* Kaupallinen yhteistyö, Mehiläinen & Asennemedia

Alkuvuodesta Mehiläisen kanssa yhteistyökuvioita tälle vuodelle miettiessä heitin itse ilmoille toiveen siitä, että haluaisin tsekata verikokeiden avulla, että olenko niiden perusteella perusterve ja voisiko niistä nähdä, syönkö esimerkiksi riittävän monipuolisesti ja saanko kaikkia tärkeitä vitamiineja ja sen sellaista. Olen ollut lacto-ovo-pesco-vegetaristi 15-vuotiaasta asti yhtä vuoden pätkää lukuunottamatta ja syönyt kalan ja maitotuotteiden lisäksi aina silloin tällöin hirvenlihaa. Olen voinut suhteellisen hyvin mutta aiemmin sairastellua aika tiuhaan ja siksi miettinyt, voisiko ruokavaliossani olla petrattavaa tai voiko olla, ettei jotkin ravinteet imeydy tarpeeksi hyvin, vaikka koenkin ruokavalioni monipuoliseksi ja terveelliseksi. 

En todellakaan arvannut, mitä tuloksista selviäisi… 

Menin verikokeisiin sillä ennakko-odotuksella, että tuskin sieltä mitään ihmeellistä selviää, koska tunnen oloni perusterveeksi, vaikkakin vähän väsyneeksi – mutta hei, ei kai se ole mikään ihme, jos tekee kahtaa työtä jotka kuormittavat kahden kokoaikaisen päivätyön verran, ajattelin. Sen sijaan, että olisin ajatellut verikoearvoissa olevan jotain hälyttävää, ajattelin, että väsymys on lähinnä henkistä ja kiinni siitä, että mulla on yksinkertaisesti vähän liikaa hommia tällä hetkellä. En tullut ajatelleeksi, että totta kai stressi voisi näkyä arvoissa ja väsymys olla nimenomaan oire jostain puutoksesta. Mikä on syy ja mikä seuraus, sitä en osaa sanoa, mutta tulokset yllättivät. 

Vaikken ole täysin kasvissyöjä, mua mietitytti etukäteen lähinnä se, saanko ruokavaliostani tarpeeksi B12-vitamiiniia ja olisiko sen määrä viitearvoissa. Ja että näkyisikö arvoissani jotenkin se, että ehdin asua yli 2 vuotta talossa, jossa oli kosteusongelmia ja mahdollisesti hometta. Ei tullut mieleenkään, että verikokeista paljastuisi niin surkeat D-vitamiinitasot ja ferritiiniarvot kuin sieltä sitten paljastui. 

Ferritiiniarvot & D-vitamiinitasot 

Mun ferritiiniarvo oli 9ug/l, kun viitearvot Suomessa ovat 13-150 ug/l – ja joidenkin lähteiden mukaan alaviitearvo on Suomessa tosi alhainen. D-vitamiiniarvo oli 29 nmol/l, kun sen viitearvot ovat 75-120 nmlo/l. 25 on vakavan puutoksen raja, joten omat arvoni eivät olleet hääppöiset. 

Mun hemoblogiini oli ok, 126 (viitearvo 117-155), mutta se usein tippuukin huonoksi vasta sitten kun ferritiinit, eli rautavarastot on käytetty loppuun. Eli vaikka hemoglobiiniarvot olisivat loistavat, voi rautavarastot olla ihan ehtyneet. En tiennyt tätä aiemmin ja varmasti juuri siksi olin ajatellut, ettei mun rauta-arvoissa olisi mitään parannettavaa, kun kerran hemoblogiini on normaali. 

Kolesteroliarvot & verensokerit kunnossa 

Onneksi verikokeista paljastui myös monta hyvää asiaa: kilpirauhasarvoissa ei ollut mitään outoa (nämä halusin tsekata tuon entisen asuntoni kosteusongelman takia) ja kokonaiskolesteroliarvoni olivat lääkärin mukaan todella loistavat 3,7, kun viitearvon rajoissa sen pitäisi olla maksimissaan viisi, mieluiten alle. Ldl-koleseteroliarvoni oli vain puolet siitä, mitä se saisi normaalin rajoissa olla. Tämä on hyvä juttu, sillä isän puolen suvussa on melko paljon kolesteroliongelmia ja isäkin on joutunut miettimään näitä asioita paljon. Veikkaan että mulla tärkein syy on kasvipohjainen ruokavalio joka sisältää todella vähän kovia rasvoja, vaikka ruokavaliooni kuuluukin vähän juustoja ja joskus voita. Mutta niiden osuus on niin pieni, etteivät ne näköjään vaikuta mulla negativiisesti ja ehkä olen sitten perinyt tässä asiassa äidiltäni paremman geenit. 

Myös mun glukoosiarvot, eli verensokeriarvot olivat hyvät eikä siitä B12:ta ole huolta, mun arvo oli paaaljon viitearvojen alarajoja korkeampi. 

Kun mun verikoetulokset tulivat, mulla oli soittoaika Tove Laivuoren kanssa, joka kävi puhelimitse kanssani läpi arvoni toimintasuunnitelmat heikkojen arvojen nostattamiseksi. Olin ehtinyt tsekata verikoetulokset jo etukäteen OmaMehiläisestä jonne ne tulevat heti valmistuttuaan, mutta oli hyvä käydä arvot läpi ammattilaisen kanssa. Tapasin Toven vastaanotolla ennen verikokeita ja käytiin silloin läpi  mun elämäntilannetta ja ruokailutottumuksia taustatiedoksi sille, mitä verikokeista sitten selviäisi. 

Juuri ennen verikokeissa käymistä en syönyt säännöllisesti mitään ravintolisiä. Olin pitänyt kesällä huomaamattani taukoa lähes kaikesta ja mittausten aikaan olin syönyt ehkä viikon verran sinkkiä ja c-vitamiinia kuuriluontoisesti ehkäistäkseni alkavaa flunssaa. D-vitamiinia en syönyt, sillä olin ajatellut että riittää, että aloitan sen ottamisen taas lähempänä talvea. 

Matalat ferritiiniarvot & paras rautavalmiste? 

Verikoetulosten selvittyä sain lääkäriltäni suosituksen alkaa ottaa lisäravinteena jotain sellaista rautavalmistetta, jossa olisi 100mg rautaa ja jos määrä aiheuttaisi ummetusta (niin kuin lisärauta ilmeisesti tosi monille aiheuttaa), voisi määrää tipauttaa hieman. Rauta kannattaisi ottaa joka toinen päivä tyhjään vatsaan – joko ekana aamulla tai vikana illalla jotta se imeytyisi kunnolla, sillä niin moni tekijä vaikuttaa raudan imeytymiseen heikentävästi. Esimerkiksi viljatuotteiden syöminen samaan aikaan on no no, sama maitotuotteiden suhteen, jos sellaisia käyttää. 

Olen ottanut rautalisää nyt joka ilta, sillä päädyin lääkärin suosituksesta huolimatta eri valmisteita vertailtuani apteekkituotteita luonnollisempaan rautavalmisteeseen; sellaiseen, joka on valmistettu ruokapohjaisesti ja jonka imeytymisen pitäisi olla ihan eri luokkaa kuin sellaisilla perusvalmisteilla, joissa on myös usein turhia sidos- ja täyteaineita jotka omalta osaltaan saattavat vaikeuttaa valmisteen imeytymistä – ja tämän vuoksi valmisteen rautapitoisuus on nostettu niin korkeaksi, että siitä imeytyisi edes jotain. Kuulostaa korvaani järkevältä, joten otin matalapitoisemman raudan, jonka pitäisi siis imeytyä tabletteja paremmin. 

Toistaiseksi en ole huomannut mitään ongelmia ruuansulatuksessani ja hyvä niin, sillä jos suolisto menisi tukkoon rautavalmisteesta, niin eikö se sitten hankaloittaisi kaikkien muidenkin vitamiinien ja ravinteiden imeytymistä suolistossa? Maalaisjärjellä ajateltuna tuntuu siltä, että sittenhän ongelmat saattaisivat vain moninkertaistua, jos muutkin ravinteet imeytyisivät huonommin? 

Jos tammikuussa arvot mitatessani ei ole tapahtunut muutoksia, mun täytyy sitten miettiä, otanko käyttööni jonkin tujumman apteekkivalmisteen, mutta nyt haluan kokeilla tuota mahdollisimman luonnollista valmistetta. 

Miltei vakava D-vitamiininpuutos ja miten nostaa D-vitamiinitasoja? 

Mun D-vitamiiniarvot olivat surkeat nekin, lähellä vakavan puutoksen raja-arvoja arvolla 27 nmol/l. Olin ajatellut, että viime kesän jälkeen jos koskaan ei varmasti tarvitse huolehtia D-vitamiinitasoista, kun olin ulkona enemmän kuin koskaan ja kesän alussa vielä viikon Kroatiassakin auringossa.

Pohjoismaissa D-vitamiinia ei pääse muodostumaan kovin hyvin, koska pukeudumme ympäri vuoden melko peittävästi sääolosuhteiden vuoksi. Viime kesänä oli kuitenkin mahdollisuus olla paljon auringossa ja vähissä vaatteissa, mutta eheeeei, siitä ei ollut riittävästi apua. Mun D-vitamiiniarvot on lähellä vakavaa puutosta. Jo se, että arvo on alle 50, merkitsee puutosta, mutta ilmeisesti vakavan puutoksen raja on 25 nmol/l. Eli siis D-vitamiinikuurille ja D-vitamiini osaksi päivittäistä lisäravinnekattausta. 

Nyt nappaan sekä D-vitamiinitippoja että luonnollisia D3-vitamiineja purkista. Lääkärin suositus mulle oli 25 mikrog päivässä normaalisti, mutta nyt 3 kk:n ajan kuuriluontoisesti 50 mikrog päivässä. Googlailin vähän aihetta, sillä tiesin etukäteen että D-vitamiinisuositukset ovat Suomessa yllättävän pienet ja päätin, että uskallan ottaa isompaa määrää kuuriluontoisesti koska tahdon nostaa nuo tasot nyt kuntoon. Katson sitten tammikuussa, mikä tilanne on. Olen ottanut päivittäin n. 75-100 mikrog annosta, lasken annostusta sitten myöhemmin, jos tilanne on parantunut tällä kuurilla riittävästi. 

Ravitsemusterapeutin neuvot raudan puutteen korjaamiseen ja alhaisen D-vitamiinitason nostamiseen

Kävin tämän yhteistyön tiimoilta tapaamassa myös Mehiläisen laillistettua ravitsemusterapeutti Arja Vanhasta ja kävimme hänen kanssaan läpi, mitkä tekjät saattavat vaikuttaa siihen, etten saa tarpeeksi D-vitamiinia ja rautaa ruokavaliostani. Ravitsemusterapeutin mukaan mun ruokavalio on ihailtavan säännöllinen ja monipuolinen, mutta energiansaanti saattaa jäädä hiukan liian niukaksi. Tähän ja siihen, että saisin joka aterialta riittävästi proteiinia, mun tulisi jatkossa kiinnittää huomiota. Käytiin yhdessä läpi miten voisin yrittää  entistä paremmin varmistaa D-vitamiinin ja raudan saannin ja imeytymisen myös ravinnosta. 

Koska syön liharuuista ainoastaan hirvenlihaa ja sitäkin harvoin, en saa ruuasta juurikaan eläinperäistä hemirautaa, joka on ilmeisesti paremmin imeytyvämpää kuin kasviperäinen ei-hemirauta. Syön paljon rautapitoisia kasvikunnan tuotteita (linssejä, lehtikaalia, pinaattia, soijaa, kurpitsansiemeniä) mutta olen nyt koettanut kiinnittää kasviperäisenkin raudan saantiin erityistä huomiota ja lisännyt smoothieisiini mm. hampunsiemenrouhetta, jossa on paljon rautaa. Eri ruokatuotteiden ja kasvisten rautapitoisuuksia voi tarkistella mm. täältä. 

Kasvipohjaista rautavalmistetta ottaessa tulee huomioida, ettei rautaa ota yhtä aikaa sen imeytymistä heikentävien ruokien kanssa (maitotuotteet, viljatuotteet) ja sen kaverina tulisi aina nauttia C-vitamiinia, joka tehostaa raudan imeytymistä. Mun alhaiset ferritiinitasot saattavat selittyä tosi pitkälti myös runsailla kuukautisilla. Jos totta puhutaan, en ennen tätä edes ajatellut, että mun menkat olisivat jotenkin tavallista runsaammat, mutta määriä googlaillessa hoksasin, että taitavathan ne tosiaan ollakin sitä. Asioita pitää niin itsestäänselvinä aina ennen kuin saa jotain vertailupohjaa, joten en ollut tajunnut, että e-pillereiden lopettamisen jälkeen runsastuneet kuukautiset voisivat olla yksi syy väsyneelle yleisfiilikselle. 

Lacto-ovo-pesco-vegetaristille D-vitamiinin lähteitä ravinnosta ovat mm. maitotuotteet ja kala. Jos niiden määrä on vähäinen, on riski D-vitamiininpuutokselle suurempi. Moniin kauramaitoihin on lisätty D-vitamiinia ihan samalla tavalla kuin lehmänmaitotuotteisiin, mutta koska olen suosinut kauratuotteissa luomua, en ole saanut lisättyä D-vitamiinia tätä kautta. Juustojen ja kalan kulutukseni on sen verran pientä, etteivät ne näköjään lainkaan riitä takaamaan riittävää D-vitamiinimäärää. Siispä mun kannattaakin syödä D-vitamiinia purkista ympäri vuoden – kuten suositusten mukaan suomalaisten muutenkin. 

D-vitamiinin puutoksen & alhaisten ferritiinitasojen oireet 

Kun sitten googlailin matalia D-vitamiinitasoja sekä ferritiiniarvoja, tajusin, että onhan mulla ollut muitakin puutosoireita kuin vain väsynyt fiilis. D-vitamiininpuutosoireiisin kuuluu väsymyksen lisäksi nivelkivut ja kolotukset (mun ranteet ovat oireilleet sekä viime keväänä että tänä syksynä, tosin olen ajatellut että se voisi liittyä myös joogaamisen paljouteen, mutta ehkä ei), kärttyisyys ja masennus sekä erilaiset hengityselinsairaudet.

Alhaiset ferritiinitasot saattavat aiheuttaa huimausta, kalpeutta, väsymystä, yleiskunnon heikentymistä, keskittymiskyvyn huononemista sekä ihon huononemista. Myös hiustenlähtö, kynsien heikkeneminen, levottomat jalat ja hermostuneisuus saattavat liittyä raudanpuutokseen. Check, check, check…

Olen nyt syönyt D3:sta ja rautaa purkista kuukauden ajan. Menen mittauttamaan nämä tasot omakustanteisesti alkuvuodesta, siinä vaiheessa olen ehtinyt syödä lisäravinteita n. 3 kk ajan ja tällainen ajanjakso pitäisi olla riittävä siihen, että jotain suuntaa-antavia muutoksia pitäisi olla havaittavissa, jos lisäravinteet imeytyvät oikein.

Hemoglobiinin mittauttaminen kuuluu mun työterveyteen, mutta koska se oli nyt täysin normaalin rajoissa ferritiinitasojen ollessa surkeat, en usko että siihen tulee 3kk aikana ihmeellisempiä muutoksia. Hemoblogiinitasot tippuvat yleensä vasta ihan viimeisenä, siinä vaiheessa, kun ferritiini, eli varastorauta, on ollut jo pitkään loppu. Ferritiinin mittaus maksaa Mehiläisessä 47,70 € ja D-vitamiinitasot 62,80 € Kela-korvauksen kanssa, eli yhteensä nämä tulevat kustantamaan 110,50 €. 

Mua vähän jännittää, miten mun rautavarastot ovat ehtineet tuohon mennessä kasvaa, etenkin kun nyt menin sooloilemaan omiani enkä varsinaisesti noudattanut lääkärin ohjetta rautamäärästä. Tosi kiinnostavaa kyllä olla oman elämänsä koekaniinina. 

Palaan erikseen noihin mulla nyt käytössä oleviin lisäravinteisiin ja kerron sitten tammikuussa verikokeiden jälkeen, mikä tilanne on sitten. Tosi mielenkiintoista, en malttais odottaa! Mietin myös, että nouseekohan mun arvot nyt kunnolla, kun tiedostan, että elämäntilanteeni on just nyt mielettömän stressaava ja stressi tietysti vaikeuttaa kaikkien ravinteiden imeytymistä.

Monta monessa. Pidän sormia ristissä ja toivon että alan pian huomata eroa jaksamisessani, sillä onhan nuo mun luvut aika hurjat. Ja hurjaa, miten normaalina tätä oloa on pitänyt, kun ei ole osannut ajatella, että jokin voisi fyysisesti olla paremminkin, vaikka totta kai olen tiedostanut, että stressi ja kiire vaikuttavat myös mun fyysiseen oloon. En vain olisi arvannut, että jotkut arvot olisivat näin vinksallaan. 

Oon niin kiitollinen, että pääsin tarkistuttamaan nämä arvot tämän yhteistyön kautta; en ole varma, olisinko tajunnut ikinä mennä tarkistuttamaan arvojani muuten. Suosittelen lämmöllä arvojen tsekkaamista jos asia yhtään mietityttää. 

Lähteet: Terveyskirjasto, Terveyskirjasto, Terve.fi, Lääkärilehti, Vegaaniliitto,
Ruohonjuuri, Terveyskirjasto, Mehiläinen