Kerroin aiemmin, että mun tän vuoden tavoitteena on, että tulevat vaatehankinnat olisivat enenevissä määrin eettisiä. Tämä meinaa omalla kohdallani sitä, että mun täytyy aktiivisesti etsiä lisää eettisesti vaatteita valmistavia yrityksiä ja panostaa second hand -aarteiden metsästykseen.

Tiedän, että eettisiä brändejä on olemassa, mutta esteettinen mieltymykseni ei useinkaan mene yhteen näiden brändien kanssa, tai sitten kukkaroni on liian ohut neljänsadan euron neuleille. Olen myös löytänyt kiinnostavia eettisiä kenkävalmistajia, jotka eivät toimita ollenkaan Suomeen jne.

Blogi on mulle hyvä tapa seurata omaa kehitystä ja kun sanon täällä asioita ääneen, suhtaudun niihin totisemmin. Esimerkiksi tämän vaatteiden eettisyys tavoitteen takia tuntuu nyt hassulta postata asukuvat, joissa on uudehko hame, jonka tausta ja valmistus tuskin kestää päivänvaloa. Ihan kamalaa tajuta se, ja silti ostaa sellaisia vaatteita. Ehkä se, että kirjoitan tämän tänne rehellisesti nyt, kannustaa mua etsimään jatkossa fiksumpia vaihtoehtoja. Ja ehkä myös jotain teistä? On aika helppo sulkea silmät vaatteiden taustoilta arjessa ajatellen, ettei vaihtoehtoja oikein ole. Pakkohan niitä on olla. 

Olen huomannut, että joitakin ärsyttää ihan mielettömästi se, että kirjoitan eettisestä muodista tai vinkkailen fiksumpia valintoja, vaikka en itse ole täydellinen kuluttaja. Minusta nuo kaksi asiaa eivät sulje toisiaan pois millään tapaa, päinvastoin. Se, että tiedostan ristiriitoja omassa kuluttamisessani on ensimmäinen askel siihen, että teen omalla kohdallani muutoksia. Ja se, että kirjoitan ajatuksistani, löydöistäni ja vinkeistäni täällä, ei ole oman sädekehäni kiillottamista vaan osa omaa matkaani eettisemmän vaatekaapin rakentamiseksi. Ja tietysti toivon, että joku teistä tarttuu aiheeseen omalla kohdallaan ja pohtii kuluttamistaan hieman kriittisemmin. Kenties innostuu jostain uudesta brändistä tai hoksaa jonkun asukuvan perusteella, miten omia vaatteita voi yhdistellä itselleen uudella tavalla. Tai siirtyy testaamaan luonnonkosmetiikkatuotteita vanhojen tuotteiden loputtua tai kokeilee kasvimaitoa tavallisen sijaan. Pieniä juttuja, joilla on kuitenkin suuri vaikutus, kun moni tekee parempia valintoja. 

En usko, että kukaan meistä on sellainen kuluttaja, että voisimme juuri kritisoida muita. Muiden kritisiointi nyt tuskin koskaan on se järkevin tapa viedä asioita eteenpäin – on paljon fiksumpaa jakaa inspiroivia esimerkkejä ja kannustaa löytämisen ilon kautta, kuin kyseenalaistaa jonkun toisen jokainen valinta. Meidän kaikkien käsitys eettisestä ja ekologisesta pohjautuu omiin arvoihimme ja tapoihimme ja on täysin ok, että ne muuttuvat ajan myötä ja ovat keskenään erilaiset. Siinä missä jonkun mielestä esimerkiksi lihateollisuuden sivutuotteena syntyvät nahkakengät ovat epäeettiset, ovat ne minusta ekologisempi valinta kuin maatumattomasta muovista valmistetut tekonahkakengät. Asioita voi tarkastella niin monelta eri kantilta. 

Ja se, ettei ole täydellinen kuluttaja (oli sitten kyse vaatteista, matkustamisesta, ruokavaliosta, sisustamisesta, kampaamokäynneistä, haitallisten kemikaalien käytöstä tms) ei tarkoita sitä, etteikö pienilläkin teoilla olisi väliä. 

Päällä useamman vuoden vanha merinovillapaita, joka toivottavasti palvelee vielä monen vuoden ajan. Hopeiset korvakorut ovat ohuet, mutta jos ne joskus napsahtavat poikki, ne on helppo korjata tai sulattaa vaikka kokonaan uudeksi koruksi. Hame on alelöytö Topshopista – vaikka tykkään siitä kovasti, tiedostan, ettei se ole millään tasolla eettinen ostos. Saati materiaalinsa puolesta ekologinen. Äh.

Muissa kuvissa näkyvä Minimumin villakangastakki on palvellut kaksi talvea moitteettomasti ja on pysynyt todella hyvässä kunnossa, vaikka on lähes päivittäin käytössä. Omistan kolme talvitakkia; kaksi villakankaista ja yhden untuvatakin kovimmille pakkasille. En tarvitse enempää, mutta tämä tarkoittaa, että takeille tulee talven aikana todella paljon käyttöä, joten niiden täytyy myös kestää. 

Vagabondin nilkkurit ovat pari-kolme vuotta vanhat muistaakseni ja ekat Vagabondit, jotka eivät ole kestäneet niin hyvin kuin toivoin. Muuten olen ollut Vagabondeihini todella tyytyväinen. Niidenkään taustoista en tosin tiedä paljoa, mutta ainakin ne kestävät vuosien käyttöä ja mallistosta löytyy verrattain hyvin kolmevitosia.

Sukkahousut taasen ovat itkettävää kertakäyttökamaa – onko Wolfordin sukkahousut OIKEASTI maineensa veroiset? Montako käyttökertaa 30-50€ sukkahousuille tulee, jos kympin sukkiksille niitä kertyy ehjinä usein alle viisi? Wolfordit ilmeisesti valmistetaan Euroopassa jos en ole väärin ymmärtänyt? Sitten olisi kierrätysmatskuista valmistetut Swedish Stockingsit, mutta kestävätkö ne yhtään normisukkiksia paremmin? Entä miten kierrättää rikkinäiset sukkikset? 

kuvat: Emma Hanhiniemi 

Huh, tämä vaateasia on takuulla kinkkisin juttu omien valintojeni suhteen. Jotenkin kaikista hankalin. Mutta haluan petrata tässä ja löytää niin innostavia vaihtoehtoja, että voisin vuosien päästä ihmetellä, miten en löytänyt vaihtoehtoja jo paljon aiemmin. Millaisia fiiliksiä teille herää aiheesta? Onko teidän vaatekaappinne eettistä tarkastelua kestäviä? Jos on, niin jakakaa ihmeessä vinkkinne ja jos ei, niin lähdettekö mukaan tekemään siitä pala palalta fiksumman?