365 days with Ida

Tyylipohdintaa, luonnonkosmetiikkaa, musiikkilöytöjä, herkullista ruokaa & Helsinki-vinkkejä!

ekologiset pesuaineet Archive

sunnuntai

6

tammikuu 2019

13

COMMENTS

Vaatehuoltovinkkejä ja luonnolliset pyykinpesuaineet Sonettilta

Written by , Posted in Lifestyle

* Kaupallinen yhteistyö Itu Biodyn

Tuntuu ironiselta kirjoittaa tätä postausta nyt, kun pyykinpesukoneeni juuri sanoi itsensä irti, sillä tänään vinkkaan teille Sonettin pyykinpesuaineista. Saksalaisen Sonettin sappisaippua on ollut mun vaatehuollon kulmakivi jo yli kymmenen vuoden ajan – nyt jaan sen lisäksi myös muut suosikkituotteeni Sonettilta sekä hyväksi havaitsemiani vinkkejä vaatehuoltoon – ne liittyvät olennaisesti mun vaatefilosofiaan ja uuden vuoden lupaukseen. 

Ekologinen pyykinpesu

Mun oli helppo luvata itselleni, että yksi tän vuoden omia henkilökohtaisia haasteita ja lupauksia on, että ostan mahdollisimman paljon second handia uuden sijaan, ylipäätään vähennän ostamista ja käytän loppuun olemassaolevat jutut ja huollan niitä. Olen varma että tekään ette ole välttyneet uutisoinnilta siitä, että pikamuoti on saastuttavampaa kuin on ehkä tajuttukaan. Suomen luonto listasi vuoden 2018 turhakkeeksi pikamuodin ja heidän mukaansa vaate­teollisuuden hiilijalanjälki on hieman suurempi kuin globaali lento- ja laivaliikenne yhteensä, sillä liikenne ja logistiikkahan liittyvät olennaisesti myös pikamuotiin. Olen panostanut second handiin toki aiemminkin, mutta tämä on hyvä hetki haastaa omia kuluttamistottumuksia entistä enemmän. 

Kun ostaa second handia tai ylipäätään ostaa vähemmän, on vaatteiden huolto todella tärkeä taito. Kun käytössä on pienempi repertuaari vaatteita, ne joutuvat kovemmalle kulutukselle ja on oleellista, että niitä osaa hoitaa ja vaalia. Käytän jonkin verran suutarin palveluita ja vien herkimmät vaatteeni sekä takkini pesulaan pestäviksi kun ne sitä vaativat, mutta perusvaatehuollon taidan onneksi itsekin ihan kotioloissa. 

Sonett-pesuaineet

Viikoittaiseen pyykinpesurumbaani kuuluu ihan tavallista pyykinpesua matalassa (30 ja 40 asteen) lämpötilassa (lähinnä mustia vaatteita) ja pääosin valkoista lakana- ja pyyhepyykkiä korkeammissa lämpötiloissa. On siis varsin oleellista että pesuaineet joita käytän, oikeasti puhdistavat ja Sonettin pesuaineiden kanssa siitä ei ole ollut mitään huolta. 

Olen kirjoittanut ekommasta pyykinpesusta ennenkin (mm. täällä ja täällä, kummassakin jutussa mainittuna tietty Sonettin sappisaippua), mutta tämän Sonett-yhteistyön myötä mulle selvisi pari asiaa, joita en aiemmin tiennyt. Mulle ei ollut tiedossa, että lainsäädännön mukaan kaikkia raaka-aineita ei tarvitse merkitä pyykinpesuaineisiin ja tästä syystä kuluttajan on todella vaikea arvioida, onko joku pyykinpesutuote oikeasti ekologinen ja luonnollisista raaka-aineista valmistettu vai vain näppärin väittämin ja vihrein logoin viherpesty tuote. 

Sonettin pesuaineet ovat mulle tuttuja monen vuoden ajalta mutta vasta nyt tiedän, mistä muistakin syistä niitä kannattaisi suosia, kuin vain siitä syystä, että ne toimivat. Sonett-tuotteet ovat fiksuja koska ne ovat: 

  • 100 % biohajoavia
  • Valmistettu uusiutuvalla energialla
  • Kaikki valmistuksessa käytetyt raaka-aineet on listattu tuotteiden etiketteihin, vaikka pesuaineilta tätä ei vaadita (toisin kuin kosmetiikalta ja elintarvikkeilta)
  • Pääosin luomu- ja biodynaamisista raaka-aineista valmistettu
  • Tuoksut ovat täysin luonnollisia, puhtaista eteerisistä öljyistä
  • Sonett-tuotteilla on korkein saatavilla oleva CO2 –standardi, joka takaa, että yrityksen kaikissa tiloissa ja tuotantovaiheissa aiheuttamat CO–päästöt on analysoitu täysin läpinäkyvästi. Tarkastuksen perusteella on todettu, että sähkön ja lämmön kulutuksessa Sonett aiheuttaa tuskin lainkaan CO2-päästöjä 
  • Sonett työllistää vaikeasti työllistettäviä kehitysvammaisia – jokaiselle räätälöidään sopivat tehtävät ja tuntimäärät. Näin he pääsevät osaksi työyhteisöä, saavat omaa rahaa ja rikastuttavat samalla koko työyhteisöä. Tämä on todella tärkeää syrjäytymistä ehkäisevää työtä 
  • Sonett on säätiöity yritys, eli sitä ei voi myydä – ei siis tarvitse ahdistua ja miettiä tukeeko välillisesti isoja brändejä niin kuin silloin, kun pieniä ekologisia brändejä myydään isoille yrityksille 

Silkki- ja villanpesuaine Sonett

Sonettin valikoimiin kuuluu myös täysin hajusteettomia tuotteita. Monet synteettisistä tuoksuista allergisoituvat eivät reagoi luonnollisiin eteerisiin öljyihin ollenkaan, joten siinä mielessä myös Sonettin hajustetut pesuaineet voivat sopia monelle. En ole herkkä hajusteille mutta suosin silti usein hajusteettomia tuotteita. Erityisen hyvin hajusteettomat tuotteet sopivat allergikoille ja hajusteille herkistyneille. 

 Sappisaippua

Sappisaippua on ollut mun pelastus niin kauan kuin muistan – tätä on käytetty kotikotonakin pitkään tahrojen poistoon ja tämä on kuulunut mun pyykinpesuainerepertuaariin aina, vaikka olen vaihtanut luonnollisiin pyykinpesuaineisiin hiljalleen vasta neljä-viisi vuotta sitten. Sappisaippualla lähtee ihan kaikki mustikkatahroista vereen, punaviiniin, kuulakärkikynään ja rasvatahroihin ja veikkaan, että sappisaippua on juuri se tuote, josta moni tietää Sonettin brändinä. 

Toimii usein jo ekalla hankauskerralla, jos lika on tuoretta. Jos lika on jo ehtinyt pinttyä, hankaan sappisaippuaa tahrakohdan molemmin puolin ja annan hetken vaikuttaa ennen kuin pesen tahrakohdan ja teen tarvittaessa uuden saippuointikierroksen. Sitten pesen vaatteen normaalisti pesukoneessa, eli tahrat poistan aina ennen pesua. Joskus tosin riittää hyvin että pesee pelkän tahran, aina ei tarvitse pestä koko vaatetta erikseen.

Sappisaippualle löytyy muuten myös vegaaninen vaihtoehto Sonettilta, Tahraspray, siitä lisää alempana.

Sonett villan- ja silkinpesuaine

Sonettin hajusteeton villan- ja silkinpesuaine on ihan huippu ja yksi vanhoista lemppareistani sekin. Käytän aika paljon villaisia vaatteita; ohkaisia paitoja ja paksumpia neuleita, joten on oleellista että voin pestä villavaatteet kotona. Herkimmät villavaatteet olen välillä kiikuttanut pesulaan mutta se tulee pidemmän päälle kalliiksi, joten haluan selviytyä perusylläpidosta kotona. 

Sonettin villan- ja silkinpesuaine on hajusteeton ja vaikka Sonettin hajustetut pesuaineet (sitruuna ja laventeli mm!) tuoksuvat hyviltä ja ovat hajustettu luonnollisesti eteerisin öljyin, tykkään suosia pesuaineissa hajusteettomia pesuaineita. Mulla on päivittäin käytössä jokin hajuvesi, joten haluan usein minimoida muut tuoksut käyttövaatteita pestessäni; urheiluvaatteet, lakanat ja pyyhkeet ovat sitten asia erikseen. Tämä villan- ja silkinpesuaine sopii 20, 30 ja 40 -asteen pyykkäykseen ja tätä voi käyttää sekä koneen villanpesuohjelmissa että käsipyykissä. 

Villanhoitoaine

Sonettilta löytyy myös Villanhoitoaine jota käytetään palauttamaan villavaatteiden luonnollista kimmoisuutta. Jos villavaate on venähtäneen tai muodottoman tuntuinen, kannattaa kokeilla olisiko villanhoitoaineesta apua! Tämä on mulle uusi tuote ja olen ehtinyt testata tätä vasta kerran, joten kerron kokemuksia myöhemmin tarkemmin, mutta eka käyttökerta vaikutti aivan lupaavalta. 

Pyykinhuuhteluaine

Sonetilta löytyy myös Pyykinhuuhteluaine, jonka ehdin vasta kertaalleen testata ennen kuin pesukoneeni hajosi (ehkä tosiaan huomasitte, jos seuraatte instassa). Viime vuodet olen ajatellut että pyykinhuuhteluaine on ihan turha enkä muista että olisin ostanut huuhteluainetta vuosiin, mutta nyt opin jotain uutta – huuhteluaine saattaa olla todella tärkeä allergisille ja herkkäihoisille.

Hapan huuhteluaine neutraloi kankaan emäksisen pesuaineen jälkeen, jolloin tekstiilin pH on lähempänä neutraalia – tämä on tärkeää, jos iho on tosi herkkä tai kutiseva, sillä päälle puettavat vaatteet ja lakanat ja pyyhkeet ovat herkälle iholle hellempiä jos käyttää luonnollista pyykinhuuhteluainetta pyykinpesun jälkeen. Sonett Pyykinhuuhteluaine myös oikoo luonnonkuidut, jolloin ne on helpompi silittää ja esimerkiksi puuvillapyyhkeet säilyvät kuohkeina ja imukykyisinä. Tämä huuhteluaine sopii niin puuvilalle kuin villalle ja silkillekin. 

Villavaatteiden huolto ja pesu

Sonett kokemuksia

Kuvassa näkyvät mun suosikit; Sonettin hajustamaton pyykinpesuneste, villan- ja silkinpesuaine, pyykinvalkaisija ja tahranpoistoaine sekä sappisaippua. Tuo pyykinpesuneste on tosi hyvä, toimii kuten lupaa ja on riittoisa. 

Pyykinvalkaisija ja tahranpoistoaine -purkkeja olen käyttänyt muutaman; tämä lupaa valkaista tekstiilit ja poistaa niistä tahrat (hedelmä-, punaviini-, tee-, kahvi-, ruoho- ja veri) hapen avulla aina 50 asteen pesulämpötilasta alkaen. Kun tämä valkaisija liukenee, se hajoaa täydellisesti hapeksi vedeksi ja soodaksi. 

Kokemukseni mukaan tämä toimii hyvin jos varsinaiset tahrat ensin kuitenkin käsittelee sappisaippualla ennen pesua ja sitten vielä käyttää tätä tahranpoistoon valko- tai värinpitävää kirjopyykkiä pestessä. Siinä missä sellaiset synteettiset megatehokkaat pyykinvalkaisijat tepsivät tahroihin ihan täysin ilman erillistä tahranpoistoa, on tämä kuitenkin aavistuksen miedompi, vaikka kirkastaakin pyykit todella hyvin. Käytän tätä säännöllisesti valkoisten pyyhkeiden ja lakanoiden kirkastamiseen ja toimii myös värillisten tekstiilien kirkastamiseen, ei siis sillä tavalla valkaise että sopisi vain valkoiselle pyykille. 

Kannattaa lukea Katjan postaus ekologisesta vaatehuollosta myöski, siellä on mm. hyvä vinkki siihen, miten pyykinvalkaisijlla voi puhdistaa esim. kengät, jotka pestään alle 50-asteessa. Kurkkaa postaus täältä

Luonnollinen tahranpoisto Sonett

Sonettin Tahraspray on mun uusin Sonett-innostus; tämä spray sopii todella herkkien tekstiilien tahranpoistoon. Sain mun silkkipaidasta rasvatahran näköisen jäljen pois tällä vaikka paita oli jo kertaalleen ollut pesussa eikä tahra silloin ollut irronnut ilman erilliskäsittelyä. Tämän sanotaan tehoavan hedelmä-, kaakao-, kuivamuste- ja rasvatahroihin ja sopiva esim. villalle ja silkille. Tämä on vegaaninen tuote. 

Tahranpoisto

Itu Biodyn on Sonettin viralinen maahantuoja ja he tekevät kaikki vaadittavat käyttöturvallisuustiedotteet Tukesille ja esimerkiksi maksavat maahantuojana vuosittaiset lakisääteiset kierrätysmaksut kuten kuuluu. Sonett-tuotteet ovat myynnissä mm. Hyvinvoinnin tavaratalossa ja Ruohonjuuressa ja Life-ketjun myymälöissä. Sappisaippuaa (sekä palasaippuaa että nestemäistä) löytyy S-marketeistakin. :) Vaasassa Sonettia myy Ekosoppi, Helsingissä myös Naturazone. 

Onko Sonettin tuotteet teille entuudestaan tuttuja? Jos haluatte päästä testaamaan, niin kurkista Instagramistani kilpailu, josta voit voittaa Sonett-tuotteita testiin! 

maanantai

26

helmikuu 2018

15

COMMENTS

Ihan(a) kamala muovi

Written by , Posted in Hyvinvointi

Muovista puhutaan nyt ihan älyttömästi joka paikassa, mutta se ei vielä itsessään oikein riitä, kun pitäisi myös tehdä jotain konkreettista, eikä vain puhua siitä, että jotain pitäisi tehdä – mutta mitä ihmettä yksittäinen kuluttaja voi tehdä? 

Vaikuta allekirjoittamalla kansalaisaloite

Yksi helppo ja konkreettinen teko on allekirjoittaa tämä kansalaisaloite, jonka tavoite on, että mikromuovin käyttö kiellettäisiin lailla kosmetiikassa.

Mikromuovia on joka paikassa – Suomessa tilanteen vakavuuteen on havahduttu hiljattain, sillä mikromuovia on järvissä oletettua enemmän. Sitä päätyy vesistöihin esimerkiksi siten, että pesemme keinokuidusta valmistettuja vaatteita pesukoneessa ja vaatteista irtoaa pesuveteen pieniä hiukkasia, jotka päätyvät vesistöihin ja sitä kautta kaloihin ja mereneläviin. Mikromuovia syntyy myös teollisuudesta, irtoaa autojen renkaista, muoviroskasta ja kosmetiikasta ja pesuaineista, joita käytämme.

Mikromuovien päätyminen eläimiin ja sitä kautta esimerkiksi lautasellemme ei ole ainoa mikromuoviin liittyvä ongelma, vaan myös se, voiko mikromuovi toimia alustana bakteereille ja viiruksille, sillä tiedetään, että muovit sisältävät haitallisia aineita, esimerkiksi hormonihäiritsijöitä. 

Frantsilan kuorintavoide ei sisällä muovirakeita – synteettisessä kosmetiikassa esim. kuorintarakeet ovat lähes poikkeuksetta mikromuovia. Synteettisessä kosmetiikassa on muitakin muovipohjaisia raaka-aineita; luonnonkosmetiikassa muovi on kielletty. Myös Whamisan öljyputsari ja SnowAnnan Phyto-seerumi ovat muovittomia. 

 

Vaihda purkki kerrallaan luonnonkosmetiikkaan

Ei riitä, että mikromuovin käyttö tai käyttämättä jättäminen on kuluttajan oma valinta, sillä kuluttajalle jää suuri vastuu selvittää itse, sisältääkö joku tuote mikromuovia vai ei. Tietysti voi siirtyä täysin luonnonkosmetiikkaan, sillä luonnonkosmetiikka ei koskaan sisällä mikromuoveja, mutta tällaisen olettaminen ei liene vielä realistista kaikilta kosmetiikan käyttäjiltä.

Luonnollisia vaihtoehtoja mikromuoville on runsaasti, joten mikromuovin kieltäminen kosmetiikassa olisi yksi todella konkreettinen ja helppo keino vähentää mikromuovin päätymistä vesistöihin ja sitä kautta eläimiin ja ympäristöön, lopulta ihmiseen. Eu-tasollakin suunnitellaan jo uudistuksia, mutta uudistuksia suunnitellaan toimeenpantaviksi vasta vuodelle 2021 – siksi Suomessa pitäisi säätä lainsäädännöllä mikromuovin käytöstä ja maahantuonnista jo aiemmin. Ja olisi pitänyt säätää jo ajat sitten, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Lue lisää kansalaisaloitteesta ja mikromuovin kieltämisestä kosmetiikassa täältä

muovin kierrätys

Mikromuovi kosmetiikassa on yksi osa koko isoa muovikokonaisuutta. Mikromuovin lisäksi muovin käyttö itsessään on ongelmallista; muovia käytetään ihan liikaa ja ihan liian monessa paikassa ihan turhaan!

Muovi on monessa asiassa loistava juttu, mutta sen käyttö esim. suojaamaan hedelmiä ja kosmetiikkatuotteita on nykyisellään kestämätöntä. Suomessa käytettävästä muovista peräti 40% käytetään erilaiseen pakkaamiseen ja Helsingin seudun ympäristöpalvelu HSY:n mukaan pääkaupunkiseudulla kertyy vuodessa ihmistä kohden 25-35 kg muovijätettä – kuinka monta kiloa tuosta määrästä on kertakäyttöistä pakkausmuovia, joka päätyy sekajätteen mukana poltettavaksi taivaan tuuliin ilman, että jo kertaalleen valmistettua muovia enää hyödynnettäisiin mitenkään? Veikkaan, että aika monta kiloa. 

Kierrätä muovi

Suurin osa muoveista on maailman kaatopaikoilla, merissä tai poltettuna ilmaan eli siis jätteenä, eikä uusiokäytettynä. Muovi on kalliista ja uusiutumattomista raaka-aineista valmistettua, joten olisi tärkeää, että se hyödynnettäisiin uudelleen, kun se kertaalleen on valmistettu ja suorittanut ensimmäisen tehtävänsä.

Suomessa kierrätetään tosi hyvin esimerkiksi paperia, joka on uusiutuva luonnonvara. Miksi täällä ei kierrätetä muovia samalla tapaa? Se ei ole edes uusiutuvista luonnonvaroista valmistettua? Muovin polttaminen (sekajätteen mukana) on hyvä tapa varmistaa, ettei muovi päädy luontoon, mutta samalla haaskataan tuote, johon on käyetty paljon energiaa ja aikaa valmistukseen ja kalliin raaka-aineen käyttö jää kertaluontoiseksi. 

On paljon tuotteita ja asioita, joihin muovia fiksumpaa ratkaisua ei oikein voi edes kuvitella, mutta todella monesti muovin rooli on aivan turha tai korvattavissa jotenkin muuten. Muovia (tai sen korvikkeita) voi tehdä myös biohajoavana tai uusiutuvista materiaaleista, mutta ilmeisesti senkin suhteen ongelmana on se, ettei tiedetä hajoaako myös biohajoava muovi mikro- ja nanopartikkeleiksi, joista on haittaa eläimille ja ympäristölle ja että millä aikataululla biohajoava muovi maatuu, sekä biohajoavien versioiden kalleus verrattuna perinteiseen vaihtoehtoon. On supersiistiä että esim. Lovechock pakkaa suklaansa muovia muistuttavaan biohajoavaan materiaaliin ja että on olemassa biohajoavia ilmapalloja ja lähes kokonaan maatuvia hammasharjoja

Uusiutuvista luonnonvaroista valmistettu vaihtoehto kuulostaa kuitenkin lähtökohtaisesti järkevämmältä, vaikka mikro- ja nanopartikkeliongelmat eivät olisi sitenkään ihan täysin ratkaistu. Mutta miten tällainen muutos saataisiin isossa mittakaavassa läpi ja eteenpäin? Miten muovista ja sen käytöstä saataisiin niin kallista, että sitä olisi yksinkertaisesti järjetöntä käyttää esim. usein täysin tarpeettomaan tuotteiden tupla- tai triplapakkaamiseen tai tuotteisiin, jotka voidaan helposti valmistaa ympäristölle fiksummista raaka-aineista? 

verkkokassi

Jätä muovipussi kauppaan 

Onneksi pieniä hyviä muutoksiakin on tullut. Monessa kaupassa muovipussia ei enää saa automaattisesti, sen tarvetta tiedustellaan tai siitä joutuu jopa maksamaan erikseen – ihan mahtavaa! Siinä missä osaamme kierrättää kaikki pullot, opimme ehkä tämän myötä kantamaan mukanamme myös omia kestokasseja ostoksille. Parinkymmenen sentin ostos ei toki ole monelle kynnyskysymys, mutta ehkä se muovaa asenteita pikkuhiljaa ja useampi muistaa ottaa kangaskassin mukaansa kauppareissuille. Vinkkinä, että tämä on muuten kivoin kauppa- ja rantsukassi ikinä. 

/////////////////////////

Opetetaanko kouluissa jo kierrätystä? En muista, että meille olisi opetettu kierrätämisestä mitään ala-asteella, mutta vitsit miten tärkeää se olisi! Muistan järkyttyneeni aikonaan Ikeassa työskennellessäni, kun työkaverini naureskeli, ettei todellakaan kierrätä kotonaan lasipulloja tai metallitölkkejä, vaan heittää ne muitta mutkitta sekajätteen joukkoon. Tuo tieto hämmästytti ja ihmetytti, sillä oletin silloin naivisti, että totta kai kaikki kierrättävät vähintään metallin ja lasin ja Ikean kaltaisessa työympäristössä, jossa kaikki kierrätettään huolella, tuo kommentti korostui entisestään. 

Suosi muovittomia vaihtoehtoja – vaihda esim. elmukelmu Abeego-kääreisiin. Näitä myy esim. Pur-hyvinvointikauppa 

Kierrätä

Kerrostalossa asuessa biojätteen, papereiden, kartonkien, metallin ja lasin kierrätys on tehty niin helpoksi, ettei niiden suhteen pitäisi olla mitään ongelmaa yhtään kenelläkään.

Jos tunsit piston sydämessäsi, kurkkaa Yellow Moodin kattava kierrätysopas. Tuo opas selkeyttää monia perusjuttuja myös konkarikierrättäjille; en muistanut, että rikkoutunut juomalasi ei kuulu lasinkeräykseen. Muihin raaka-aineisiin verrattuna muovin kierrätys on huomattavasti hankalampaa kun sille ei ole automaattisesti kierrätyspisteitä taloyhtiöissä. Jotta siihen todella kannustettaisiin, pitäisi siitä tehdä yhtä helppoa kuin muidenkin raaka-aineiden kierrättämisestä. 

Täältä löytyy konkreettista tietoa, mitä muovinkeräykseen voi ja ei voi viedä ja täältä muovinkierrätyspisteet Suomessa. Kierrätetystä muovista valmistetaan esim. kastelukannuja ja suomalaisille ah-niin-rakkaita ämpäreitä. Olen kierrättänyt muovit vasta reilun vuoden, kun tajusin joskus viime keväänä, että mun kodin läheltä löytyy muovinkeräyspiste, vaikka taloyhtiöstä sellaista ei löydykään. Tampereella asuessani lähin keräyspiste oli usean kilometrin päässä, joten oli helppo perustella itselleen muovin kierrättämättä jättäminen.

Sekajätettä kertyy muovin kierrätyksen ansiosta todella vähän,  mutta on karmaisevaa tajuta, miten paljon muovijätettä syntyy yhden hengen taloudessakin. Sen määrä kannustaa miettimään omia ostoksia tarkemmin. Mulle selkein ratkaisu olisi käydä lähikaupan sijaan isommassa marketissa tai kauppahalleissa, jotta voisi valita usemman vaihtoehdon väliltä sen, jota ei ole tuplapakattu muoviin – esim. lähikaupan avokadot on aina niitä muoviin pakattuja eikä kaikkia sesonkihedelmiäkään myydä ilman muovipakkausta. 

Perehdy Zero Waste -ideologiaan

Zero Waste -elämäntapa on aiheena niin laaja, etten aio ottaa sitä tämän isommin käsittelyyn tässä postauksessa, mutta jaan teille pari hyvää lukuvinkkiä, jos aihe kiinnostaa enemmän:  Kokonainen elämä edessä -blogiSugarin Zero Waste -postaussarja & Uusi muusa -blogin ajatuksia Zero waste -viikosta

/////////////////////////

Kierrätättekö te muovinne? Entä kiinnitättekö ostoksia tehdessä huomiota siihen, mikä vaihtoehto olisi vähiten roskaa kerryttävä? Onko teillä muita hyviä vinkkejä muovijätteen vähentämiseen? Otan mieluusti vastaan!

Mikään muu yksittäinen ympäristöä koskeva aihe ei ole viime aikoina ahdistanut yhtä paljon kuin muovi ja siihen liittyvät ongelmat. Tämä tuntuu niin loputtomalta suolta, että on pakko aloittaa pienin askelin, jotta kokonaisuus ei ahdistaisi. 


Lähteet: Helsingin Sanomat – Onko hammastahnassasi muovia? 6.2.2018, Helsingin sanomat – Pitääkö jogurttipurkki pestä tai hedelmäpussin metalliosa irrottaa? Asiantuntija vastaa yhdeksään kysymykseen muovin kierrättämisestä 5.2.2018, Helsingin Sanomat – Viisilapsisen perheen äiti Aino Kämäräinen tekee itse hammastahnansa, välttää vihannespusseja ja elää heinäkuun ilman muovia – näin sinäkin voit vähentää muovijätettäsi 24.7.2017, Helsingin Sanomat – mikromuovia löytyy jopa Suomen järvistä 31.8.2016, Helsingin sanomat – Nyt se on laskettu: maailmassa on tuotettu 8,3 miljardia tonnia muovia ja peräti puolet siitä kolmentoista viime vuoden aikana – silti tuotanto vain lisääntyy entisestään 20.7.2017, RinkiHelsingin Sanomat – Fleece-paidastakin irtoaa pesussa muovia 5.9.2017, HSY 9.2.2018

perjantai

9

kesäkuu 2017

35

COMMENTS

Parhaat luonnolliset pyykinpesuaineet & siivousaineet

Written by , Posted in Lifestyle

Mun on pitänyt pitkään kirjoittaa ekologisesta ja ympäristöystävällisestä pyykinpesusta, sillä oon löytänyt monta niin hyvää tuotetta, ettei paluuta normipesuaineisiin enää ole. Viimeisen sysäyksen jutulle sain kun luin tänään Ylen jutun siitä, miten kulutustottumuksiamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan paikallisesti. 

Kun isot kuviot junnaa paikoillaan (tai ottavat takapakkia, Pariisin ilmastosopimus, kröhömmmh), uskon, että on tärkeämpää kuin koskaan äänestää omilla jaloillaan ja osoittaa valinnoilla, että mitä tukee. Koen että on ihan supertärkeää äänestää vaaleissa ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta sen ohella kuluttaminen on konkreettisin ja helpoin tapa näyttää, mitä haluaa tukea. Aina ei oikeasti ole varaa tai mahdollisuutta valita parasta mahdollista vaihtoehtoa, mutta kun yrittää parhaansa, niin sillä on hulluna väliä. Jos meitä ei kiinnostaisi vegaaniset tuotteet, ei kaupat olisi alkaneet kerätä vegaanisia tuotteita selkeästi esille tai ylipäätään ottaa vegaanisia vaihtoehtoja valikoimiinsa. Kaupoissa myydään sitä mitä ostetaan ja siksi onkin ihan hullun siistiä, että esim. vegaanisten tuotteiden valikoima on reilun vuoden aikana kasvanut niin valtavasti. 

Kuten Ylen jutussa todetaan, on julkisella rahoituksella toimivilla organisaatioilla suuri rooli ja vastuu, sillä niillä on valtava ostovoima. Miettikää, miten paljon kemikaalikuorma vähenisi (sekä ympäristön että pesuaineiden kanssa työskentelevien osalta), jos kaikki julkiset laitokset ostaisivat pesuaineet ja saippuat ympäristöystävällisinä? Ylen jutun mukaan Euroopassa käynnistetään joka sekunti 1130 pesukonetta – se on ihan kreisiä! Joten on todellakin väliä, mitä pesuaineita niihin pesukoneisiin laitetaan – isojen laitosten lisäksi myös jokaisen omassa kodissa. 

Ekologiset pesuaineet

Omiksi suosikeikseni nestemäisistä pyykinpesuaineista ovat nousseet Ecover, Attitude ja Maison Belle

Attituden Citrus-pyykinpesuaine tuoksuu raikkaalta ja sen tuoksu on peräisin luonnollisista eteerisistä öljyistä. Märkinä vaatteet tuoksuvat melko voimakkaasti pesuaineelta, mutta kuivana tuoksua ei enää huomaa. Miltei kahdenkympin hinta selittyy sillä, että pesuaine on tiivistettä, eli pieni määrä riittää! Attituden tuotteet valmistetaan Kanadassa, ne ovat sertifioidusti (Ecologo, Pohjois-Amerikan arvostetuin ympäristösertifikaatti kuulemma) luonnollisia, biohajoavia ja hiilidioksiidineutraaleja – eli ne pyritään valmistamaan uusiutuvaa energiaa käyttäen mahdollisimman pienin päästöin ja ne päästöt, jotka syntyvät, korvataan istuttamalla puita. Sarja on vegaaninen. Attitudella on myös hajusteeton pyykinpesuaine

Ecoverilta ostan usein joko hajusteetonta zero-pesuainetta tai kuvassa olevaa kaikelle pyykille sopivaa pesuainetta sekä villa- ja hienopesuainetta, jota käytän villapaidoille ja silkkivaatteille sekä koneessa että käsinpesussa. Myös Ecoverin tuotteet ovat vegaanisia ja biohajoavia. Myös Maison Bellen biohajoava villapesuaine on hyväksi havaittu – sen tuoksu tosin on sen verran voimakas (joskin aivan ihana), että ei sovi niille, jotka haluavat pyykkinsä tuoksuttomana. Nykyisin ekologisia pesuaineita löytää jo ihan jokaisesta isommasta kaupasta. Ostan omani Stockalta, Ruohonjuuresta, Prismasta, K-marketeista tai tilaan Hyvinvoinnin tavaratalosta. 

Kannattaa muuten myös katsoa, mitä pesulämpötilaa pesuainepurkissa suositellaan – monet pesuaineet toimivat moitteeta 30-asteen lämpötilassa. Pesen pyyhkeet ja lakanat 60-asteessa, mutta kaikki käyttövaatteet joko 30- tai 40-asteessa ja kun vaatteet eivät ole erityisen likaisia, vain vaan tunkkaisia, käytän lyhyttä pesuohjelmaa, sillä se riittää kyllä ja säästää sekä vettä että energiaa. 

Ecover valkaisuaine & Sonett Sappisaippua

Valkoisten vaatteiden tahranpoistoon kannattaa testata Ecoverin valkaisuainetta – se hajoaa pesun aikana hapeksi ja soodaksi, eli on todella ympäristöystävällinen. Ei ole tepsinyt mulla pinttyneimpiin tahroihin, mutta kirkastaa hyvin esim. keittiöpyyhkeitä. 

Sonettin sappisaippuaa olen käyttänyt niin kauan kuin muistan, myös vanhemmillani asuessani. Sillä lähtee lähestulkoon kaikki tahrat mustikasta punaviiniin, kuulakärkikynätahraan ja vereen. Ja kurkumaan! Kokeiltu on, suosittelen. Parhaan lopputuloksen saa hankaamalla sappisaippuaa tuoreeseen tahraan ja antamalla saippuan vaikuttaa vaatteessa ennen kone- tai käsinpesua. Sappisaippua käsittelyn voi toistaa parikin kertaa ennen varsinaista pesua. Koskaan ei ole tarvinnut pelätä, että vaatteesta lähtisi väri tai vastaavaa, tästä on pelkästään hyviä kokemuksia ja uskaltaisin testata tätä myös aremman väriseen neuleeseen. Lisäksi tämä kolmen euron saippuapala on ihan älyttömän riittoisa! Kirjoitin pari vuotta sitten, että tätini on saanut sappisaippualla paidastaan pois tumman hiusvärin. True story! 

Attitude pesuaineet

Myös muut mun kodin pesuaineet ovat vaihtuneet pikkuhiljaa ekologisemmiksi. Attituden Ikkunasuihke on ihan älyttömän tehokas peilipinnoilla (sain tämän avulla pois peiliin jumahtaneen hiuslakan) ja pian se pääsee testiin myös ikkunanpesussa. Yleispuhdistukseen ostan usein Ecoverin yleispuhdistusainetta jota lantraan suihkepulloon käyttövalmiiksi.

Käytän siivouksessa myös tavallista ruokasoodaa. Sillä voi raikastaa esim. matot niin, että ripottelee soodaa matolle, antaa vaikuttaa hetken ja imuroi pois. Toimii ainakin mun tiiviillä villamatollani. Sooda toimii myös viemäreiden desinfioinnissa – soodan ja etikan seosta viemäriin, antaa vaikuttaa hetken ja perään kuumaa vettä. Ummehtuneen hajuiset kengätkin voi koettaa raikastaa soodan avulla! 

Klooria käytän harvoin esim. valkoisten pyyhkeiden valkaisemiseen silloin kun ne eivät enää puhdistu raikkaan valkoisiksi tahranpoistoaineella tai sappisaippualla. Klooria käytän harvoin, mutta sille on paikkansa desinfioinnissa ja valkaisussa. 

Frantsilan eteeriset öljyt

Välillä lisään pari tippaa eteerisiä öljyjä pesukoneen huuhteluainelokeroon, sillä eteeriset öljyt raikastavat pyykkiä mutta eivät jää tuoksumaan niissä voimakkaasti. Vakisuosikkini on eukalyptus, mutta myös appelsiini ja laventeli toimivat. En muuten ikinä käytä huuhteluainetta, sillä se tuntuu jotenkin ihan turhalta. Voi olla että mun pyyhkeet olisivat pehmeämpiä huuhteluainetta käyttäessä, mutta en jaksa. En ole useampaan vuoteen ostanut huuhteluainetta, enkä totta puhuen kertaakaan kaivannut. 

Pesemisen lisäksi on toki muitakin keinoja puhdistaa vaatteita. Ensinnäkin vaatteita voi pestä vain osittain, jos niihin tulee tahra, mutta vaate on muuten raikkaan tuoksuinen ja puhdas. Muita hyviä  tapoja raikastamiseen: 

Tuulettaminen

Huomaan itsekin peseväni vaatteita välillä turhan tiuhaan, kun tuulettamalla ja pakastamalla voisi pitkittää pesuväliä ja säästää vaatetta. Tuuletus toimii erityisen hyvin talvella pakkasella, mutta myös muulloin. Tuulettamalla saa pois hajuja ja vaate tuntuu raikkaammalta. 

Pakastaminen / lumipesu

Vaikka mulla on pikkuinen pakastin, laitan sinne marjojen joukkoon välillä farkut ja neuleita pariksi päiväksi raikastumaan. Jo yhden yön yli pakastaminen tekee vaatteesta raikkaamman, mutta ei pidemmästäkään pakastuksesta haittaa ole. Erityisesti farkkujen kanssa suosin tätä usein, sillä niitä jos mitä kannattaa pestä harvoin, jotta ne pysyvät mallissaan eikä väri haalistu. 

Talvipakkasilla vaatteille (esim. villakangastakeille) voi tehdä lumipesun puuterilumessa. Myös villamatot voi ”pestä” lumessa. Tarkemmat ohjeet lumiraikastukseen täällä

Taisinkin jo aiemmin mainita, että ostoslistallani on vaatehöyrytin. Sen lisäksi että se on esim. silkkipaidoille ja juhlavaatteille paljon silitysrautaa hellävaraisempi, se myös raikastaa vaatteita höyryn avulla. Onko kellään teistä vaatehöyrystintä? Olen lukenut kehuja Phililpsin eri höyryttimistä ja testannut Clash Ohlsonilla myytävää edullista höyrytintä, joka oli varsin toimiva, mutta jonka vesitankki on tosi pieni. Koska asun pienessä kämpässä en kyllä jaksaisi mitään isoa vekotintakaan toisaalta… 

////////

Onko teillä tuotesuosituksia ympäristöystävällisempään pyykinpesuun?

 

* Osa linkeistä affiliate-linkkejä. Attituden pesuaineet &
Frantsilan eteeriset öljyt saatu testiin.