Kesäsoittolista 2020 olkaa hyvät:
Hot hot heat
(klik klik)
Loppukesän iltoihin, automatkoille, ennen tanssimaan lähtemistä, yksin kotona tanssimiseen, fiilistelyyn, yöpyöräilyiden taustamusiikiksi, rantapäiviin, automatkoille ja muihin kesäseikkailuihin. 44 kappaletta, miltei kolme tuntia kesäfiilistä.
Kun mieli alkaa pikkuhiljaa kääntyä kohti syksyä, voi hyvin hämäyttää ja lietsoa kesäfiilistä. Ihanaa viikonloppua! x
En oo aikoihin ihastunut yksittäiseen artistiin näin täysin, kuin nyt Arlo Parksiin. Olen kuunnellut Eugenea, Colaa ja Sangriaa koko kevään ja ehkä osittain tietoisesti säästellyt muita biisejä myöhemmälle ja nyt näitä mulle uusia biisejä kuunnellessani mietin, että miten olen malttanut jemmata tämän itseltäni.
19-vuotiaan lontoolaisen Arlo Parksin musiikki on surullisen kaunista, lempeän melankolista, runollista ja lohdullista. Parks esitteleekin itsensä sivuillaan runoilijaksi ja laulajaksi.
kuva: x
Kuuntele ainakin: Cola, Eugene, Angel’s Song ja Creep (Radiohead cover).
On ollut ihan älyttömän ihana alkuvuosi, kuuluu tosi hyvää. Tuntuu että elämästä tulee koko ajan pikkuisen parempaa. Se tuntuu ihmeellistä ja vähän älyttömältäkin, mut ennen kaikkea älyttömän ihanalta. On ihan hiton onnekas olo, kun saa kokea niin paljon tunteita ja olla niin utelias maailmasta.
Tänään kirjoitan päiväkirjaa ja hääräilen kotona, oon nimittäin ollut mulle epätyypillisesti tosi vähän yksikseni iltoja saati kokonaisia päiviä tämän vuoden puolella ja huomaan et kaipaan yksinään puuhastelua kaiken ihanan sosiaalisuuden rinnalle. Tällainen harmaa aamupäivä on just sopiva yksin kotona puuhailulle, kirjoittamiselle, siivoilulle ja asioiden järjestämiselle. Juon inkiväärillä terästettyä mehua ja toivon etten tuu kipeäksi kun loppuviikosta vähän tuntui siltä. Teen luultavasti siskon kanssa ruokaa myöhemmin tänään ja sit vain lueskelen ja kuuntelen musiikkia ja meen ajoissa nukkumaan. Taidan muuten kuunnella Tame Impalan uutta levyä; se on eka, josta oon jotenkin tosi innoissani tänä vuonna.
Me juhlittiin eilen Asennemedian 5-vuotissynttäreitä ja vitsit oli lämmin ja välitön tunnelma, vaikka porukka on kasvanut viidessä vuodessa isoksi ja voisi olla sellainen fiilis, ettei jengi tuntuisi enää omalta, mutta tuntuu se. Kilisteltiin porukalla viidelle vuodelle ja koko sille upealle jengille, jonka Asenteen perustaja Ulla on tuonut yhteen.
Siitä tulee tänä keväänä 13 vuotta, kun perustin ekan blogin ja itseasiassa tänä helmikuussa 10 vuotta siitä, kun perustin tän nykyisen 365 days with Ida -blogin. Niistä vuosista 4,5 vuotta oon tehnyt yhteistyötä Asennemedian kanssa ja oon ihan hurjan kiitollinen siitä, että Ulla aikoinaan haastoi mut ja Henriikan mukaan ja että me lähdettiin, koska Asenne on paljon muutakin kuin pelkkä blogiagentuuri. Ystäviä, sparraajia ja ammatillinen tukiverkosto, joka on vienyt koko tätä alaa harppauksia eteenpäin ja auttanut kitkemään tytöttelyä, jota naisvoittoinen ala varsinkin alussa sai osakseen.
Oi vitsit. Nyt pistän koneen kiinni ja kirjoitan vielä parit rivit päiväkirjaan ja sit alan hääräillä. Ihanaa viikonloppua tyypit! xx
kommenttia