Pitkästä pitkästä aikaa päivän asu ja samalla vähän asiaa vastuullisemmista kengistä!
Kasvipohjaisista materiaaleista (esim. ananaspohjaisesta Pinatexista) on pitkään povattu vastuullisempia vaihtoehtoja nahalle ja tekonahalle, sillä näihin kahteen yleisimpään matskuun liittyy materiaaleina erilaisia ekologisia ja eettisiä kysymyksiä, mutta muita parempia vaihtoehtoja ei toistaiseksi ole ollut juurikaan markkinoilla. Kangaskengät ovat nekin tietysti yksi vaihtoehto, mutta niissäkin on puolensa, sekä kestävyyden että materiaalin vastuullisuuden puolesta sekä haasteita sääolomme huomioon ottaen.
Uusien materiaalien kehittäminen on takuulla pitkä prosessi, mutta ihanaa, että fiksumpia vaihtoehtoja tulee tarjolle vähitellen ja ihan parasta, että niiden kohdalla ei tarvitse tinkiä siitä, miten hyvältä materiaali näyttää tai siitä, miltä matsku tuntuu.
neule – second hand, farkut – second hand (Levi’s), nilkkurit – Palmroth (pr-lahja), helmikorvikset – Aida Impact
Sain Palmrothilta nämä nätit nilkkurit uudessa Vegtile-jokasäänmateriaalissa.
Uusi Vegtile-materiaali on on synteettinen; sen valmistuksessa käytetään kierrätettyä polyesteriä sekä maissiöljypohjaista biomassaa, eli se on vegaaninen vaihtoehto nahalle. Palmrothin mukaan sen hiilijalanjälki on normaalikenkää pienempi. Palmrothin pääsuunnittelija Anu Haalahti kertoo, että mm. Stella McCartney käyttää saman valmistajan vastaavaa vegaanista materiaalia, mutta tiettävästi Palmroth Vegtile on markkinoiden ainoa myös säätä kestävä ja vettähylkivä materiaali. Todella kiintoisaa!
Vegtile (vegan + reptile (matelija) = vegtile) on vettähylkivä ja erittäin kevyt ja sen pitäisi olla myös erittäin helppohoitoinen; kengät voi pyyhkäistä liinalla puhtaaksi käytön jälkeen. En ole vielä uskaltautunut näillä nyt taas lumen peittämille kaduille, mutta raportoin myöhemmin, miltä vaikuttavat käytössä ja miten hyvin kestävät käyttöä.
Ennakkoajatukseni synteettisten materiaalien kestävyydestä ja käyttömukavuudesta on mulle suurin syy, miksi valitsen yleensä aina nahan, jos pitää valita nahan, tekonahan tai kankaan välillä; laadukas nahka kestää käytössä hyvin ja suorastaan paranee käytössä. Siksi odotan jännityksellä, miten nämä nilkkurit kestävät käyttöä. Oma käsitykseni tekonahasta on nimittäin se – ehkä syyttä – että ne ovat jalassa kovat ja hengittämättömät. Kotona jalkaan vedettyinä nämä ainakin tuntuvat tosi kivoilta.
Multa löytyy ennestään yhdet sirot korkonilkkurit, joita oon käyttänyt reilu pari vuotta, mutta koska ne ovat mokkanahkaa, ne eivät sovi ihan kaikille keleille. Nämä ovat täydellinen jokasään nilkkuripari niiden kaveriksi kevään ja syksyn sateisiinkin. Näiden korko on myös noita vanhoja nilkkureitani maltillisempi (5 cm), joten nämä pääsevät arkikäyttöön. Näyttävät musta ihan superkivalta esimerkiksi farkkujen kanssa!
Onko Palmroth teille tuttu brändi?
Mulle brändi on tuttu: äidillä on tai on ainakin ollut useampiakin Palmrothin kenkiä ja laukkuja ja tanssin vanhojen tanssit Palmrothin nilkkureissa, koska silloin brändi oli niitä harvoja, joilla oli kokovalikoimassaan myös kolmevitosta.
Palmrothin kengät suunnitellaan edelleen Tampereella, jossa brändin tarina on alkanut jo vuonna 1928. Vuodesta 2012 perustajan pojan poika Mikko Palmroth on jatkanut jalkinebrändin eteenpäin luotsaamista. Historiasta voi lukea lisää täältä.
Palmroth valmistaa kenkänsä vastuullisesti Portugalissa. Palmrothilla on oma henkilö valvomassa paikallista tuotantoa ja he vierailevat itsekin säännöllisesti tehtaalla. Materiaalit hankitaan Euroopasta vastuullisilta tuottajilta.
Lisäksi Palmroth kertoo, että mallistossa on jo nyt muutamia kenkiä, joiden pohjat on valmistettu osittain kierrätetystä materiaalista ja tässä uudessa Vegtile-materiaalissa on kierrätyspolyesteria. Tavoitteena on kasvattaa kierrätysmateriaalien osuutta. Lue lisää vastuullisuudesta täältä.
Tykkään erityisen paljon siitä, että näiden nilkkureiden korko on päällystetty samalla materiaalilla josta kenkä on valmistettu! Ja siitä, ettei näissä nilkkureissa ole logoa näkyvillä. Vaikka ymmärrän, että moni valmistaja haluaa logonsa selkeästi näkyville, en henkilökohtaisesti halua vaatteisiini logoja – näkyvillä oleva logo saattaa olla selkeä este ostopäätöksen syntymiselle muuten kivan tuotteen kohdalla ja näin harmillisen usein on juuri vastuullisempien brändien kohdalla.
Palmrothin mallistosta löytyy myös Vegtile-matskusta valmistetut loaferit ja perinteisemmät nilkkurit.
Tässä asussa ainoa uusi asia on nilkkurit, muutoin kaikki vaatteet ovat useamman vuoden vanhoja perusvaatteita. Silti tässä asussa tuntui tänään tosi eriltä, jotenkin ihanan skarpilta ja keväiseltä verrattuna mun normaaleihin asuihin viime ajoilta. Saattaa tietysti johtua siitä, että teen yleensä kotoa käsin töitä joogahousut jalassa huppari tai iso neule päällä hiukset sotkunutturalla…
Palmrothin mallistossa on myös muutamia muita kenkämalleja, jotka voisin kuvitella itselleni. Ramona-nilkkurit (tekonahkaa) vaikuttavat siltä, että niillä on helppo kävellä korosta huolimatta, mokkanahkaisissa Chunky-nilkkureissa on ihanan paksu pohja ja nämä ylipolven saappaat mokkanahkaisina olisi kiva joskus sovittaa, näyttävät klassikoilta. Ja vitsit, saisipa Aurora-ballerinoja yksivärisenä! Kiinnostaisi, konjakin värisinä ja mustina, nahkaisina tai mokkanahkaisina.
Onko teillä vinkata muista vastuullisemmista kenkäbrändeistä?
Tennarit ostaisin VEJA:lta, sandaalit Birkenstockilta (apua, nythän brändi myytiin LVMH:lle, saa nähdä vaikuttaako se valmistusmaahan – nyt sandaalit valmistuvat Saksassa) ja elegantimpia sandaaleja, ballerinoja ja korkokenkiä katsoisin myös Flatteredin valikoimasta, joka valmistuttaa kenkänsä Espanjassa.
kommenttia