Vuosi sitten näihin aikoihin

/// lifestyleTags: ,

En muista enää mistä puhuttiin, mutta kysyin poikaystävältäni hetki sitten, että millaista hänen elämänsä oli vuosi sitten. Vastausta kuunnellessani mietin, että mun elämässä ei kyllä ole tapahtunut juurikaan vuodessa, mutta kun tuli vuoroni vastata samaan kysymykseen, tajusin, että hitto, vuodessa on taas tapahtunut vaikka mitä.

Ehkä vuoden vaihtuminen olisi loogisempi hetki summata kulunutta vuotta, mutta teki mieli kirjoittaa asioita ylös kun niitä nyt tuli pohdittua.

ida365 ruusutarha

Vuosi sitten ravasin asuntonäytöissä ja vahtasin puhelimeni näyttöä uusia asuntovahdin uusia ilmoituksia odottaen käytännössä kaiken hereilläoloaikani. Soittelin pankkiin, kilpailutin asuntolainatarjouksia ja sitten lopulta tein ekan tarjoukseni. Se oli tästä kämpästä jossa nyt asun ja kun sain kuulla tarjoukseni menneen läpi, istuin illallisella ystävieni kanssa ja kippistettiin sille, että musta tulisi kalliolainen ja ekan oman kodin omistaja.

Vuosi sitten kävin äidin kanssa pitkästä aikaa kahdestaan reissussa, oltiin viikko Kyproksella. Luettiin paljon, nukuttiin hyvin, pyöräiltiin ja käveltiin rannoilla. Oli ihanaa jutella paljon ja kerätä voimia pimeää vuodenaikaa varten.

Kun saavuttiin reissusta takaisin kotiin, sain avaimet mun tulevaan kotiin. Pakkasin ja siivosin mun vuokrakämppässä, hyvästelin tutuksi tulleita Eiran rantoja ja mietin, etten ollut tuntenut itseäni aiemmin missään kämpässä niin onnelliseksi, kuin siinä. Muutos vähän jännitti, vaikka olin onnellinen siitä, että pääsen oppimaan uusia reittejä ja laittamaan ekaa ikiomaa kotia.

Kävin pitkästä aikaa muutamilla treffeillä ja vaikkei niistä kehittynytkään mitään sen kummallisempaa, oli se aika hauskaa. Olin pikkuisen sydän syrjällään, mutta onnellinen ja monella tapaa uuden edessä – vaikka ulkopuolinen tuskin olisi huomannut mitään eroa.

Löysin äsken vuoden takaisen blogipostauksen, jossa olin kirjoittanut, että ”Vähän veikkaan, että tuun joskus pitkän ajan päästäkin miettimään, että ”huh, vuosi 2019, silloin tapahtui kaikki.” – hymyilyttää, koska vaikka se on tavallaan edelleenkin totta, niin vähänpä silti tiesin. Voisin kirjoittaa ihan saman lauseen vuodesta 2020 ja tarkoittaa sitä ihan yhtä paljon.

Sain ylennyksen töissä, musta tuli strategi. Hyvästelin rakkaan työkaverin uusiin seikkailuihin ja saatiin uusi ihana työkaveri. Oli kivaa oppia uutta työtehtävien muututtua. Käytiin työporukalla Yado Oikawassa ja fiilistelin syksyä tosi paljon.

Vuoteen on mahtunut ihan älyttömän paljon tunteita, oppimista ja uutta. Huvittavaa, että ensin ajattelin, että ei kai mulle mitään ihmeellistä ole vuodessa tapahtunut.

Tuntuu samalta tyypiltä kuin vuosi sitten ja tavallaan kuitenkin ihan eriltä. En tiennyt vielä yhtään mitä kaikkea oli edessä.

kuvat: Linda Lehtovirta

·

Archetype — vastuullisia & kauniita käyttövaatteita

/// muotiTags: , , , , ,

Vastuullisempien vaatemerkkien valikoima alkaa olla koko ajan parempi ja monipuolisempi, mutta harmillisen usein törmään edelleen siihen, että joku minua muuten puhutteleva vaate on ”pilattu” isolla / selkeästi vaatteesta erottuvalla logolla (siis miksei se brändin nimi voi olla vaan niskalapussa ja that’s it) tai jollain suhteellisen mitättömänä näyttäytyvänä yksityiskohtana, joka kuitenkin pilaa muuten kauniin ja toimivan vaatteen.

Siksi oonkin tosi hyvilläni Archetypestä. Kuulin Archetype-vaatebrändistä ekan kerran Mialta, hän oli spotannut uuden tulokkaan Instagramista. Otin brändin heti seurantaan, sillä estetiikka, vastuullisuus ja laadukkaat materiaalit vakuuttivat samantien. Täydellisen klassisia vastuullisesti lähellä valmistettuja vaatekappaleita, jotka eivät ole älyttömän kalliita. Eikä mitään ylimääräistä kikkailua tai mitään turhia logoja missään, jes!

Archetype vaatemerkki

The Archetype

From ancient Greek, the word Archḗ stand for a beginning, or an origin, and týpos translates to a pattern or a model. More concisely, it refers to the original model or the very first prototype.

Eettinen muoti pellava kauluspaita

Archetype – Basic Shirt 125 € – mulla on tämä päälläni näissä kuvissa.

Archetype on ihana ja kuvaava nimi brändille, joka valmistaa yksinkertaisen kauniita käyttövaatteita. Kyselin brändin perustajalta Millalta muutaman lisäkysymyksen Archetypeen liittyen.

Miten Archetype on saanut alkunsa?

Milla: Me aloitettiin suunnittelemaan mallistoa viime keväänä, ja suunnittelun lähtökohtana oli miettiä vaatekaapin perusvaatteita urbaanille naiselle. Pilottimallistoa myytiin testinä jo kesällä, ja eniten asiakkaat tykkäsivät juuri minimalisista vaatteista joita on helppo yhdistellä ja käyttää päivittäin. Tämä tosiaan istuu hyvin Archetypen konseptiin tehdä aikaa ja käyttöä kestäviä perusvaatteita.

Olemme tosi onnekkaita että meillä on partnereina laadukas kutomo Liettuassa ja Etelä-Virossa ompelimo, joka tekee myös työvaatteita. Heillä on kokemus käyttöä kestävien vaatteiden ompelusta, sillä univormujen pitää kestää jatkuvaa pesua ja kovaa kulutusta.

Archetype-pellavapaita
Mulle lähetetyt paidat istuvat superkauniisti ja ovat nimensä mukaisesti täydellisen kauluspaidan arkkityyppejä. Miten olette osanneet valmistaa täydellisten perusvaatteiden kaavat?

Milla: Protoja sovitettiin eri kokoisilla ystävillä, ja malleihin tehtiin muutoksia istuvuuden perusteella. Myös pilottimalliston palautteen pohjalta tehtiin vielä muutoksia. Meillä on tavoitteena tehdä vaatteita jotka säilyvät mallistossa pitkään, joten suunnitteluun ja tuotteiden hiomiseen voi siten myös käyttää enemmän aikaa.

Archetype label kokemuksia

Archetype – Cropped Top 65 €

Archetype label kokemuksia

Sain valita Archetypeltä pari vaatetta itselleni ja päädyin valitsemaan kaksi puseroa; kauniin klassisen kauluspaidan valkoisena ja valkaisemattomasta pellavasta tehdyn ”shirt jacketin”. Mulla on molemmista S-koko; hieman väljiä, kuten toivonkin.

Kumpikin pellavapusero on valmistettu Virossa liettuassa valmistetusta pellavasta. Olen kirjoittanut pellavasta materiaalina aiemminkin; se on esimerkiksi puuvillaan verrattuna paljon ekologisempi materiaali ja viskoosiin ja muihin muuntokuituihin nähden paljon ympäristö- ja valmistajaystävällisempi, koska kemikaaleja ei tarvita. Lisää materiaaleista ja valmistuksesta voi lukea täältä.

Archetype jacket shirt

Archetype – Shirt Jacket 139 €. Mun päällä myös näissä kuvissa.

Archetype pellava kauluspaita vastuullinen

 

suomalainen vastuullinen vaatemerkki

Archetype – Wrap Dress 125€

Teillä on valikoimassanne pellavaa, cashmerea ja alpakkaa. Onko tarkoituksena ottaa jotain muita materiaaleja mukaan?

Milla: Ensimmäinen mallisto on tehty pellavasta, mutta meidän on tarkoitus tehdä talveksi vaatteita villasta. Etenkin hieman paksumpi pellava on erittäin kestävää, joten se sopi ensimmäiseksi materiaalivalinnaksi täydellisesti. Haluamme keskittyä luonnonmateriaaleihin, ja tavoitteena on että materiaalit kestää käyttöä, niitä voi korjata ja tarvittaessa kierrättää.

Vastuullinen muoti

Archetypellä on myös ihanan näköinen myymälä Aleksanterinkatu 24:ssä, sinne suuntaan sitten kun ihmisten välttely ei enää ole tarpeen.

Myymälässä on Archetype -vaatteiden lisäksi koruja, keramiikkaa, paperimassaruukkuja sekä muita valikoituja sisustustuotteita.

Archetype vastuullinen muoti

Archetype – Mini Tote Bag 22 €

Kankaiden ylijäämä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan pienempien asusteiden valmistamiseen. Nämä Mini Tote Bagit näyttävät niin söpöiltä!

Mun suosikkini Archetypeltä on ehdottomasti nuo kauniin klassiset pellavakauluspaidat, mutta odotan kyllä innolla, että pääsen testaamaan myös nuo pellavahousut. Mun monta vuotta kestäneet liehuhousut eivät ehkä palvele enää kovin kauaa, joten olen alkanut katsella sillä silmällä mustia, leveälahkeisia housuja, mutta nämä pitää ehdottomasti päästä testaamaan eka.

·

Mitä sanoisit 20-vuotiaalle itsellesi?

/// lifestyle, muotiTags: ,

Marimekko kysyi multa lähestyvän naistenpäivän kunniaksi, että mitä haluaisin sanoa 20-vuotiaalle itselleni. Kirjoitin lyhyen pohdinnan yhteistyön tiimoilta instaan, mutta teki vielä mieli avata ajatuksia pidemmin tänne blogin puolelle.

kirje 20-vuotiaalle minulle

Vaatteet kuvauslainassa Marimekko-instagram-yhteistyöstä varten 

Mä olin 20-vuotias 9 vuotta sitten, vuonna 2011. Olin silloin pitänyt yhden välivuoden lukion jälkeen – onneksi pidin, se teki tosi hyvää ja opetti paljon – ja olin aloittamassa opinnot korkeakoulussa, josta en ollut ihan varma.

Mulla ei ollut opintoja aloittaessa harmainta aavistustakaan siitä, mikä musta tulis isona ja tuntui, ettei opinto-ohjaajat olleet lukiossa osanneet auttaa kovinkaan paljoa tulevaisuuden suunnitelmien suhteen ellei haaveena ollut ollut joku selkeähkö urapolku lääkäriksi tai toimittajaksi. En oikein usko, että kukaan olisi osannutkaan vinkata töistä, joihin olen päätynyt. Mitenhän hankalaa nykypäivän opinto-ohjaajilla on, kun moni toiselta asteelta valmistuva tulee päätymään elämänsä aikana hommiin, joita ei ole vielä ehkä keksittykään. Miten sellaiseen voi varautua ja valmistautua? Opetetaanko kouluissa tarpeeksi uteliaisuutta ja kokeilemista ja sitä, että on myös ok, ettei vielä tiedä mitä haluaa? Vai pitääkö nykyisin tietää yhä aikaisemmin, miksi haluaa isona, että osaa tehdä oikeat valinnat? Huh, miten stressaava ajatus!

Vaikka olen varsinkin nuorempana ollut melkoinen murehtija vähän kaiken suhteen, taisin osata suhtautua siihen, etten vielä tiennyt mikä musta tulee isona, suhteellisen hyvin. Tosin kaksikymppisenä olin aivan varma, että lähempänä kolmeakymppiä todellakin tietäisin. Hahaa, niinpä niin.

Sanoisin 20-vuotiaalle Idalle, että älä murehdi niin paljoa, ei sun tarvitse vielä tietää minne oot matkalla. Riittää, että oot utelias, tutkit ja kokeilet. Jos joku juttu ei toimi, niin se ei oo vakavaa, suuntaa ehtii ja saa kyllä muuttaa. Mun äidilläni on useampi eri tutkinto ja hän on tehnyt useammalla eri alalla töitä ja se jos mikä on aina inspiroinut mua.

Sen sanoisin 20-vuotiaalle Idalle myös, että uskalla pyydä apua. Sun apua tullaan kaipaamaan myös ja muut auttaa yleensä ihan tosi mielellään, jos vain avaa suunsa ja pyytää. Kiitä. Puhu muista hyvää selän takana ja suosittele hyviä tyyppejä eteenpäin.

Mee sinnekin minne et heti uskaltaisi ja heittäydy hassuihin tilanteisiin. Kokeile edes kerran, ennen kuin päätät, ettei joku juttu ole sua varten. Äläkä luovuta heti; uuden oppiminen vie aikaa ja on välillä tosi raivostuttavaa. Huomasin tämän viime kesän tenniskurssilla ja tajusin samalla myös sen, että itseään ei vie kovin mielellään tuollaisiin tilainteisiin, joissa ei osaa yhtään mitään. Ehkä pitäisi? Se avuttomuuden tunne ja ärsytys siitä, ettei vielä osaa, tekee varmaan aika hyvää lopulta.

ida365 marimekko

kuvat: Linda Lehtovirta

Ja yhden jutun haluaisin vielä sanoa; älä suostu, jos joku vaatii jotain sellaista mikä ei tunnu yhtään oikealta. Äläkä ota sitä henkilökohtaisestik, kun joku kokee uhkana sen, että sä tiedät ainakin mitä et halua tehdä. 

·