Tältä täällä näyttää nyt. Muuttolaatikkokaaokselta!
Sain muuttolaatikot tänne perjantaina ja heh, onhan tää aikamoista. Pikkuinen yksiöni on sellainen labyrintti ettei koskaan aiemmin ja no, ei tää muutto ja sen valmistelu muutenkaan ihan niin smoothisti oo mennyt, mitä ajattelin. Mut hei, mitä pienistä! Uuden kämpän seinät saa maalattua vaikka siellä jo asuiskin ja pesukoneen ostaa sitten varmaan joku toinen kuin se, jonka se piti tänään noutaa. Nyt on niin paljon säätöä, että alkaa itkemisen sijaan naurattaa – ihan sama, kyl tää tästä. Kohta helpottaa! :D
Mut vitsit mulla on seesteisempi fiilis kuin viime viikolla, jolloin olin jotenkin ihan rikki. Oli vähän liikaa meneillään kaikkea ja tuntui, että kaikki meinas eskaloitua. Tuntui että oon se koira siitä sarjakuvasta, missä se istuu talossa jonka kaikki seinät palaa ja se sanoo ”This is fine”. Siis tämä. Hehee.
Vielä on pari viikkoa melkoinen minuuttiaikataulu ja rumba, mut sit oikeasti pitäis helpottaa. Aika paljon katosi viikonloppunakin jo painolastia harteilta; eikä varmasti vähiten miltei parin tunnin pyörälenkin ansiosta. Oli ihan hullun ihanaa pyöräillä – ja luoja miten kiva pyörä Pelagon Brooklyn onkin! Kaikkien näiden jopo-vuosien jälkeen pyöräily tuntui kevyeltä ja helpolta – jopa ylämäissä. Mutta eniten hymyilyttää se, että miten hyvältä tuntuu seikkailla pitkän talven jälkeen. Kevät, kyllä se oikeesti on täällä ja kesä, kyllä sekin tulee.
Kommentit