Pehmeämpi ja joustavampi futon

/// hyvinvointiTags: , , , , ,

Ostin about vuosi sitten sängykseni futon-patjan ja siihen ihanan, puusta tehdyn rungon. Meni kuukausi, ja tapasin poikaystäväni ja aika nopeasti alettiin nukkumaan suurin osa öistä yhdessä mun luona ja huomattiin, ettei mun kova futon-patjani sovi hänen selälleen. Siispä jouduimme miettimään patja-asiaa uudelleen.

Lue ensimmäinen postaukseni futon-patjasta täältä ja pohdinnat liian kovasta futon-patjasta täältä.

futonia kokemuksia

Huvittava ajoitus kaikella, mutta aika usein asioita tapahtuu just silloin, kun elää itsensä näköistä elämää eikä himmaile suunnitelmiensa suhteen siksi, että ne saattaisivat potentiaalisesti muuttua nopeasti.

Kyselin instassa ja täällä blogin puolella kokemuksia liian kovasta futonista ja ratkaisuehdotuksia ja hyviä vinkkejä tuli jonkin verran. Moni oli saanut avun liian kovaan futoniin panostamalla petauspatjaan tai vaihtamalla kimmoisampaan futoniin, mutta mitään yhtä vinkkiä ylitse muiden ei noussut – ymmärrettävästi! Patja-asioissa ei kyllä auta ottaa yksittäisiä neuvoja totuutena, patjat pitää itse testata.

Saamieni vinkkien lisäksi googlattiin kaikki mahdolliset futon-postaukset internetin syövereistä ja käytiin testimakaamassa eri patjoja eri myymälöissä.

Kova futon-patja + pehmeä puuvillainen petauspatja

Ihan ekana ostettiin Mulperipuusta pehmeä, 100% puuvillaa oleva paksuhko petauspatja mun futon-patjaa pehmentämään. Myyjä oli siellä vahvasti sitä mieltä, että nykyistä patjaa ei kannattaisi ryhtyä vaihtamaan koska se sopi minun selälleni niin hyvin ja siksi päädyimme ensin testaamaan heidän paksuinta petauspatjaansa.

Jo parissa yössä tajusimme, ettei tämä ole meille sopiva ratkaisu, sillä vaikka pehmeä petauspatja pehmensi selkätuntumaa, se ei tuonut minkäänlaista tukea selälle. Pehmoinen puuvillatäyte ei tue, vaan painuu selän alla kasaan antaen kyllä aavistuksen lisää pehmeyttä. Totesimme, että äh, huono hankinta, ei toimi meillä. Onneksi saatiin myytyä tämä hetken käytössä ollut petari samantien eteenpäin ja vaikka otimme siinä pikkuisen takkiin, emme vielä luovuttaneet futonin suhteen.

Kova futon-patja + vaahtomuovipetauspatja

Seuraavaksi testattiin futonin päälle poikaystävän runkopatjaparisängyn päällä ollutta vaahtomuovista petauspatjaa. Se oli 20cm liian leveä mun sänkyyn ja näytti hieman mielenkiintoisalta viritelmältä käytännössä, mutta kannatti kokeilla.

No, sekään ei vakuuttanut… oli se parempi kuin Cocos-patja + paksu puuvillapetauspatja, muttei pehmentänyt saati tukenut tarpeeksi. Käytiin kurkkaamassa Ikean petauspatjavaihtoehdot koska poikaystävän vanha petari ei ollut valikoiman paksuin tai tukecin, mutta onneksi Ikean myyjä totesi, ettei mikään heidän petareistaan auta riittävästi, jos futon on itsessään liian kova.

Siispä päädyimme sitten siihen, mihin olisi pitänyt tajuta ryhtyä heti ensimmäiseksi; patjan vaihtoon.

joustava luksus-futon
Liian kovan futonin tilalle joustavampi futon-patja

Onneksi meidän (tai siis lähinnä mun ja mun selän) ei tarvinnut luopua futonista, mutta mun kova Cocos-futon lähti vaihtoon (ja löysi onneksi uuden omistajan heti Tori.fi:n kautta) ja ostimme tilalle parin koemakoilun jälkeen Futonialta Luxus-patjan. Luxus-patja on kimmoisa monikerroksisuutensa ansiosta ja sen täyte on puuvillaa, jonka seassa aavistus viskoosia, luonnonkumia, hevosenjouhia ja villaa, kun taas Cocos-patja on huomattavasti kovempi. Sen täytteenä on puuvillaa ja kookoskuitua, joten se ei jousta kuten luonnonkumia sisältävä patja.

Sille tuli 140cm koossa hintaa 518 €. Tilasimme samalla kertaa myös paksun ja tukevan Luksus-petauspatjan (201 €), sillä näiden kahden kombo tuntui poikaystäväni selälle parhaalta ja munkin ei-niin-nirsolle-selälle hyvältä. Futonia Outlet -myymälä sijaitsee Helsingin Teurastamolla ja saimme siellä tosi hyvää palvelua.

Petauspatjassa oli jonkin verran toimitusviivettä, joten päästiin nukkumaan uudella Luxus-patjalla useamman viikon ennen petarin saapumista. Uusi patja tuntui välittömästi hyvältä ja huomattavasti kimmoisammalta kuin Cocos-patja ja pidin sormia ristissä ja toivoin, että myös poikaystävän selkä tykkäisi uudesta patjasta, vaikka tiesin hänen odottavan petarin saapumista. Meni pari viikkoa, ja joku ilta poikaystäväni totesi ilahtuneena ääneen, että ”hei, mun selkähän ei ole ollut hetkeen kipeä!”

JESS!!! Olin huomannut, ettei hän ollut valittanut selkäänsä uuteen patjaan totuttuaan, mutten ollut viitsinyt ottaa patjaa puheeksi, koska pelkäsin että  se saisi hänet tarkkailemaan selkäänsä turhankin tarkasti. Oli helpotus tajuta, että pelkän patjan vaihtaminen joustavampaan tuntui toimivan poikaystävälläni ja että mun selkäni tykkäsi yhtä lailla tästä joustavammasta patjavaihtehdosta, vaikkei mulla ollut kovemman Cocos-patjankaan kanssa ongelmia. Hauskinta tässä oli se, että kun olin ostamassa futonia itselleni silloin reilu vuosi sitten, pähkäilin lopuksi nimenomaan Cocos- ja Luksus-patjan välillä ja valitsin silloin edullisemman Cocoksen. No, ei auta jossitella, tiesinpä ainakin Luksukseen vaihtaessa, että se todennäköisesti miellyttäisi myös mun selkää.

Petauspatjalla pehmeyttä futoniin

Luksus-petauspatja pehmentää selkätuntumaa vielä todella paljon; jos kaipaat oikein tukevaa ja kimmoisaa futonia, Luksus-patja & Luksus-petauspatja lienee paras yhdistelmä. Luksus-petauspatjassa on villaa, luonnonkumia ja pellavaa ja se on n. 5,5cm paksu. Luksus-futon on n. 17 cm paksu, eli petariksi tuo on aika muhkea.

futon ja petauspatja futonia

Jos ihan rehellisiä ollaan, niin pelkkä Luksus-patja on ollut mun suosikki kaikista näistä testaamistamme versioista. Vaikka Cocos-patja oli mulle sopiva ja hyvä sekin, on se Luksus-patjaan verrattuna paaaaljon askeettisempi ja kovempi. Luksus-patja + luksus-petari taasen on välillä vähän turhankin pehmoisen tuntoinen, vaikkei tämä kombokaan ole missään nimessä huonon tuntuinen selälle samalla tapaa kuin esimerkiksi liian joustava runkopatja.

liian kova futon

Onneksi tämä luksus x2 tuntuu toimivan meillä nyt hyvin ja toki voidaan ottaa petauspatja välillä pois käytöstä, jos se tuntuu liian pehmoiselta.

Onneksi ei tarvinnut luopua futoneista eikä myöskään tarvinnut ostaa omia, erillisiä patjoja. Mietittiin nimittäin myös sitä, että joudutaanko ostamaan kummallekin omat patjat jos luksus-patja ei toimi ja mitähän siitä tulee, kun mun sängyn runko on 140cm ja sekin olis sitten fiksuinta leventää 160cm leveäksi jotta voisi ostaa kaksi 80 cm-leveää patjaa vierekkäin… Pysyisivätköhän ne nätisti vierekkäin ja mitäs jos ne on eri korkuiset ja mitäs jos sekään ei toimi ja sit ollaan ostettu kaksi kapeaa patjaa…

Huh, onneksi tämä ratkesi joustavampaan futoniin vaihtamalla! Toivottavasti tästä selonteosta on joskus hyötyä jollekin toiselle samaa pohtivalle; ei meinaan ollut helpointa tehdä päätöksiä kun patjat ovat aika isoja ostoksia (sekä fyysisesti että arvollisesti) ja vaikuttavat päivittäin omaan fiilikseen. Ja vaikkei tämä vaihto-operaatio ollut ihan halpa, niin onneksi futonit tuntuvat olevan haluttuja myös käytettyinä – sekä vanha patja että hutiostos-petari löysivät nopeasti uudet kodit Tori.fin kautta.

·

Kokemuksia futonista – liian kova patja?

/// hyvinvointi, sisustusTags: , , , ,

Nyt kun futonilla nukuttuja öitä on kertynyt reilusti yli puolen vuoden ajalta, uskallan raportoida futon-kokemuksia! Tarkat tiedot mun sängyn rungosta ja valitsemastani patjasta löytyy tästä postauksesta. Jos futon on uusi juttu tai harkitset sellaisen ostoa, kantsii lukea tuo postaus ekana.

futon kokemuksia
Kokemuksia futonista

Asiaan: oon ollut ihan hullun tyytyväinen ostokseeni enkä ole enää kärsinyt joka-aamuisista niskajumeista futoniin vaihdettuani. Ihan ihmeellistä, miten surkeaan kuntoon selkänsä ja niskansa voi saada huonolla patjalla. Se tapahtuu niin salakavalasti, ettei huono patja tule välttämättä ekana mieleen.

Futon sopii mun ruumiinrakenteelle ja selälleni hyvin. Mun hieroja joskus kommentoi, että mun selkäranka on melko suoranmallinen (ei ilmeisesti hyvä tai huono asia, vain havainto, jonka mun selästä teki) ja että voi olla, että siksikin selkäni tykkää kovasta patjasta.

Ostin viime vuoden lopussa Mulperipuusta Cocos-patjan, joka on keskikova futon-patja. Se on koventunut puolen vuoden käytössä jonkun verran kuten osasin odottaakin, mutta nyt se ei enää tunnu keskikovalta vaan kovalta. Kenties tätä olisi voinut rullailla aktiivisemmin, mutta se on yksin 140cm patjan kanssa miltei mahdotonta ja kaksinkin aika haastavaa, joten sitä ei ole tullut harrastettua pakollista kerran parissa viikossa rullailua enempää. Cocos-patja ei varsinaisesti edes rullaudu materiaalinsa vuoksi, mutta sitä voi ja kannattaa taitella ja antaa patjan hengittää lakananvaihtojen yhteydessä.

futon petauspatja
Liian kova futon-patja, mikä avuksi?

Siinä missä mä olen ollut tyytyväinen futoniin, on futon mun poikaystävän selälle aivan liian kova.  Mun niskakivut helpottivat runkopatjasta futoniin vaihtaessa, hänen selkänsä ja lapansa ovat menneet jumiin mun ”betonipatjalla” nukkumisesta.

Koska ollaan nukuttu paljon mun luona, käytiin tilaamassa ensiavuksi petauspatja mun futonin päälle. Tilattiin sekin Mulperipuusta, koska lähtökohtaisesti haluaisin löytää luonnonmateriaalia olevan kohtuuhintaisen petarin. Testimakoilu Mulperipuun liikkeessä vakuutti ja tilattiin tämä paksu puuvillainen petauspatja mun Cocos-patjan päälle. Testattiin pehmeää petauspatjaa pari yötä, mutta huomattin nopeasti, ettei se ollut riittävä ratkaisu sittenkään. Paksu puuvillapetari on ihana, muttei tue selkää niin paljon, kuin poikaystävän selän kohdalla olisi tarvis. Koska mun selkäni tykkää kovasta alustasta, tuntui pehmeä petari vain ekstrapehmeytenä; mun selälleni se olisi varmasti sopinut, mutta meidän pitää miettiä jotain muuta vaihtoehtoa vielä. Onneksi tuolle pari yötä nukutulle petauspatjalle löytyi samantien uusi omistaja Tori.fi:n kautta.

Mietin myös, onko futonia ja lateksia yhdistelevät latex-futon-patjat vaihtoehto nekin? Onko jollain teistä sattumalta kokemusta sellaisista? Mukailevatko ne kehon muotoja tavallista futonia paremmin?

liian kova futon
Voiko futon-patjan kanssa käyttää tavallista petauspatjaa?

Jos puuvillainen petauspatja ei auttaisi tarpeeksi, on yksi vaihtoehto ostaa joku perinteisempi vaahtomuovi- tai lateksitäytteinen petari. Ne ovat usein paksumpia, selän muotoja tukevampia, joten sellainen voisi toimia. Futon-myyjät eivät tietystikään suosittele tätä ensisijaisena vaihtoehtona; voi olla, ettei synteettinen petari anna patjan hengittää, joten patjan rullaamisesta ja kääntelystä pitää pitää tarkempaa huolta. Ei tämä muakaan ensisijaisena vaihtoehtona innosta, mutta koska futon on ollut omalle selälle niin loistava ratkaisu, olisi ihanaa yrittää löytää joku sellainen vaihtoehto, joka sopisi kummankin selälle.

Tietty mulla ja poikaystävälläni voi myös tulevaisuudessa olla omat erityyppiset patja vierekkäin – onneksi ostin aikoinaan tämän muunneltavissa olevan Parallel-rungon, johon voi tilata lisäosia jos haluamme jatkossa leveämmän patjan, tai omat patjat vierekkäin.

Jos jollain muulla on ollut samankaltaisia haasteita ja olette selättäneet ne (hehe), niin kuulisin todella mieluusti vinkkejä ja kokemuksia. 

·

Enemmän ja parempaa

/// hyvinvointiTags: ,

On kyllä huvittavaa, miten joidenkin asioiden tärkeyden tiedostaa todella hyvin, mutta silti niitä on arjessa helppo laiminlyödä. Mulle uni on tällainen asia; nukkuminen on ihan parasta ja tiedän tarvitsevani 7,5-8h yöunet, mutta silti nukun tosi usein paljon vähemmän.

Olen luontaiselta rytmiltäni iltavirkku ja saan usein iltakymmenen jälkeen mielettömän draivin hoitaa asioita ja usein juuri silloin esimerkiksi kirjoittaminen sujuu kuin itsestään, vaikka päivällä en saisi tekstiä millään kasaan. Iltaisin pääsen helposti flow-tilaan, jonka ansiosta saatan havahtua tuntien päästä siihen, että jahas, aikaa nukkumiselle on enää viisi tai kuusi tuntia ennen herätystä.

Aamuheräämisistä en juuri luista, sillä aloitan työt lähes aina klo 8:30 tai 9:00 – aika usein kotoa käsin ja siirryn toimistolle pikkuisen myöhemmin. En ehdi nukkua päiväunia enkä tiedä tekisivätkö päiväunet mulle hyvää vai eivät, sillä välillä olo on torkkujen jälkeen niin tokkurainen, ettei mistään tulee yhtään mitään. Viikonloppuisin koetan tasata unitilannetta mutta jos se ei onnistu, olen ihan puhki. Tiedän myös sen, että jo parien lyhyiden yöunien jälkeen mun vastustuskykyni heikkenee ja tulen helpommin kipeäksi – silloin parhaiten auttaa pitkät yöunet ja lepo. Todella paradoksaalista ymmärtää syyt ja seuraukset mutta silti toimia niiden vastaisesti. 

Kuuntelin vuoden ensimmäisenä kirjana Voittamisen anatomian ja inspiroiduin sen ansiosta miettimään nukkumista ja sitä, miten jatkuva vähäunisuus vaikuttaa tehokkuuteeni ja jaksamiseeni. Vaikka tiedänkin olevani aika tehokas arjessa, en voi olla miettimättä miten paljon vähemmän saattaisin rasittua omasta arjestani, jos nukkuisin enemmän. Tiedän hyvin, ettei kuuden tunnin unet riitä mulle arjessa, joten miksi ihmeessä mun on silti niin helppo karsia juuri yöunesta? Enhän ikinä skippaa ruokaakaan koska tiedän, että ilman säännöllistä ateriarytmiä mistään ei tule mitään. Miksi unesta on sitten niin helppo nipistää? Koetan keksiä konkrettisia keinoja siihen, että menisin aiemmin nukkumaan ja se, että kirjoitan tästä tänne, tekee tästä mulle konkreettisempaa. Asioiden ääneen sanominen tai ylöskirjoittaminen auttaa mun kohdallani aina, tuntuu että sitten en voi enää velmuilla vaan asialle on oikeasti tehtävä jotain. Ehkäpä raportoin unijutuista myöhemmin lisää. Taannoisen Offline-aikahaasteen mukaisesti aion ainakin laittaa puhelimeni kiinni puolituntia ennen nukkumista, sitä Hintsakin suositteli hyvinvointimallissaan.

Kirjasin pari iltaa sitten tavoitteita ja ajatuksia tästä alkaneesta vuodesta ylös muistikirjaan ja unen määrään panostaminen on kyllä tämän vuoden isoin hyvinvointitavoite. Ruoka-asiat ovat aika mallillaan ja viime vuoden aikana olen myös saanut säännöllisestä liikkumisesta osan arkeani. Toki kaikkea voi aina petrata, mutta uskon että kun saan myös nukkumisen paremmalle tolalle, paranevat muutkin hyvinvoinnin osa-alueet entisestään siinä samalla. Väsyneenä on helpompi valita ratikka kävelemisen sijaan ja väsyneenä tekee mieli herkutella jatkuvasti. 

Kirjasin tämän vuoden lupauksiin myös meditointiharjoittelun – mun on pitkään pitänyt tehdä siitä itselleni tapa, mutta ”en ole ehtinyt”, heh heh. Kolleegani Oonan esimerkistä inspiroituneena otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja aloitin uuden tavan. Koetan alkuun meditoida ilman ohjausta taustamusiikin avulla, mutta jos siitä ei tule pidemmällä aikavälillä mitään, taidan panostaa ja ostaa Headspace-sovelluksen, jonka testijakson olen käyttänyt jo ajat sitten ja todennut puhujaäänen miellyttäväksi. 

Oletteko te miettineet jotain lupauksia tai tavoitteita tälle vuodelle? ◠ ◡ ◠ 

·