Mulle kuuluu hyvää, koska eräs päivä bussikuski odotti mua pysäkillä, vaikka olin vasta liikennevalojen keskiosassa sen mennessä pysäkille mun ohi! Ilahduin ihan superpaljon, se bussikuski taisi olla niin edellä aikataulusta, että teki jotain todella poikkeuksellista ja odotti mua omasta tahdostaan. Mielettömän kivasti tehty, vaikka oisin kyllä ehtinyt seuraavallakin bussilla. Hymyilin loppupäivän ja vieläkin tulee hyvä mieli muistellessa.

Lisäksi mulle kuuluu hyvää siksi, että mun velvollisuuslista lyhenee päivä päivältä. Sain juuri varattua ajan autokoulun II-vaiheeseen ja odotan kyllä kauhulla ajomatkaa liukasajoradalle…… En tosiaan muista miten sinne ajetaan, vaikka olenkin sinne silloin autokouluaikana ajanut, heh heh. Suuntavaistoni ei ole mitenkään kummoinen, pitänee ehkä heittää sinne lenkki etukäteen, etten sitten aamulla eksy :-D Atuokoulun autolla ajaminen jänskää vähän ja se arvioiva ajokin, vaikkei siinä kai mitään ihmeellistä ole. Ihme rahastusta koko homma.

Hyvää kuuluu myös siksi, että olin eilen tätini ja serkkuni kanssa kahvilla Tampereen kivoimmassa kahvilassa (Runo-kahvila Ojakadulla) ja ehdittiin rupatella taas vaikka kuinka. Tavoistani poiketen otin kahvin kanssa täytetyn leivän, yleensä en voi vastustaa niitä ihania kakkuja ja muita herkkuja, mutta minkäs teet jos on suolaisen nälkä…

Luen tällä hetkellä ihan loistavaa kirjaa, Audrey Niffeneggerin Aikamatkustajan vaimoa. Surettaa jo nyt, että tuo kirja ei jatku ikuisesti. Vielä lähes puolet jäljellä, vaikka oon ahminut tuota iltaisin jo parina päivänä. Seuraavaksi vuorossa on Janet Fitchin Valkoinen oleanteri.

Mitäs hyvää teille kuuluu?