Ympäristön kannalta fiksumpia arkivalintoja

/// lifestyleTags: , , , ,

x Kuluta vähemmän. PALJON VÄHEMMÄN.

Helpommin sanottu kuin tehty, jep. Lue tämä 10 keinoa vähentää kuluttamista -artikkeli ja nappaa sieltä talteen hyvät vinkit. Erityisesti kohta 3 ”– Jos ajattelee kapinoivansa kulutusyhteiskuntaa vastaan, on helpompi pysyä päätöksessä olla ostamatta mitään turhaa. Kyse ei ole vain omasta henkilökohtaisesta valinnasta kuluttaa vähemmän, vaan suuremmasta protestista kestämätöntä elämäntapaa vastaan”, ja tämä lause iskevät muhun ja juuri siitä tässä on kysymys; valinnoilla vaikuttamisesta pelkän kuluttamisen sijaan. Kirjoitin tästä ajatuksesta pidemmin täällä

x Voisitko ostamisen sijaan lainata? Voisitko itse lainata jotain jollekin ystävällesi? Mä olen viime aikoina lainannut mun vaatehöyrytintä kavereille esim. verhojen höyryttämiseen ja lainaisin mieluusti myös mun höyrymoppia jollekin lähellä asuvalle, jos joku kaipaa – sen käyttöaste on niin vähäinen, että siitä riittäisi iloa muillekin. Vaatteitakin pitäisi lainata useammin! Varsinkin mekkoja ja juhlavaatteita. Tässä kuvassa meillä on esim. Marin kanssa toistemme mekot; illan ajan tuntui että päällä oli jotain uutta ihanaa, vaikka vaate oli vain lainassa ystävältä.

x Vaikuta. Älä unohda, että säkin olet vaikuttaja! Ihan kaikki me ollaan – ja jep, meidän valinnoilla on väliä vaikka Suomi on moneen verrattuna pieni maa. Sua seuraa luultavasti aika moni sun lähipiiristä, ehkä jossain kanavissa myös monta tutun tuttua? Ne seuraa sua jostain syystä; sä olet niiden mielestä kiinnostava tyyppi, joten kerro, mitä ajattelet. Kerro, kenestä inspiroidut. Jaa niitä parempia ja fiksumpia valintoja.

x Aktivoidu poliittisesti – selvitä, ketä äänestää seuraavissa vaaleissa. Odotan pitkästä aikaa jotenkin tosi innolla vaaleja ja mua vähän jännittää, että ketähän äänestäisin. On niin monia asioita joille antaa äänensä, mutta just nyt tuntuu tärkeimmältä äänestää sellaista ihmistä ja sellaista puoluetta, joka tajuaa, miten tärkeää nyt on tehdä poliittisia päätöksiä sen suhteen, ettei maapallon lämpötila nouse ja että tuetaan ekologisia ja eettisiä ratkaisuja ja vaikeutetaan kaiken saastuttavan ja päästöjä lisäävää. Lue & allekirjoita tämä vetoomus: ”Suomalaisten poliitikkojen ja äänestäjien on otettava ilmastonmuutoksen torjuminen vakavasti!”

1. kuva: Arkivé Atelier. Huoltaminen tekee vaatteista ja asusteista pitkäikäisempiä ja se jos mikä on ekologista uuden ostamisen sijaan. • Vaihda purkki kerrallaan synteettisestä luonnonkosmetiikkaan. Luonnonkosmetiikka on ympäristövalinta ja jos haluat olla oikein tarkka, voit suosia kotimaista Suomessa valmistettua luonnonkosmetiikkaa esim. Globe Hopelta.

 

x Se mikä on rikki kannattaa korjata. Käytä suutarin, ompelijan ja pesuloiden palveluita sen sijaan, että ostaisit uutta.  Uuden ostaminen on tehty älyttömän halvaksi ja helpoksi ja se on liikakuluttamisen ydin: asiat ovat yksinkertaisesti ihan liian halpoja. Hyviä huoltovinkkejä ja omat huoltotarvikkeet kenkien, neuleiden ja muiden asusteiden fiksaamiseen löydät esim. Arkivé Atelierista. Pese vähemmän, tuuleta ja pakasta enemmän. Höyrytä ja pese tahroja myös paikallisesti sen sijaan, että pesisit koko vaatteen yhden tahran takia.

x Vaihda luonnonkosmetiikkaan purkki kerrallaan. Muutosta ei tarvitse tehdä kertarysäyksellä ja jokainen paremmin valittu puteli on valinta ja viesti brändeille ja kaupoille.

Tämä lainaus on Jolien blogitekstistä ja se tiivistää ajatukseni täydellisesti: ”Jokainen kosmetiikkatuote, jonka vaihdat synteettisestä luonnonkosmetiikkaan, on rakkaudellinen teko sekä omaa kehoasi että ympäristösi kohtaan. Luonnonkosmetiikkatuotteiden pakkausmateriaalien ekologisuutta valvotaan tarkemmin kuin synteettisen kosmetiikan, eikä luonnonkosmetiikan joutuminen esimerkiksi vesistöihin kuormita samalla tavoin ekosysteemiä. Yhden naisen henkilökohtainen meikkivoide- tai ripsivärivalinta voi tuntua ympäristön hyvinvoinnin edistämisen kannalta minimaaliselta teolta arjessa, mutta yksittäisistä meikkipusseista koostuu yllättäen kokonainen kosmetiikkakuluttamisen kulttuuri. Jos haluat nähdä kaupoissa enemmän ja monipuolisemmin luonnonkosmetiikkaa, valitse sitä. Edistä valinnoillasi sitä kulttuuria, joka tuntuu sinusta kestävältä.”

 Marimekon Oiva-sarjan astiat ovat olleet mun suosikkeja siitä asti, kun muutin pois kotoa, eli mmm sellaisen 8 vuoden ajan. Panostan juttuihin, joista tiedän tykkääväni vuosia – sen sijaan en ole selvittänyt, missä nämä on valmistettu, mutta pitkä käyttöikä tekee hankinnasta jollain tapaa ekologisen. Kupissa on Arvid Nordquistin luomukahvia jonka pavut on jäljitettävissä ja joiden hiilijalanjälki on hyvitetty. • Jokainen yksittäinen ostos voi olla parempi valinta: Tony’s Chocolonely esimerkiksi haluaa muuttaa kaiken maailman suklaan orjatyövoimattomaksi ja reiluksi – vielä tilanne ei todellakaan ole hyvä, se selviää esim. näistä Finwatchin raporteista täältä ja täältä.

 

x Pyydä lähikauppaasi fiksumpia vaihtoehtoja. Luomuvaihtoehtoja, lähituottajien tuotteita, muovittomia ja pakkauksettomia vaihtoehtoja, kasvipohjaisia uutuuksia ja eettisesti valmistettuja vaihtoehtoja. Mun entinen lähikauppa otti valikoimiinsa ihan kaiken, mitä heiltä pyysin, joten uskon, että tässä piilee hyödyntämätön voima! Ehkä sitä usein ajattelee, ettei omalla toiveella ole väliä, mutta jos toiveita tulee useammalta tyypiltä, kertaantuu vaikutus samantien. Nyt me vain tottumuksesta ostetaan kiireessä sitä, mitä sattuu olemaan saatavilla.

x Vaihda sähkösi ekosähköön – mikään energiantuotanto ei ole täysin ongelmatonta, mutta uusiutuvista energianlähteistä tuotettu energia on fiksumpi valinta. Olen vaihtanut ekosähköön niin monta vuotta sitten, etten enää tiedä miten suuri ero sähkön hinnassa on kestämättömämmin tuotettuun sähköön verrattuna, mutta tämän jutun mukaan kuukausitasolla ero olisi vain n. 4-5 €. Aika pieni rahallinen panostus, mutta suuri teko ympäristön hyväksi. Lisätietoja ekosähköstä esim. täällä.

Hyvin eletty vastuullinen opas

Kaksi lemppariani; inspiroivia & innostavia paasaamisen ja syyllistämisen sijaan. Karita Sainio – Hyvin eletty & Otso Sillanaukee – Zero Waste. Jos et halua ostaa, lainaa kirjastosta tai valitse e-kirjana. 

 

x Ota selvää asioista. Lue! Lue lehtiä, uutisia ja kirjoja. Kuuntele mitä muilla on sanottavaa, keskustele. On ihan ok, ettei tiedä kaikkea. On ihan ok muuttaa mielipidettään kun oppii uutta. Täällä mun muutamat lukuvinkit aiheeseen liittyen.

x Välttele kertakäyttötuotteita ja pakkauksia, joiden kierrättäminen on hankalaa. Tosi monista arkisista kulutustuotteista on saatavilla esimerkiksi muoviton versio (esim. pillejä saa lasisina tai bambusta valmistettuina. Ja pumpulipuikot, niistä on tarjolla sekä muovisia että pahvisia versioita eikä raaka-aineella ole käytön kannalta mitään väliä – joten valkkaa pahvinen versio).

Yksittäistä tuotetta valitessa voi olla vaikea sanoa tai saada selville, onko esim. muovinen tiskiharja bambusta valmistettua tiskiharjaa epäekologisempi siinä vaiheessa, kun se on tullut tiensä päähän, mutta valintoja voi pohtia raaka-ainetasolla ja oman käytön suhteen. Bambusta valmistettu harja on lähtökohtaisesti uusiutuvasta materiaalista valmistettu kun taas muovinen, öljypohjainen harja voi kestää käytössä vuosia, jos sitä pesee välillä pesukoneessa.

Tähän kategoriaan menee myös verkkokaupoissa shoppailu; oletteko noteeranneet, millainen määrä muovia yhdestä tilauksesta jää jälkeen? Voisitko suosia kivijalkoja verkkokaupan sijaan, jättää turhat muovipussit ja pakkausmateriaalit kauppaan tai suosia putiikkeja, jotka esim. käyttävät RePack-pakkausta? Myös take away -ruuasta tulee melkoisesti jätettä, mutta jos joskus on tilattava ruokaa kotiin, kantsii valita mahdollisuuksien mukaan fiksummin. Wolt listaa sivuillaan ekopakkauksia käyttävät ravintolat, sekin on askel parempaan suuntaan vaikkei vielä vähennäkään jätteen määrää merkittävästi.

x Kompensoi hiilidioksidipäästösi. Pohdi matkustamista kriittisesti ja kun matkustat, kompensoi hiilidioksidipäästösi. En tiedä, millaisella kompensoinnilla olisi oikeasti eniten väliä, mutta se on vähintä mitä voi tehdä. Tämän jutun mukaan päästöjä kannattaisi kompensoida uusiutuvaan energiaan sijoittamalla. Tämän jutun perusteella taas esim. soiden suojeluun satsaaminenkin voisi olla loistava idea – sen voi tehdä vaikka täällä. Hiilidioksidipäästöjä voi kompensoida myös esimerkiksi täällä. Ostin juuri palan metsää Luonnonperintösäätiöltä hiilidioksidipäästöjeni kompensoimiseksi – olen lentänyt tänä vuonna ja tulen lentämään vielä loppuuvuodesta, joten tämä lienee vähintä mitä voin tehdä.

Kierrätä. Käytä uudelleen. • Liiku mahdollisimman paljon kävellen ja pyörällä – ja suosi julkista liikennettä aina, kun sun pitää siirtyä kulkuneuvolla paikasta toiseen.
Ja hei, hanki pyörään kori – se tekee kaikesta roudailusta NIIIIN paljon helpompaa! 

x Seuraa somessa tyypejä, jotka puhuvat näistä asioista. Jos sun lempparivaikuttaja ei koskaan ota kantaa mihinkään sun mielestä oikeasti tärkeään, mieti, voisitko ehkä seurata jotain sellaisia tyyppejä, jotka puhuvat näistä asioista ja omalla esimerkillään tuovat parempia vaihtoehtoja esille myös niitä alleviivaamatta? Mun omia suosikkejani just nyt:

@sugarhelsinki – mun työpaikan, eettisille & ekologisille brändeille pr:ää ja viestintää tekevän pr-toimiston Insta. Jaetaan täällä kiinnostavia juttuja, tyyppejä ja brändejä – kaikki vastuullisuuskärjellä
@sparksustainability – Laske oma hiilidonitsisi ja lue vinkit, miten pienentää omaa hiilidioksidipäästömäärää. Spark Sustainabilityn Insta Storiesit ovat olleet tosi mielenkiintoisia!
@anniinanurmi – Nurmi-vaatemerkin perustaja ja vastuullisuusvaikuttaja, joka jakaa instassa fiksuja vinkkejä ja kriittisiä ajatuksia
@psolenvegaani – Minni ja Paju inspiroivat omalla esimerkillään kokeilemaan vegaanisia vaihtoehtoja. Täältä löytyy erityisen hyviä arkireseptejä.

& lue nämä postaukset:

Stella HarasekIlmasto muuttuu ja meidän täytyy myös
MuslaHullun kuluttajan pohdinnat
Vilma P.Ilmiöitä
The Wilde ThingsKun ympäristön suojelusta tuli uskonnonkaltainen
AamukahvillaTuhoan maailmaa työkseni – lentämisen epäekologisuudesta
Home via LauraNäin kompensoit lentopäästöt
MonaAhdistusta, ristiriitaisia tekoja ja tunteita

Valitse fiksummin uutta ostaessasi: osta Suomessa valmistettua (R-Collectionin neule), suosi hyväksihavaitsemiasi luottobrändejä, jotka kestää
– ja muutoin osta mahdollisimman paljon second handina. Koska conscious is cool (kuva: Sugar Helsinki) ♥

 

x Muista, ettet ole yksin, etkä voi kantaa kaikkea taakkaa omilla harteillasi. You can’t do all the good in the world but the world needs all the good you can do. Lisää loistavia vinkkejä kaimani Idan superkauniissa blogissa.

On supertärkeää pitää huolta omasta ja läheisten hyvinvoinnista eikä kuluttaa itseään murehtimisella loppuun. Yksin ei voi tehdä kaikkea ja se kantsii muistaa. Mutta me kaikki voidaan tehdä parhaamme – koska eihän ole mitään järkeä virtsata omiin muroihin siksi, että Intiassakin (kuulemma) tehdään niin.


Hitto tää postaus oli vaikea kuvittaa! KAIKKI mitä nostaa esille, on jonkinlainen valinta. Se, mitä mun kipoissa ja kupeissa on, on valinta. Se, onko ne kipot ja kupit ne samat jotka on näkyneet kuvissa jo tän kahdeksan vuoden ajan vai onko ne joka postauksessa erit, on valinta. Onko mun asukuvien vaatteet uudet vai vanhat vai lainassa, on valinta. Vai onko mulla asukuvia ollenkaan, sekin on valinta.

Se, että olisin kuvittanut tän näteillä auringonlaskukuvilla olisi ollut valinta olla ottamatta kantaa yksittäisiin ostopäätöksiini, mutta sellaiset kuvat eivät olisi ehkä palvelleet tämän postauksen sisältöä. Siksi näätte tässä postauksessa kuvia mun arjesta ja kuvateksteissä ajatuksia mun valintojen takaa. Pieniä parempia tekoja, jotka toivottavasti koko ajan kannustavat sekä mua että teitä valitsemaan valinta kerrallaan fiksummin.

·

Ihan(a) kamala muovi

/// hyvinvointiTags: , , , , ,

Muovista puhutaan nyt ihan älyttömästi joka paikassa, mutta se ei vielä itsessään oikein riitä, kun pitäisi myös tehdä jotain konkreettista, eikä vain puhua siitä, että jotain pitäisi tehdä – mutta mitä ihmettä yksittäinen kuluttaja voi tehdä?

Vaikuta allekirjoittamalla kansalaisaloite

Yksi helppo ja konkreettinen teko on allekirjoittaa tämä kansalaisaloite, jonka tavoite on, että mikromuovin käyttö kiellettäisiin lailla kosmetiikassa.

Mikromuovia on joka paikassa – Suomessa tilanteen vakavuuteen on havahduttu hiljattain, sillä mikromuovia on järvissä oletettua enemmän. Sitä päätyy vesistöihin esimerkiksi siten, että pesemme keinokuidusta valmistettuja vaatteita pesukoneessa ja vaatteista irtoaa pesuveteen pieniä hiukkasia, jotka päätyvät vesistöihin ja sitä kautta kaloihin ja mereneläviin. Mikromuovia syntyy myös teollisuudesta, irtoaa autojen renkaista, muoviroskasta ja kosmetiikasta ja pesuaineista, joita käytämme.

Mikromuovien päätyminen eläimiin ja sitä kautta esimerkiksi lautasellemme ei ole ainoa mikromuoviin liittyvä ongelma, vaan myös se, voiko mikromuovi toimia alustana bakteereille ja viiruksille, sillä tiedetään, että muovit sisältävät haitallisia aineita, esimerkiksi hormonihäiritsijöitä.

Frantsilan kuorintavoide ei sisällä muovirakeita – synteettisessä kosmetiikassa esim. kuorintarakeet ovat lähes poikkeuksetta mikromuovia. Synteettisessä kosmetiikassa on muitakin muovipohjaisia raaka-aineita; luonnonkosmetiikassa muovi on kielletty. Myös Whamisan öljyputsari ja SnowAnnan Phyto-seerumi ovat muovittomia. 

 

Vaihda purkki kerrallaan luonnonkosmetiikkaan

Ei riitä, että mikromuovin käyttö tai käyttämättä jättäminen on kuluttajan oma valinta, sillä kuluttajalle jää suuri vastuu selvittää itse, sisältääkö joku tuote mikromuovia vai ei. Tietysti voi siirtyä täysin luonnonkosmetiikkaan, sillä luonnonkosmetiikka ei koskaan sisällä mikromuoveja, mutta tällaisen olettaminen ei liene vielä realistista kaikilta kosmetiikan käyttäjiltä.

Luonnollisia vaihtoehtoja mikromuoville on runsaasti, joten mikromuovin kieltäminen kosmetiikassa olisi yksi todella konkreettinen ja helppo keino vähentää mikromuovin päätymistä vesistöihin ja sitä kautta eläimiin ja ympäristöön, lopulta ihmiseen. Eu-tasollakin suunnitellaan jo uudistuksia, mutta uudistuksia suunnitellaan toimeenpantaviksi vasta vuodelle 2021 – siksi Suomessa pitäisi säätä lainsäädännöllä mikromuovin käytöstä ja maahantuonnista jo aiemmin. Ja olisi pitänyt säätää jo ajat sitten, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Lue lisää kansalaisaloitteesta ja mikromuovin kieltämisestä kosmetiikassa täältä.

muovin kierrätys

Mikromuovi kosmetiikassa on yksi osa koko isoa muovikokonaisuutta. Mikromuovin lisäksi muovin käyttö itsessään on ongelmallista; muovia käytetään ihan liikaa ja ihan liian monessa paikassa ihan turhaan!

Muovi on monessa asiassa loistava juttu, mutta sen käyttö esim. suojaamaan hedelmiä ja kosmetiikkatuotteita on nykyisellään kestämätöntä. Suomessa käytettävästä muovista peräti 40% käytetään erilaiseen pakkaamiseen ja Helsingin seudun ympäristöpalvelu HSY:n mukaan pääkaupunkiseudulla kertyy vuodessa ihmistä kohden 25-35 kg muovijätettä – kuinka monta kiloa tuosta määrästä on kertakäyttöistä pakkausmuovia, joka päätyy sekajätteen mukana poltettavaksi taivaan tuuliin ilman, että jo kertaalleen valmistettua muovia enää hyödynnettäisiin mitenkään? Veikkaan, että aika monta kiloa.

Kierrätä muovi

Suurin osa muoveista on maailman kaatopaikoilla, merissä tai poltettuna ilmaan eli siis jätteenä, eikä uusiokäytettynä. Muovi on kalliista ja uusiutumattomista raaka-aineista valmistettua, joten olisi tärkeää, että se hyödynnettäisiin uudelleen, kun se kertaalleen on valmistettu ja suorittanut ensimmäisen tehtävänsä.

Suomessa kierrätetään tosi hyvin esimerkiksi paperia, joka on uusiutuva luonnonvara. Miksi täällä ei kierrätetä muovia samalla tapaa? Se ei ole edes uusiutuvista luonnonvaroista valmistettua? Muovin polttaminen (sekajätteen mukana) on hyvä tapa varmistaa, ettei muovi päädy luontoon, mutta samalla haaskataan tuote, johon on käyetty paljon energiaa ja aikaa valmistukseen ja kalliin raaka-aineen käyttö jää kertaluontoiseksi.

On paljon tuotteita ja asioita, joihin muovia fiksumpaa ratkaisua ei oikein voi edes kuvitella, mutta todella monesti muovin rooli on aivan turha tai korvattavissa jotenkin muuten. Muovia (tai sen korvikkeita) voi tehdä myös biohajoavana tai uusiutuvista materiaaleista, mutta ilmeisesti senkin suhteen ongelmana on se, ettei tiedetä hajoaako myös biohajoava muovi mikro- ja nanopartikkeleiksi, joista on haittaa eläimille ja ympäristölle ja että millä aikataululla biohajoava muovi maatuu, sekä biohajoavien versioiden kalleus verrattuna perinteiseen vaihtoehtoon. On supersiistiä että esim. Lovechock pakkaa suklaansa muovia muistuttavaan biohajoavaan materiaaliin ja että on olemassa biohajoavia ilmapalloja ja lähes kokonaan maatuvia hammasharjoja.

Uusiutuvista luonnonvaroista valmistettu vaihtoehto kuulostaa kuitenkin lähtökohtaisesti järkevämmältä, vaikka mikro- ja nanopartikkeliongelmat eivät olisi sitenkään ihan täysin ratkaistu. Mutta miten tällainen muutos saataisiin isossa mittakaavassa läpi ja eteenpäin? Miten muovista ja sen käytöstä saataisiin niin kallista, että sitä olisi yksinkertaisesti järjetöntä käyttää esim. usein täysin tarpeettomaan tuotteiden tupla- tai triplapakkaamiseen tai tuotteisiin, jotka voidaan helposti valmistaa ympäristölle fiksummista raaka-aineista?

verkkokassi

Jätä muovipussi kauppaan

Onneksi pieniä hyviä muutoksiakin on tullut. Monessa kaupassa muovipussia ei enää saa automaattisesti, sen tarvetta tiedustellaan tai siitä joutuu jopa maksamaan erikseen – ihan mahtavaa! Siinä missä osaamme kierrättää kaikki pullot, opimme ehkä tämän myötä kantamaan mukanamme myös omia kestokasseja ostoksille. Parinkymmenen sentin ostos ei toki ole monelle kynnyskysymys, mutta ehkä se muovaa asenteita pikkuhiljaa ja useampi muistaa ottaa kangaskassin mukaansa kauppareissuille. Vinkkinä, että tämä on muuten kivoin kauppa- ja rantsukassi ikinä.

/////////////////////////

Opetetaanko kouluissa jo kierrätystä? En muista, että meille olisi opetettu kierrätämisestä mitään ala-asteella, mutta vitsit miten tärkeää se olisi! Muistan järkyttyneeni aikonaan Ikeassa työskennellessäni, kun työkaverini naureskeli, ettei todellakaan kierrätä kotonaan lasipulloja tai metallitölkkejä, vaan heittää ne muitta mutkitta sekajätteen joukkoon. Tuo tieto hämmästytti ja ihmetytti, sillä oletin silloin naivisti, että totta kai kaikki kierrättävät vähintään metallin ja lasin ja Ikean kaltaisessa työympäristössä, jossa kaikki kierrätettään huolella, tuo kommentti korostui entisestään.

Suosi muovittomia vaihtoehtoja – vaihda esim. elmukelmu Abeego-kääreisiin. Näitä myy esim. Pur-hyvinvointikauppa 

Kierrätä

Kerrostalossa asuessa biojätteen, papereiden, kartonkien, metallin ja lasin kierrätys on tehty niin helpoksi, ettei niiden suhteen pitäisi olla mitään ongelmaa yhtään kenelläkään.

Jos tunsit piston sydämessäsi, kurkkaa Yellow Moodin kattava kierrätysopas. Tuo opas selkeyttää monia perusjuttuja myös konkarikierrättäjille; en muistanut, että rikkoutunut juomalasi ei kuulu lasinkeräykseen. Muihin raaka-aineisiin verrattuna muovin kierrätys on huomattavasti hankalampaa kun sille ei ole automaattisesti kierrätyspisteitä taloyhtiöissä. Jotta siihen todella kannustettaisiin, pitäisi siitä tehdä yhtä helppoa kuin muidenkin raaka-aineiden kierrättämisestä.

Täältä löytyy konkreettista tietoa, mitä muovinkeräykseen voi ja ei voi viedä ja täältä muovinkierrätyspisteet Suomessa. Kierrätetystä muovista valmistetaan esim. kastelukannuja ja suomalaisille ah-niin-rakkaita ämpäreitä. Olen kierrättänyt muovit vasta reilun vuoden, kun tajusin joskus viime keväänä, että mun kodin läheltä löytyy muovinkeräyspiste, vaikka taloyhtiöstä sellaista ei löydykään. Tampereella asuessani lähin keräyspiste oli usean kilometrin päässä, joten oli helppo perustella itselleen muovin kierrättämättä jättäminen.

Sekajätettä kertyy muovin kierrätyksen ansiosta todella vähän,  mutta on karmaisevaa tajuta, miten paljon muovijätettä syntyy yhden hengen taloudessakin. Sen määrä kannustaa miettimään omia ostoksia tarkemmin. Mulle selkein ratkaisu olisi käydä lähikaupan sijaan isommassa marketissa tai kauppahalleissa, jotta voisi valita usemman vaihtoehdon väliltä sen, jota ei ole tuplapakattu muoviin – esim. lähikaupan avokadot on aina niitä muoviin pakattuja eikä kaikkia sesonkihedelmiäkään myydä ilman muovipakkausta.

Perehdy Zero Waste -ideologiaan

Zero Waste -elämäntapa on aiheena niin laaja, etten aio ottaa sitä tämän isommin käsittelyyn tässä postauksessa, mutta jaan teille pari hyvää lukuvinkkiä, jos aihe kiinnostaa enemmän:  Kokonainen elämä edessä -blogiSugarin Zero Waste -postaussarja & Uusi muusa -blogin ajatuksia Zero waste -viikosta.

/////////////////////////

Kierrätättekö te muovinne? Entä kiinnitättekö ostoksia tehdessä huomiota siihen, mikä vaihtoehto olisi vähiten roskaa kerryttävä? Onko teillä muita hyviä vinkkejä muovijätteen vähentämiseen? Otan mieluusti vastaan!

Mikään muu yksittäinen ympäristöä koskeva aihe ei ole viime aikoina ahdistanut yhtä paljon kuin muovi ja siihen liittyvät ongelmat. Tämä tuntuu niin loputtomalta suolta, että on pakko aloittaa pienin askelin, jotta kokonaisuus ei ahdistaisi.


Lähteet: Helsingin Sanomat – Onko hammastahnassasi muovia? 6.2.2018, Helsingin sanomat – Pitääkö jogurttipurkki pestä tai hedelmäpussin metalliosa irrottaa? Asiantuntija vastaa yhdeksään kysymykseen muovin kierrättämisestä 5.2.2018, Helsingin Sanomat – Viisilapsisen perheen äiti Aino Kämäräinen tekee itse hammastahnansa, välttää vihannespusseja ja elää heinäkuun ilman muovia – näin sinäkin voit vähentää muovijätettäsi 24.7.2017, Helsingin Sanomat – mikromuovia löytyy jopa Suomen järvistä 31.8.2016, Helsingin sanomat – Nyt se on laskettu: maailmassa on tuotettu 8,3 miljardia tonnia muovia ja peräti puolet siitä kolmentoista viime vuoden aikana – silti tuotanto vain lisääntyy entisestään 20.7.2017, RinkiHelsingin Sanomat – Fleece-paidastakin irtoaa pesussa muovia 5.9.2017, HSY 9.2.2018

·

Muotiblogien ekologisuus

/// lifestyleTags: , , , , , ,

Hei kuulkaa, mulla on teille kiinnostavaa ja tärkeää asiaa – ja jos haluatte, pääsette vaikuttamaan ja kertomaan omia ajatuksianne.

Sain syksyllä sähköpostia hurmaavalta Annaliinalta, joka kertoi aloittavansa opinnäytetyön koskien muotiblogien ekologisuutta. Saatattekin osa tietää Annaliinan, sillä hän on aiemmin pitänyt omaa nimeään kantavaa muotiblogia, josta ekana muistuu mieleen huikaisevan kauniit asukuvat.

Annaliina on neljännen vuoden opiskelija Turun Ammattikorkeakoulun vaatetusmuotoilun linjalta. Hänen oma bloggailuintonsa hiipui aikanaan juurikin muotiblogien kulutuskeskeisyyden vuoksi ja nyt hän pohtii opinnäytetyössään, voiko muotiblogi olla ekologinen ja inspiroida ekologisuuteen – ja että onko sellaisille muotiblogeille ylipäätään tarvetta. Lupasin auttaa aiheen ja opparin kanssa parhaani mukaan – sparraillen aiheesta ja miettien, keihin muihin bloggaajiin kannattais olla yhteydessä, miten aihetta voisi rajata ja mikä itseäni mietityttää eniten. Tavattiin hetki sitten kasvotusten Annaliinan kanssa ja huomattiin miettivämme moneasta asiasta samalla tapaa.

Mietin aihetta paljon – siis nimenomaan muotiblogien ekologisuutta. Pohdin ekologisuutta ja ekologisia valintoja tietysti ensisijaisesti omassa arjessani, mutta nykyisin pohdin aihetta paljon myös blogin takia. Koetan ottaa ekologisuuden huomioon blogissani samalla tavalla, miten otan sen huomioon omassa arjessanikin. Tahdon kivojen vinkkien kautta inspiroida pohtimaan aihetta ja omia valintoja sekä suositella hyviksi havaitsemiani vaihtoehtoja. Tiedän, että mulla on paljon lukijoita, jotka innostuvat samoista jutuista mistä minäkin, joten mulle on tosi tärkeää, että voin seistä sanojeni takana.

Yritän tuoda esille fiksumpia valintoja (sekä ekologisia että eettisiä) niin kosmetiikan, vaatteiden, ruuan, ravintoloiden, palveluiden kuin sisutuksenkin suhteen silloin kun koen ne toimiviksi (ja esim. vaatteiden kohdalla esteettistä silmääni hiveleviksi ja kosmetiikan kohdalla toimiviksi), mutta ilman nipottamista tai tuomitsemista, sillä en koe että kukaan meistä voi tuomita muita tällaisissa valinnoissa, joissa kaikilla on parantamisen varaa. Monesti tietysti joudun miettimään, että mitä en halua tuoda esille blogissani, millaisille jutuille en tahdo antaa tilaa täällä. Mä en miellä omaa blogiani muotiblogiksi, mutta koska kuvaan tänne asujani ja koska tykkään vaatteista ja tyylipohdinnoista, on se yksi iso osa tätä blogia. Suomessa aika harva blogi on ehkä lopulta ihan puhtaasti muotiblogi, mutta tässä yhteydessä termin voinee ajatella käsittävän muodista ja vaatteista kirjoittavat bloggaajat.

Mutta nyt itse aiheeseen, eli Annaliinan oppariin tulevaan kyselyyn.

Tässä on Annaliinan terveiset teille:

 
”Moikka!
Lyhyesti kerrottuna olen vaatetusmuotoilun opiskelija ja tekemässä opinnäytetyötäni tavoitteena tutkia suomalaisten muotiblogien ekologisuutta ja määrittää muotiblogin ekologisempi ”vaatekaappi”.
 
Kirjoitin itse myös ennen Annaliina nimistä blogia, josta joku saattaa minut muistaa. Kaiken muun kiireen lisäksi yksi syy, miksi bloggaamiseni hiipui, oli kulutus- ja tavaraähky sekä ymmärrys siitä, että bloggaajana saatan houkutella myös lukijani kuluttamaan ja hankkimaan lisää tavaraa jota he eivät tarvitse.

Nämä ovat asioita, jotka ovat jääneet mieleeni pyörimään ja tänä syksynä niistä syntyi opinnäytetyöni aihe. Aiheeni kuulostaa ehkä syyttelevältä, mutta se ei ole tarkoitukseni, sillä enhän itsekään ole mikään täydellinen kuluttaja (senhän jo kaikki blogini tuntevat tietävätkin :D). Onnekseni sain mentorikseni matkan varrelle juuri Idan ja tämän vuoksi mahdollisuuden tämän kyselyn jakamiseen myös täällä.

Blogeissa lukijat ovat suuressa roolissa ja he määrittelevät mikä blogi pysyy pinnalla, joten oli luontevaa tehdä lukijakysely opinnäytetyöni yhtenä tutkimusmenetelmänä. Kysely on täysin anonyymi ja siellä on kysymyksiä lukijoiden kiinnostuneisuudesta ekologisiin aiheisiin ja niiden yhdistämisestä muotiblogeihin.

Olen todella kiitollinen jokaisesta vastauksesta ja jään innolla odottamaan millaisia tuloksia kysely teettää!

Kiitos ja mukavaa joulukuuta! :)”


Sinun, muotiblogeja lukevan, mielipidettä kaivattaisiin nyt. Onko bloggaajan kulutustottumuksilla väliä? Kiinnostaako blogien ekologinen sisältö? Onko muotiblogit teille sellainen kanava, jossa ette edes kaipaa mitään ekologista ajattelua? Mitä mieltä olette asukuvista – jos kuvissa näkyy samoja vaatteita, kyllästyttääkö se? Mitä, jos bloggaaja lainaa kuviin vaatetta, joka ei olekaan oma – onko sisältö epäuskottavaa vai päinvastoin ekologista ja inspiroivaa vaihtelua bloggaajan omille asuille? Kyselyyn vastaaminen vie n. 3 minuuttia.

VASTAA KYSELYYN TÄSTÄ 


kuvat: Mikko Pylkkö
Muka va:n Vuokko-takki kuvauslainassa

Minäkin odotan innolla vastauksianne. Kiinnostaa kovasti, mitä ajattelette aiheesta. Tuleeko teille mieleen juttuja, joita toivotte aiheeseen liittyen? Joskus aiemmin on toivottu postausta ekologisista valinnoista, mutta se on aiheena niin laaja että siihen on vaikea tarttua. Kierrätyksestäkin on joskus kyselty, hmm. Antakaa palaa, vastatkaa kyselyyn ja kertokaa kommenttiboksissa, jos jotain jäi vielä mieleen.

·