Lähtötunnelmissa

/// lifestyleTags: ,

farkut – second hand / Levi’s, neule – second hand
tennarit – Superga, nahkatakki – Stand / Urban A

Vähän veikkaan, että tuun joskus pitkän ajan päästäkin miettimään, että huh, vuosi 2019, silloin tapahtui kaikki. 

Tai sitten voi olla että pidemmässä mittakaavassa tää vuosi asettuu uomiinsa pehmeämmin, mutta nyt kun mietin mitä kaikkea oon kokenut, tuntenut, pohtinut, päättänyt, ottanut vastaan ja päästänyt irti, tuntuu, ettei tää voi olla jäämättä mieleen yksittäisenä vuotena. Vähän raskas, mutta niin rehellinen ja ennen kaikkea kasvattava ja upea vuosi.

Mut eipäs mennä asioiden edelle, vielä on vuotta jäljellä. Mitähän vuoden viimeisiin kuukausiin mahtaa tulla mahtumaan?

Seuraavien viikkojen isoimpia juttuja on odotettu äiti-tytär-reissu, muutto ja uuden kodin laittaminen, uusi työnkuva ja uusi työkaveri sopivan löydyttyä. Uudet reitit ja uudet lähialueet, uudet kuvakulmat. Yhtä aikaa niin ihanaa ja niin haikeaa, että saa ja pitää etsiä omille rutiineille uudet urat.

Nyt alan pakkaamaan. Muuttolaatikot saapuivat juuri ja kiitän menneisyyden Idaa tästä postauksesta ja tarkoista muuttolaatikkomääristä jotka tuolloin olen kirjannut ylös – en joutunut pohtimaan määriä uudelleen ja tilasin sekä laatikot että muuton samoilta firmoilta kuin viimeksikin. Koetan tänä viikonloppuna saada pakkausurakan hyvin alkuun, jottei tarvitsisi muuttoviikolla pakkailla työpäivien jälkeen koko kämppää laatikoihin.

·

21. joulukuuta

/// muotiTags: , ,

Ei hitto, en voi uskoa että nyt on joulu! Kokonaiset kuusi päivää (ja yhden etätyöpäivän jälkeen vielä perään viisi päivää) työmaili pysyy suljettuna ja jos tänään ja viikonloppuna kirjoittelen valmiiksi vuoden viimeisiä blogitekstejä, voin pitää läppärin kiinni muutaman päivän. Luksusta.

Blogijutut eivät tunnu samalla tapaa työltä kuin päivätyö, mutta pieni tauko koneella istumisesta ja puhelin kädessä elämisestä tekee hyvää. Antaa tilaa jollekin muulle – mulla on parikin äänikirjaa kesken ja pakkasin mukaan myös paksun romaanin, jonka aloittamista olen odottanut alkusyksystä saakka. Ja aion ihan vaan laiskotellakin! Olla tekemättä mitään suunnitelmia ennen kuin siltä tuntuu ja nukkua kuten teininä; niin pitkään, että jonkun on herätettävä.

ida365 rauhaniemen kylpylä

Tajusin kuluneella viikolla todella konkreettisesti, ettei joulufiilis todellakaan synny itsestään, vaan se pitää oikeasti luoda. Ehkä kaikki joulupuuhailu on monelle juuri siksi niin tärkeää; joulufiilis ehkä hiipii siten pikkuhiljaa?

En ole mikään maailman suurin joulufiilistelijä, mutta olen fiiliksissäni lomasta, vanhempieni luokse matkustamisesta, aatonaaton omista jouluperinteistä (paras ystävä, sali, avanto ja omat jouluherkut!), illallisesta sukulaisteni kanssa ja siitä, ettei tarvitse suorittaa tai selviytyä mistään minuuttiaikataulussa.

ida365 rauhaniemi avanto

takki – Minimum (INCH” Store 2015), farkut – Levi’s (2018), maiharit – 2nd hand Dr. Martens (2018),
huivi – Weekday (2015), pipo – A+more x Pupulandia (2018) 

ida hanhiniemi

Näissä maisemissa me käydään aatonaattona pulahtamassa avantoon – ilmeisesti Tampereella on jo ihan kunnon talvi? Jos ei avantoa, niin ainakin jääkylmä järvi ja tupaten täysi sauna.

Veikkaan että käydään aatonaattona läpi kulunutta vuotta ja summataan kohokohtia ja aallonpohjia sekä vähän fiilistellään jo tulevaa vuotta. Ehkä voisin summata vuotta bloginkin puolella myöhemmin – mun mielestä on kiva käydä läpi menneen vuoden tapahtumia ja sitä, vastasivatko ne odotuksia ja mitä haluaa muuttaa seuraavana vuonna ja mitä ottaa edellisestä mukaansa. Mitä on oppinut ja mistä tullut onnelliseksi.

Tekee myös mieli lukea kaikki vuosihoroskoopit tulevalle vuodelle ja tehdä instassa best nine ja selata puhelin kuvarulla vuoden alusta vuoden loppuun, jotta muistaisi, mitä kaikkea on kokenut ja tuntenut.

rauhaniemi tampere

Rauhaniemen kansankylpylä

kuvat: Magicpoks

Just nyt mulla on tosi huojentunut ja helpottunut fiilis – ja se näkyy tietty siten, että tuntuu, että oon tulossa kipeäksi, joten pakkasin kaikki mun lisäravinteet ja rohdot mukaani joululomalle. :D Perus, stressi helpottaa ja kroppa ja mieli alkavat vihdoin hellittää suorittamismoodista.

Ihan superrentouttavaa ja huoletonta joulun aikaa ♥ Kiitos että ootte lukeneet, kommentoineet ja jakaneet mun juttuja ja kiitos että olette kertoneet fiksuja ajatuksianne ja herätelleet keskustelua. Palataan varmasti vielä ennen vuotta 2019 asiaan, mutta jos voitte, niin viettäkää tekin päivä tai pari ilman konetta tai puhelimen jatkuvaa tarkastelua. Oon satavarma, että se tekee todella hyvää.

·

Pohdintoja asukuvien tarpeellisuudesta

/// muotiTags: ,

Oletteko spottailleet instasta asukuvia, joissa on avattu kuvassa olevien vaatteiden ikä osallistuen kestotyylihaasteeseen? Se on aika nerokas juttu!

Olen vähän kipuillut sen suhteen, että onko mitään järkeä postata asukuvia blogiin, kun mun asukuvissa toistuu usein samat vaatteet, varsinkin tähän aikaan vuodesta. Talven asukuvissa näkyy kolme tai neljä eri takkia, pari vuotta sitten vain kaksi, että kiinnostaako moinen ketään, vuodesta toiseen. Ja toisaalta sitten se, että joku muu ei nää asiaa yhtään samalla tavalla kuin minä, joka nään vaatteeni päivittäin – jollekin muullehan saattaa vaikuttaa siltä, että kuvissa on aina jotain uutta, vaikkei oikeasti olisikaan.

Tuo kestotyylihaaste on @tankkisll:n lanseeraama kamppis. Tankki on Suomen luonnonsuojeluliiton hanke ja kuka vaan voi ottaa osaa kestotyylihaasteeseen avaamalla omien vaatteidensa ikää. Ehkä voisin tuoda haasteen blogin puolelle pysyvästi? Olen huomannut että Jenni on alkanut listata asukuvissaan vaatteidensa ikää. Mitäs sanotte, olisiko tuo inspiroivaa? Ehkä mulle ainakin tulee sellainen fiilis, että vau, onpa tuo vaate säilynyt hyvin tai kestänyt hyvin aikaa, kun näkisi, milloin se on hankittu.

Se, että merkkaisin kuviin jatkossa vaatteen ostovuoden, voisi ehkä innostaa miettimään omaa vaatekaappia ja sen aarteita.

Olen joskus miettinyt, että voisihan sitä lopettaa asukuvien postaamisen ihan tyystin, kun blogini pääpaino ei ole vuosiin ollut vaatteissa, mutta toisaalta, en ehkä itse lukisi blogia, jossa ei ikinä näkyisi kuvia kirjoittajasta ja asukuvat ovat tietyllä tapaa helppo tapa tuoda kasvot kirjoittajalle, kun selfieiden postailu blogiin ei ehkä olisi se juttu kuiteskaan. Tai asukuvat ja asukuvat – harvoinhan mulla on postauksia joissa koko postauksen pointti olisi vain se asu, mutta kuitenkin.

Nämä kengät ovat uudet – ne olivat hiton kalliit ollakseen ketjuliikkeestä ja ottaen huomioon, että pohjat piti heti teetättää suutarilla. Mietin pitkään, voisinko löytää vastaavanlaiset jostain muualta, mutta tulin siihen tulokseen, että olet etsinyt tämäntyylisiä siistejä korollisia nilkkureita vuosia, eikä sopivia ja sopivan kokoisia ole aiemmin löytynyt, joten ehkä se, että ostos kirpaisee, on just hyvä merkki. Eipä tule ostettua mitään ihan kivoja vahingossakaan. Vaikka olisi kiva suosia aina vain eettisiä ja ekologisia merkkejä, en voi kyllä tinkiä omista makumieltymyksistäni, sillä tunnen oman makuni sen verran hyvin, että tiedän, etten todellakaan käyttäisi mitään vain siksi että se on eettisesti valmistettu. Pitää myös näyttää omalta ja tuntua hyvältä.

Kengät ovat oikeasti paljon haastavampi juttu kuin vaatteet, joita löytää hyvin sekä fiksummilta brändeiltä että kierrätettynä. Mulla kenkämetsästystä vaikeuttaa jonkin verran myös kengänkoko – esim. Terhi Pölkki, jonka upeita kenkiä usein fiilistelen, ei valmista mun kokoani. Jalkaan sujautettavissa kengissä tai maihareissa se ei aina ole ongelma, mutta nilkkureissa ja avokkaissa, joiden pitää istua ja pysyä jalassa napakasti, se on.

Toivon, että ne kestävät käyttöä ja pysyvät hyvinä – ainakin malli on klassinen ja ajaton.

takki – Minimum (INCH” Store, 2015), neule – & Other Stories (2016), farkut – Levi’s (2018),
nilkkurit – & Other Stories (2018), laukku – A.P.C. (2017), korvikset (ainakin 30 vuotta vanhat, mun käytössä viimeisen vuoden, sitä ennen äidillä)

kuvat: Magicpoks 

·