365 days with Ida

Tyylipohdintaa, luonnonkosmetiikkaa, musiikkilöytöjä, herkullista ruokaa & Helsinki-vinkkejä!

sunnuntai

2

joulukuu 2018

9

COMMENTS

Pohdintoja asukuvien tarpeellisuudesta

Written by , Posted in Muoti

Oletteko spottailleet instasta asukuvia, joissa on avattu kuvassa olevien vaatteiden ikä osallistuen kestotyylihaasteeseen? Se on aika nerokas juttu! 

Olen vähän kipuillut sen suhteen, että onko mitään järkeä postata asukuvia blogiin, kun mun asukuvissa toistuu usein samat vaatteet, varsinkin tähän aikaan vuodesta. Talven asukuvissa näkyy kolme tai neljä eri takkia, pari vuotta sitten vain kaksi, että kiinnostaako moinen ketään, vuodesta toiseen. Ja toisaalta sitten se, että joku muu ei nää asiaa yhtään samalla tavalla kuin minä, joka nään vaatteeni päivittäin – jollekin muullehan saattaa vaikuttaa siltä, että kuvissa on aina jotain uutta, vaikkei oikeasti olisikaan. 

Tuo kestotyylihaaste on @tankkisll:n lanseeraama kamppis. Tankki on Suomen luonnonsuojeluliiton hanke ja kuka vaan voi ottaa osaa kestotyylihaasteeseen avaamalla omien vaatteidensa ikää. Ehkä voisin tuoda haasteen blogin puolelle pysyvästi? Olen huomannut että Jenni on alkanut listata asukuvissaan vaatteidensa ikää. Mitäs sanotte, olisiko tuo inspiroivaa? Ehkä mulle ainakin tulee sellainen fiilis, että vau, onpa tuo vaate säilynyt hyvin tai kestänyt hyvin aikaa, kun näkisi, milloin se on hankittu. 

Se, että merkkaisin kuviin jatkossa vaatteen ostovuoden, voisi ehkä innostaa miettimään omaa vaatekaappia ja sen aarteita.

Olen joskus miettinyt, että voisihan sitä lopettaa asukuvien postaamisen ihan tyystin, kun blogini pääpaino ei ole vuosiin ollut vaatteissa, mutta toisaalta, en ehkä itse lukisi blogia, jossa ei ikinä näkyisi kuvia kirjoittajasta ja asukuvat ovat tietyllä tapaa helppo tapa tuoda kasvot kirjoittajalle, kun selfieiden postailu blogiin ei ehkä olisi se juttu kuiteskaan. Tai asukuvat ja asukuvat – harvoinhan mulla on postauksia joissa koko postauksen pointti olisi vain se asu, mutta kuitenkin. 

Nämä kengät ovat uudet – ne olivat hiton kalliit ollakseen ketjuliikkeestä ja ottaen huomioon, että pohjat piti heti teetättää suutarilla. Mietin pitkään, voisinko löytää vastaavanlaiset jostain muualta, mutta tulin siihen tulokseen, että olet etsinyt tämäntyylisiä siistejä korollisia nilkkureita vuosia, eikä sopivia ja sopivan kokoisia ole aiemmin löytynyt, joten ehkä se, että ostos kirpaisee, on just hyvä merkki. Eipä tule ostettua mitään ihan kivoja vahingossakaan. Vaikka olisi kiva suosia aina vain eettisiä ja ekologisia merkkejä, en voi kyllä tinkiä omista makumieltymyksistäni, sillä tunnen oman makuni sen verran hyvin, että tiedän, etten todellakaan käyttäisi mitään vain siksi että se on eettisesti valmistettu. Pitää myös näyttää omalta ja tuntua hyvältä. 

Kengät ovat oikeasti paljon haastavampi juttu kuin vaatteet, joita löytää hyvin sekä fiksummilta brändeiltä että kierrätettynä. Mulla kenkämetsästystä vaikeuttaa jonkin verran myös kengänkoko – esim. Terhi Pölkki, jonka upeita kenkiä usein fiilistelen, ei valmista mun kokoani. Jalkaan sujautettavissa kengissä tai maihareissa se ei aina ole ongelma, mutta nilkkureissa ja avokkaissa, joiden pitää istua ja pysyä jalassa napakasti, se on. 

Toivon, että ne kestävät käyttöä ja pysyvät hyvinä – ainakin malli on klassinen ja ajaton. 

takki – Minimum (INCH” Store, 2015), neule – & Other Stories (2016), farkut – Levi’s (2018),
nilkkurit – & Other Stories (2018), laukku – A.P.C. (2017), korvikset (ainakin 30 vuotta vanhat, mun käytössä viimeisen vuoden, sitä ennen äidillä)

kuvat: Magicpoks 

Lisää luettavaa:

9 Comments

  1. esmi
    • ida365
    • ida365
  2. enni
    • ida365
  3. Matleena
    • ida365

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.