5 x kirjavinkki: mitä luin syksyllä 2020

/// lifestyleTags:

Jos kaipaat uutta luettavaa, niin tässä viisi lyhyttä suositusta kirjoista, jotka olen tänä syksynä lukenut.

Eeva Kolu Korkeintaan vähän väsynyt, Kate Elizabeth Russell Vanessa, Maggie Nelson Argonautit, Rosa Nenonen merkityksellisen työn kaava, Satu Vasantola Kaikki Kadonneet
Eeva Kolu – Korkeintaan vähän väsynyt

Kolun Korkeintaan vähän väsynyt oli lohduttava ja lempeä, koska joku muu sanoi ääneen, mikä kaikki ahdistaa ja uuvuttaa. Nyökyttelin, naurahtelin ääneen ja tunsin oloni sitä lukiessa turvalliseksi. Kolun itseironia puree. Monin paikoin samaistuin, myös juttuihin jotka eivät ole minulle tuttuja ja siksi arvelen, että aika moni saattaa löytää tästä samaistumispintaa. Se on mielestäni kirjan tärkein anti; vertaistuki. Ja oivallus siitä, mitä suorittamisella koetamme pitää etäällä – itsemme. Pidin myös kirjan rakenteesta, lyhyet kappaleet houkuttelivat lukemaan vielä pari riviä lisää. 

Haluan palata tähän myöhemmin niin, että voin lukiessa samalla googlata kaikki tutkimukset, tekstit, elokuvat ja biisit, joihini siinä viitataan. Lähdeluettelo, jota kovasti kaipasin lukiessa, löytyy täältä, se on erehdyksessä jäänyt pois kirjasta.

Rosa Nenonen – Merkityksellisen työn kaava

Olen ollut yhdellä Nenosen Pilots-kurssilla, joten odotin kirjaa innolla. Oman suunnan kirkastaminen on tuntunut tärkeältä viime aikoina ja kirja muistutti siitä, että on tärkeää ymmärtää, että merkityksellisyyttä voi kokea todella eri tyyppisistä asioista. Tykkään siitä, miten kirjassa vaihtelee positiivisen psykologian teoria, omakohtaiset kokemukset, kiinnostavien tyyppien tarinat ja opinpaikat sekä selkeät, lukijalle osoitetut tehtävät.

syksy 2020 lukuvinkit kirjasuositukset

Maggie Nelsonin kirjaa lukuunottamatta kirjat saatu pr-näytteinä 

Satu Vasantola – Kaikki kadonneet

Tähän kirjaan en olisi osannut tarttua kannen tai takakansitekstin perusteella, mutta se valikoitui luettavakseni lukupiirikirjana. En malta odottaa, että päästään pian keskustelemaan tästä lukupiiriporukan kanssa kasvotusten. Vasantolan kerronta soljui sulavasti menneisyyden ja nykyhetken välillä vaihdellen ja vaikka tuntuu, että jokainen uusi romaani noudattaa tätä kerrontatapaa, se sopi tähän kirjaan hyvin. Tarina oli hyvä ja kirja esitti hankalia eettisiä kysymyksiä, joita jäin pohtimaan, mutta kirja itsessään ei ehkä kuitenkaan jää pidemmäksi aikaa mieleen.

Maggie Nelson – Argonautit

Olen lukenut tänä vuonna paljon ja monta hyvää kirjaa, mutta tämä on sellainen kirja, jota huomaan ajattelevani vielä viikkoja sen lukemisen jälkeen. Onneksi ostin sen itselleni, niin voin palata siihen myöhemmin. Argonautit ei päästänyt liian helpolla ja se oli täynnä viittauksia taiteeseen, tieteeseen ja filosofiaan, joihin haluan uppoutua myöhemmin tarkemmin. Se oli paljas, vavahduttava, inhmillinen ja henkilökohtainen kertomus äidiksi tulemisesta, identiteeteistä ja puolison sukupuolenkorjausprosessista.

Kate Elizabeth Russell – Vanessa

Jätin tämän kirjan ensimmäisellä lukukierroksella kesken, koska lukijana turhautti, miten kirjan päähenkilö ei tajua olevansa uhri eikä ymmärrä, mitä hänelle tapahtuu – mutta juuri siksi tämä kirja kannattaa lukea. Kirja on paikoitellen tahmea ja tarpeettoman pitkä, mutta toisaalta juuri siksi niin hyvä; kirjan tahmeudessa kiemurreltuaan ja nuoren tytön kipeän kasvukertomuksen luettuaan ymmärtää, miksi uhrit eivät aina ymmärrä olevansa uhreja. Tiivistäminen olisi tehnyt kirjalle hyvää ja jotkut kohdat ja analyysit eivät tuntuneet uskottavilta, mutta ne eivät silti vähennä tarinan tärkeyttä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.