365 days with Ida

Tyylipohdintaa, luonnonkosmetiikkaa, musiikkilöytöjä, herkullista ruokaa & Helsinki-vinkkejä!

juoma Archive

keskiviikko

12

huhtikuu 2017

2

COMMENTS

Skarppina kiireen keskellä

Written by , Posted in Lifestyle

* Kaupallinen yhteistyö, Olvi Health Lab & Asennemedia 

Kuluneen vuoden, ellei jo parin viimeisen, suurin haaste arjessani on ollut kiireen taklaaminen. Se, ettei jatkuvasti olisi kiire ja vaikka olisikin, ei ainakaan koko ajan tuntuisi siltä. Että osaisin olla hetkessä ja keskittyä siihen mitä olen tekemässä tai näkemässä unohtamatta pitää itsestäni huolta samalla. Kiireessä luistan helposti just niistä kaikista tärkeimmistä jutuista: unen määrästä, säännöllisestä ruokarytmistä ja säännöllisestä liikunnasta, vaikka tiedän, että se on tietysti hölmöintä mitä voin tehdä. Noiden kohdalla mulla vain yksinkertaisesti alkaa aina lipsua. 

Pääsin yhteistyön merkeissä testaamaan ekojen joukossa Olvi Health Lab -uutuusjuomaa, makeuttamatonta Chia Seed Drinkiä! Todella positiivinen yllätys makuvesien maailmaan, sillä tässä ei ole keinotekoisia makeutusaineita eikä sokeria – vain granaattiomenan luontaisesti sisältämää hedelmäsokeria. Täydellinen juoma kiireen keskelle kun ruokailuvälit vahingossa pitkittyy. 

Yksi tärkeimmistä jutuista on ollut se, että olen opetellut ennakoimaan. Kun tiedän, että tuleva viikko töissä on hektinen, ei kannata sopia jokaiselle illalle menoa töiden jälkeen. Tai kun tiedän, että keväästä tulee hektisin ikinä, on vain  ollut pakko opetella sanomaan ei jutuille, jotka veisivät itseltä enemmän kuin antaisivat. Ja joskus myös niille, jotka ovat tosi kivoja. Ihan kaikkeen ei vaan aina ehdi ja kiireessä on pakko priorisoida. Kun on lupautunut vähän liian moneen hommaan kerralla, alkaa arvostaa vapaa-aikaa ja niitä hetkiä, joina ei tarvitse tehdä mitään, ihan uudella tavalla. 

Olen oppinut muutaman todella hyvän tavan kiireen taltuttamiseen, vaikken vielä olekaan zen ja täysin kiireetön ja stressitön, mutta nämä auttavat:

  • Jos asian hoitamiseen menee alle 2 minuuttia, tee se heti. Oli sitten kyse tiskien laittamisesta koneeseen, smoothiekannun pesusta, laskujen maksamisesta, mailiin tai tekstiviestiin vastaamisesta tai jostian muusta hommasta, joka kuormittaaa tekemättömänä turhaan silloin kun on kiire saada jokin isompi asia valmiiksi. Näin välttää sen, että monta tällaista ärsyttävää pikkuhommaa kasautuu samalla kertaa hoidettavaksi.
  • Piilota puhelin ja päätä, ettet selaa somea ennen kuin pidät seuraavan tauon. Jos päätös ei muuten pidä, kokeile kirjata itsesi ulos esim. Facebookista, Pinterestistä, Bloglovinista ja niin edelleen. Viimeistään salasanaa uudelleen näpyttäessä tajuat, että miksi olet kirjannut itsesi kaikkialta ulos. Some vie ihan hulluna keskittymistä olennaisesta.
  • To do -lista ja myös niiden pienimpien asioiden kirjaaminen. Jos listalle merkitsee vain isoimmat projektit, tuntuu ettei ole saanut mitään aikaiseksi vaikka olisi hoitanut monta pienempää asiaa. Siksi merkkaan ylös myös pienempiä asioita. Niitä, jotka nekin pitää hoitaa, jotta iso kokonaisuus toimisi ja edistyisi. 

  • Opettele sanomaan ei. Kun on kiire tai paljon tekemistä, sano ei jutuille, jotka vievät enemmän kuin antavat. On hyvä olla kiltti, mutta kaikkeen ei tarvitse lähteä mukaan kiltteyttään.
  • Priorisoi. Kun asioita pitää saada tehtyä ja valmiiksi, unohda tv-sarjat, tuntien maratoonipuhelut ystävän kanssa (ellet sitten samalla voi lenkkeillä, käydä ruokakaupassa, kokata tai siivota) ja kaupungilla kiertelyt silloin kun on kiire. Tee helppoa ja nopeaa luottoruokaa illalliseksi.
  • Aseta konkreettisia tavoitteita. Mitä pitää olla tehtynä tällä viikollla, mitä tänään ja mitä seuraavan kahden tunnin aikana? On ihan liian helppoa ajautua selailemaan Instagramia jos tavoitteet eivät ole selkeät. 

Kiireessä on välillä tosi vaikea olla läsnä hetkessä. Olen nykyisin melko hyvä siinä, mutta en ole aina pystynyt siihen. Olen muutenkin vähän sellainen, että musta näkee helposti vallitsevan olotilan enkä ole kovin lahjakas feikkaamaan fiiliksiäni. Mutta olen tajunnut, miten tylsältä tuntuu tavata joku sovitusti, jolla tuntuu olevan hirveä kiire seuraavaan paikkaan. En halua olla sellainen, vaan haluan keskittyä hetkeen. 

Saattaa kuulostaa haastavalta, mutta kaiken kiireen keskellä kannattaa pitää esim. 10 minuutin meditaatiohetki (kirjoitin aiheesta aiemmin täällä, mikäli kiinnostaa). Kannattaa pitää kiinni myös siitä lounastauosta eikä ahmia eväitä samalla töitä tehden. Tauot auttavat jaksamaan ja aivot tarvitsevat lepoa, sillä emme jaksa keskittyä yhteen ja samaan asiaan kovin montaa kymmentä minuttia kerrallaan. Älä siis luista näistä!

Olen koettanut muistaa tehdä eväät töihin ja ottaa mukaan myös välipalaa iltapäiväksi, sillä nälkä yllättää hieman ennen kotiinlähtöä uudelleen. Healthlabin Chia Seed Drink on kätevä tähän hommaan, sillä se auttaa pitämään nälkää loitolla ja chian hyvää tekevien vaikutusten vuoksi se myös edistää suoliston toimintaa. Siinä on liotettuna chiaa, valkoista teetä ja granaattiomenamehua (sekä muita hedelmiä antamassa makua). Chian siemeniä on tässä sen verran, että niitä voi hyvin käyttää myös muilla päivän ateriolla, mutta jos chiat meinaa muuten unohtua, on tämä kätevä tapa lisätä niiden nauttimista. Käytän chiaa itsekin smoothieissa ja tuorepuuroissa – ja on yksi niistä harvoista superfoodeista, joka on oikeasti päätynyt jokaviikkoiseen käyttööni. Chiassa on paljon kuitua ja proteiinia ja ne ovat hyvä omega-3:n lähde. Chiat pitää aina liottaa ennen käyttöä, sillä siemen kerää itseensä kokoonsa nähden 10-kertaisen määrän nestettä. 

Onko teillä vinkkejä kiireen taltutukseen? Miten te selviätte hommista kun niitä kertyy kasapäin ja aikaa on rajallisesti? 

tiistai

11

huhtikuu 2017

10

COMMENTS

Elämäni ensimmäinen kahvikupillinen

Written by , Posted in Lifestyle

* Kaupallinen yhteistyö, Moccamaster 

Arvaatteko mitä laskeskelin tässä yksi päivä? No että olen juonut aamukahvin lähestulkoon 13 vuoden ajan, joka ikinen aamu. Ihan käsittämätöntä! Varmaan vain puuron syöminen aamupalaksi on pidempi perinne ruuan osalta, hah hah. 

Muistatteko te vielä elämänne ensimmäisen kahvikupillisen? Minä muistan omani. Olin seiskaluokalla ja meillä oli koulussa joku sellainen päivä, että perheet saivat tulla vierailemaan koululle. Tarjolla oli ruokaa ja totta kai jälkkärikahvit. Muistan, miten haluttiin opetella juomaan kahvia silloisen parhaan ystäväni kanssa – olimmehan isoja ja kypsiä seiskaluokkalaisia. Kipattiin kahvin sekaan niin paljon kermaa, että se oli pikemmin kermaa kahvilla, kuin kahvia kermalla. Ei ihme etten heti vakuuttunut kahvista! 

Meni vuosi ja olin tet-jaksolla Tampereen suloisimmassa vaatekaupassa, Super Mukavassa. Olin innoissani, sillä olin saanut niin kivan työelämään tutustumispaikan ja pääsin ihan oikeasti esim. ompelemaan ja suunnittelemaan jotain pientä. Mut otettiin niin hyvin vastaan etten olisi voinut toivoa parempaa työelämäkokemusta sen ikäisenä. Super Mukavasta jäi tuon lisäksi mieleen myös tummapaahtoinen kahvi ja Marianne-karkit – silloin opin juomaan kahvia ja oikeasti myös tykkäämään siitä. Veikkaan, että kasiluokasta asti olen juonut aamuisin aamukahvin paria hyvin harvaa poikkeusta lukuunottamatta. 

Aloin muistella kahvimenneisyyttäni Moccamasterin kahvipöytäkirjan ja kultaisen keittimen saavuttua luokseni viime viikolla. Moccamaster lähetti maaliskuun alussa kultaisen kahvinkeittimen ja ihka ensimmäisen kahvipöytäkirjan kiertämään bloggaajalta toiselle haastaen bloggaajat kertomaan kahvimuistoja, jakamaan kahvihetken tai herkullisimman reseptin kahvin kaveriksi. Henriikka jakoi viikon jokaisen kahvihetken lukijoidensa kanssa, Jenni jakoi maanantaiaamuisen kahvihetkensä, Maja mietiskeli hetkiä, jotka jättävät jäljen ja paljasti juotujen kuppien lukumäärän ja Petri ja Mervi kertoivat, että Petrin ainoita vaatimuksia ekan yhteisen kodin suhteen oli se, että Moccamaster on oltava. Hahaa, ymmärrän!

En tiedä muistatteko, mutta siirryin käyttämään Moccamasteria muutamia vuosia sitten yhteistyön merkeissä, ja siitä saakka olen ollut todella tyytyväinen Moccamaster-kahvittelija. Epäilin ennen kahvinkeittimen vaihtoa, että voisinko huomata eroa keitinten suhteen, että mahtaako Moccamasterin ympärillä oleva hype pitää paikkansa. No pitihän se. Sen huomaa todella konkreettisesti siitä, että töissä juotu kahvi ei ole yhtä hyvää kuin kotona – erotuksena on vain keitin, kun kahvi on tismalleen samaa. Epäilykseni olivat täysin turhat. 

Kirjoittelin kahvipöytäkirjaan kahviaiheisia mietteitä ja jaoin pari instax-kuvaa viime viikon kahvihetkestä ystäväni kanssa. Maj:llakin on kotonaan Moccamaster, kaunis valkoinen. Mun omani on vaaleanpunainen, mutta nyt yhteistyön ajan viikon verran klassinen mattakulta, joka on sekin aika ihana. Moccamasterissa on parasta se, että sillä on 10 vuoden takuu ja että se valmistetaan edelleen Hollannissa käsityönä. Moccamastereihin on saatavilla paljon varaosia, eli jos jotain rikkoontuu, ei tarvitse miettiä uuden laitteen ostamista. Mulla meni jokin aika sitten hajalle kahva mun vedenkeittimestä ja sitä ei voi korjata eikä korvata mitenkään, turhauttavaa. Onneksi jotkut brändit ajattelevat pidemmälle.

Minä taisin olla viimeinen, jolle keitin kahvipöytäkirjoineen lähetettiin, eli haastan teidät kertomaan: muistatteko ekan kahvikupillisenne? Milloin ja missä nautitte sen? Kylmänä, kuumana, mustana, maidolla?