan(a) kamala muovi

Written by , Posted in Hyvinvointi

Muovista puhutaan nyt ihan älyttömästi joka paikassa, mutta se ei vielä itsessään oikein riitä, kun pitäisi myös tehdä jotain konkreettista, eikä vain puhua siitä, että jotain pitäisi tehdä – mutta mitä ihmettä yksittäinen kuluttaja voi tehdä? 

Vaikuta allekirjoittamalla kansalaisaloite

Yksi helppo ja konkreettinen teko on allekirjoittaa tämä kansalaisaloite, jonka tavoite on, että mikromuovin käyttö kiellettäisiin lailla kosmetiikassa.

Mikromuovia on joka paikassa – Suomessa tilanteen vakavuuteen on havahduttu hiljattain, sillä mikromuovia on järvissä oletettua enemmän. Sitä päätyy vesistöihin esimerkiksi siten, että pesemme keinokuidusta valmistettuja vaatteita pesukoneessa ja vaatteista irtoaa pesuveteen pieniä hiukkasia, jotka päätyvät vesistöihin ja sitä kautta kaloihin ja mereneläviin. Mikromuovia syntyy myös teollisuudesta, irtoaa autojen renkaista, muoviroskasta ja kosmetiikasta ja pesuaineista, joita käytämme.

Mikromuovien päätyminen eläimiin ja sitä kautta esimerkiksi lautasellemme ei ole ainoa mikromuoviin liittyvä ongelma, vaan myös se, voiko mikromuovi toimia alustana bakteereille ja viiruksille, sillä tiedetään, että muovit sisältävät haitallisia aineita, esimerkiksi hormonihäiritsijöitä. 

Frantsilan kuorintavoide ei sisällä muovirakeita – synteettisessä kosmetiikassa esim. kuorintarakeet ovat lähes poikkeuksetta mikromuovia. Synteettisessä kosmetiikassa on muitakin muovipohjaisia raaka-aineita; luonnonkosmetiikassa muovi on kielletty. Myös Whamisan öljyputsari ja SnowAnnan Phyto-seerumi ovat muovittomia. 

 

Vaihda purkki kerrallaan luonnonkosmetiikkaan

Ei riitä, että mikromuovin käyttö tai käyttämättä jättäminen on kuluttajan oma valinta, sillä kuluttajalle jää suuri vastuu selvittää itse, sisältääkö joku tuote mikromuovia vai ei. Tietysti voi siirtyä täysin luonnonkosmetiikkaan, sillä luonnonkosmetiikka ei koskaan sisällä mikromuoveja, mutta tällaisen olettaminen ei liene vielä realistista kaikilta kosmetiikan käyttäjiltä.

Luonnollisia vaihtoehtoja mikromuoville on runsaasti, joten mikromuovin kieltäminen kosmetiikassa olisi yksi todella konkreettinen ja helppo keino vähentää mikromuovin päätymistä vesistöihin ja sitä kautta eläimiin ja ympäristöön, lopulta ihmiseen. Eu-tasollakin suunnitellaan jo uudistuksia, mutta uudistuksia suunnitellaan toimeenpantaviksi vasta vuodelle 2021 – siksi Suomessa pitäisi säätä lainsäädännöllä mikromuovin käytöstä ja maahantuonnista jo aiemmin. Ja olisi pitänyt säätää jo ajat sitten, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Lue lisää kansalaisaloitteesta ja mikromuovin kieltämisestä kosmetiikassa täältä

muovin kierrätys

Mikromuovi kosmetiikassa on yksi osa koko isoa muovikokonaisuutta. Mikromuovin lisäksi muovin käyttö itsessään on ongelmallista; muovia käytetään ihan liikaa ja ihan liian monessa paikassa ihan turhaan!

Muovi on monessa asiassa loistava juttu, mutta sen käyttö esim. suojaamaan hedelmiä ja kosmetiikkatuotteita on nykyisellään kestämätöntä. Suomessa käytettävästä muovista peräti 40% käytetään erilaiseen pakkaamiseen ja Helsingin seudun ympäristöpalvelu HSY:n mukaan pääkaupunkiseudulla kertyy vuodessa ihmistä kohden 25-35 kg muovijätettä – kuinka monta kiloa tuosta määrästä on kertakäyttöistä pakkausmuovia, joka päätyy sekajätteen mukana poltettavaksi taivaan tuuliin ilman, että jo kertaalleen valmistettua muovia enää hyödynnettäisiin mitenkään? Veikkaan, että aika monta kiloa. 

Kierrätä muovi

Suurin osa muoveista on maailman kaatopaikoilla, merissä tai poltettuna ilmaan eli siis jätteenä, eikä uusiokäytettynä. Muovi on kalliista ja uusiutumattomista raaka-aineista valmistettua, joten olisi tärkeää, että se hyödynnettäisiin uudelleen, kun se kertaalleen on valmistettu ja suorittanut ensimmäisen tehtävänsä.

Suomessa kierrätetään tosi hyvin esimerkiksi paperia, joka on uusiutuva luonnonvara. Miksi täällä ei kierrätetä muovia samalla tapaa? Se ei ole edes uusiutuvista luonnonvaroista valmistettua? Muovin polttaminen (sekajätteen mukana) on hyvä tapa varmistaa, ettei muovi päädy luontoon, mutta samalla haaskataan tuote, johon on käyetty paljon energiaa ja aikaa valmistukseen ja kalliin raaka-aineen käyttö jää kertaluontoiseksi. 

On paljon tuotteita ja asioita, joihin muovia fiksumpaa ratkaisua ei oikein voi edes kuvitella, mutta todella monesti muovin rooli on aivan turha tai korvattavissa jotenkin muuten. Muovia (tai sen korvikkeita) voi tehdä myös biohajoavana tai uusiutuvista materiaaleista, mutta ilmeisesti senkin suhteen ongelmana on se, ettei tiedetä hajoaako myös biohajoava muovi mikro- ja nanopartikkeleiksi, joista on haittaa eläimille ja ympäristölle ja että millä aikataululla biohajoava muovi maatuu, sekä biohajoavien versioiden kalleus verrattuna perinteiseen vaihtoehtoon. On supersiistiä että esim. Lovechock pakkaa suklaansa muovia muistuttavaan biohajoavaan materiaaliin ja että on olemassa biohajoavia ilmapalloja ja lähes kokonaan maatuvia hammasharjoja

Uusiutuvista luonnonvaroista valmistettu vaihtoehto kuulostaa kuitenkin lähtökohtaisesti järkevämmältä, vaikka mikro- ja nanopartikkeliongelmat eivät olisi sitenkään ihan täysin ratkaistu. Mutta miten tällainen muutos saataisiin isossa mittakaavassa läpi ja eteenpäin? Miten muovista ja sen käytöstä saataisiin niin kallista, että sitä olisi yksinkertaisesti järjetöntä käyttää esim. usein täysin tarpeettomaan tuotteiden tupla- tai triplapakkaamiseen tai tuotteisiin, jotka voidaan helposti valmistaa ympäristölle fiksummista raaka-aineista? 

verkkokassi

Jätä muovipussi kauppaan 

Onneksi pieniä hyviä muutoksiakin on tullut. Monessa kaupassa muovipussia ei enää saa automaattisesti, sen tarvetta tiedustellaan tai siitä joutuu jopa maksamaan erikseen – ihan mahtavaa! Siinä missä osaamme kierrättää kaikki pullot, opimme ehkä tämän myötä kantamaan mukanamme myös omia kestokasseja ostoksille. Parinkymmenen sentin ostos ei toki ole monelle kynnyskysymys, mutta ehkä se muovaa asenteita pikkuhiljaa ja useampi muistaa ottaa kangaskassin mukaansa kauppareissuille. Vinkkinä, että tämä on muuten kivoin kauppa- ja rantsukassi ikinä. 

/////////////////////////

Opetetaanko kouluissa jo kierrätystä? En muista, että meille olisi opetettu kierrätämisestä mitään ala-asteella, mutta vitsit miten tärkeää se olisi! Muistan järkyttyneeni aikonaan Ikeassa työskennellessäni, kun työkaverini naureskeli, ettei todellakaan kierrätä kotonaan lasipulloja tai metallitölkkejä, vaan heittää ne muitta mutkitta sekajätteen joukkoon. Tuo tieto hämmästytti ja ihmetytti, sillä oletin silloin naivisti, että totta kai kaikki kierrättävät vähintään metallin ja lasin ja Ikean kaltaisessa työympäristössä, jossa kaikki kierrätettään huolella, tuo kommentti korostui entisestään. 

Suosi muovittomia vaihtoehtoja – vaihda esim. elmukelmu Abeego-kääreisiin. Näitä myy esim. Pur-hyvinvointikauppa 

Kierrätä

Kerrostalossa asuessa biojätteen, papereiden, kartonkien, metallin ja lasin kierrätys on tehty niin helpoksi, ettei niiden suhteen pitäisi olla mitään ongelmaa yhtään kenelläkään.

Jos tunsit piston sydämessäsi, kurkkaa Yellow Moodin kattava kierrätysopas. Tuo opas selkeyttää monia perusjuttuja myös konkarikierrättäjille; en muistanut, että rikkoutunut juomalasi ei kuulu lasinkeräykseen. Muihin raaka-aineisiin verrattuna muovin kierrätys on huomattavasti hankalampaa kun sille ei ole automaattisesti kierrätyspisteitä taloyhtiöissä. Jotta siihen todella kannustettaisiin, pitäisi siitä tehdä yhtä helppoa kuin muidenkin raaka-aineiden kierrättämisestä. 

Täältä löytyy konkreettista tietoa, mitä muovinkeräykseen voi ja ei voi viedä ja täältä muovinkierrätyspisteet Suomessa. Kierrätetystä muovista valmistetaan esim. kastelukannuja ja suomalaisille ah-niin-rakkaita ämpäreitä. Olen kierrättänyt muovit vasta reilun vuoden, kun tajusin joskus viime keväänä, että mun kodin läheltä löytyy muovinkeräyspiste, vaikka taloyhtiöstä sellaista ei löydykään. Tampereella asuessani lähin keräyspiste oli usean kilometrin päässä, joten oli helppo perustella itselleen muovin kierrättämättä jättäminen.

Sekajätettä kertyy muovin kierrätyksen ansiosta todella vähän,  mutta on karmaisevaa tajuta, miten paljon muovijätettä syntyy yhden hengen taloudessakin. Sen määrä kannustaa miettimään omia ostoksia tarkemmin. Mulle selkein ratkaisu olisi käydä lähikaupan sijaan isommassa marketissa tai kauppahalleissa, jotta voisi valita usemman vaihtoehdon väliltä sen, jota ei ole tuplapakattu muoviin – esim. lähikaupan avokadot on aina niitä muoviin pakattuja eikä kaikkia sesonkihedelmiäkään myydä ilman muovipakkausta. 

Perehdy Zero Waste -ideologiaan

Zero Waste -elämäntapa on aiheena niin laaja, etten aio ottaa sitä tämän isommin käsittelyyn tässä postauksessa, mutta jaan teille pari hyvää lukuvinkkiä, jos aihe kiinnostaa enemmän:  Kokonainen elämä edessä -blogiSugarin Zero Waste -postaussarja & Uusi muusa -blogin ajatuksia Zero waste -viikosta

/////////////////////////

Kierrätättekö te muovinne? Entä kiinnitättekö ostoksia tehdessä huomiota siihen, mikä vaihtoehto olisi vähiten roskaa kerryttävä? Onko teillä muita hyviä vinkkejä muovijätteen vähentämiseen? Otan mieluusti vastaan!

Mikään muu yksittäinen ympäristöä koskeva aihe ei ole viime aikoina ahdistanut yhtä paljon kuin muovi ja siihen liittyvät ongelmat. Tämä tuntuu niin loputtomalta suolta, että on pakko aloittaa pienin askelin, jotta kokonaisuus ei ahdistaisi. 


Lähteet: Helsingin Sanomat – Onko hammastahnassasi muovia? 6.2.2018, Helsingin sanomat – Pitääkö jogurttipurkki pestä tai hedelmäpussin metalliosa irrottaa? Asiantuntija vastaa yhdeksään kysymykseen muovin kierrättämisestä 5.2.2018, Helsingin Sanomat – Viisilapsisen perheen äiti Aino Kämäräinen tekee itse hammastahnansa, välttää vihannespusseja ja elää heinäkuun ilman muovia – näin sinäkin voit vähentää muovijätettäsi 24.7.2017, Helsingin Sanomat – mikromuovia löytyy jopa Suomen järvistä 31.8.2016, Helsingin sanomat – Nyt se on laskettu: maailmassa on tuotettu 8,3 miljardia tonnia muovia ja peräti puolet siitä kolmentoista viime vuoden aikana – silti tuotanto vain lisääntyy entisestään 20.7.2017, RinkiHelsingin Sanomat – Fleece-paidastakin irtoaa pesussa muovia 5.9.2017, HSY 9.2.2018

Lisää luettavaa:

15 Comments

  1. Anna
  2. Sofia
  3. lusene
  4. riiri
  5. anni
  6. Liinu*
  7. Katri
  8. Jenni
  9. Anne
  10. Sonja
  11. Sanni
  12. Ilona

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.