Kävin jokin aika sitten tutustumassa Super Mukavassa Vainio.Seitsosen nokkosesta valmistettuihin vaatteisiin. Nokkosesta, kyllä! Nokkosta kuvaillaan ominaisuuksiltaan pellavan kaltaiseksi, mutta hienostuneemmaksi materiaaliksi. Se toistaa värit kauniisti ja on ekologinen materiaali. Nokkoset näihin kankaisiin tuodaan Italiasta, joten jäin pohtimaan miksei nokkosta hyödynnetä Suomessa kankaita ajatellen?
Supernättejä materiaaleja, tuo vaaleanpunainen tunika/mekko jäi kyllä mieleen. Lisätietoja mallistosta ja suunnittelijoista Super Mukavan omassa blogissa. Aika tosi siistiä, eikö? :-)
Kommentit
No on kyllä siistiä!! En oo ikinä kuullut, että nokkosesta tehtäisiin vaatteita. Aivan ihana on kyllä tuo vaaleanpunertava tunikamekkokin! <3
No eikö!! Tuo on tosi supernätti tuo tunikamekko, ihanaa että nokkonen on noin monikäyttöinen kasvi :–)
Rinna Saramäen Hyvän mielen vaatekaapissa nostettiin nokkonen vaatemateriaalina esiin. Kirjan lukemisesta on jo tovi, mutta muistaakseni nokkosta pitäisi viljellä erikseen eikä se ole Suomessa välttämättä kovin kannattavaa. Harmittaa, kun ei ole kirjaa omana, niin ei voi tarkistaa.
Itse olen ihan hurahtanut pellavaan! Kodinteksteeleissä käytän sitä aika paljon, mutta vielä en ole kivoja pellavavaatteita pongannut. Nokkonenkin kiinnostaisi.
Ouiiih tuo on ollut lukulistalla jo aika kauan, pitääkin etsiä se kirjastosta joku kerta käsiini! Tai sit ostaa omaksi jos se kerta on just tuollainen opus josta vois myöhemminkin olla hyvä tarkistaa faktoja :-)
Ja joo, voihan se varmasti olla noin. Ja pellava, ai että siinä on ihana matsku! Mulla on pari t-paitaa jotka on kokonaan pellavaa ja ne voittaa puuvillaiset 100-0 mukavuudessa ja kestävyydessä. Ja hankin just kesän alussa pellavalakanatkin, ai että <3_<3 suosittelen, jos oot itekin hurahtanu! Ja siis Acnella oli ainakin pellava t-paitoja ja Filippa K.:lla myös, tosi nättejä. Lisäks ainakin Lindexiltä sai pellavatoppeja trendikkäinä spagettiolkaimisina. Mekkoja ja hameita en oo vielä itekään bongannut mistään oman tyylisinä. :-)
Ei nyt liity tähän mitenkään, mutta tulit eilen vastaan yliopiston viereisellä pyörätiellä :–D Jeejee. Tunnistin sinisestä mekosta jo ennen kuin näin kasvot. Melkein hymyilin, mutta sitten en sosiaalisesti rajoittuneena suomalaisena kehdannut kun ollaan näin yksipuolisia tuttuja. Mutta tyylikkään näköisenä olit liikenteessä!
Voii ihana, kiitos kaunis ihanista sanoista! :’-) En ole ihan varma kiinnitinkö huomiota just suhun vai johonkin toiseen eilen pyöräillessäni, joku puolittain hymyili mulle mutta käänsi katseen nopeasti pois – en vaan muista missä kohtaa se oli! Ehkä se olit sinä :-) Hihii, ens kerralla ehkä uskallat hymyillä, hymyilen takas sitten!