*Yhteistyössä Indiska Tampere
Olin innoissani kun minuun otettiin yhteyttä Tampereen Indiskasta – Tampereella on nimittäin alettu todella jälkijunassa toteuttaa minkäänlaisia blogiyhteistyöjuttuja. On niin paljon siistimpää tehdä täällä paikan päällä ja nostaa esille Tampereen kivoimpia juttuja kuin ravata jatkuvasti Helsingissä. Indiska on mulle tuttu etenkin kodinsisutuksen puolesta – mulla on muutama tyyny, tuikkukippo ja korurasia Indiskasta. Ja Indiskan isot teemukit ovat lemppareita, teesekoituksista puhumattakaan. Tästä postauksesta tulee melkoisen kattava, joten kantsii käydä keittämässä kupillinen teetä ja syventyä tähän sen kanssa. ;-)
Käväisin viime viikolla tutustumassa Indiskan kevätvaatteisiin ja mua vähän jännitti Vaatevallankumouksen takia. Olin nimittäin päättänyt kysellä tuotteiden alkuperästä enemmänkin, jotta voisin seisoa yhteistyön takana. Onneksi mut otettiin vastaan paremmin kuin hyvin! Opin, että yksi Indiskan periaatteista on se, että jokaisen myyjän on tiedettävä tuotteiden taustoista ja koko yrityksen toiminnasta. Liikkeestä ei siis tarvitse lähteä suu ammollaan ilman vastauksia, jos haluaa tietää missä ja millaisissa oloissa tuotteet on valmistettu.


Indiska on perheyritys, jonka on alunperin perustanut ruotsalainen Matilda vuonna 1901. Tukholmalaisessa putiikissa myytiin tuolloin kaikkea eksoottista, mitä Matilda oli tuonut reissuiltaan Intiasta. Kaikki tuotto käytettiin Intiassa ammattikoulujen rahoittamiseen, joita hän ja hänen miehensä olivat sinne perustaneet. Ajat ovat toki muuttuneet ja yritys on ehditty myydä pariin otteeseen Matildan jälkeen, mutta omistus on yhä Ruotsissa. Tästä Indiska siis sai alkunsa.
Matildan tarina voisi jäädä vain kauniiksi kertomukseksi, mutta onneksi lähtökohtia on tajuttu kunnioittaa ja Indiska tekee yhä vastuullista työtä liiketoimintansa avulla. Indiska on mm. mukana Etelä-Intialaisen Peace Trustin toiminnassa, jonka tarkoitus on estää lapsityövoiman käyttö ja tarjota näille lapsille työn sijaan koulutus. Indiska rahoittaa järjestön kautta lasten koulutuksen, ruuan ja asumisen niille jotka sitä tarvitsevat, jotta perheiden ei tarvitsis laittaa lasta töihin. Indiska on myös perustanut Peace Trustin kanssa naisten ryhmän, jonka motto on “Työ luo itsenäisyyttä”. Indiska tarjoaa naisille mahdollisuuden tehdä postikortteja, laukkuja ja muita pieniä esineitä käyttäen Indiskan tarjoamia materiaaleja. Ajatuksena on, että naiset saavat inspiraatiota ja kokemusta niin, että jotkut heistä pystyvät kehittämään malleja ja tuotteita itse myyntiin paikallisille ja vientimarkkinoille. Indiska ostaa naisten tekemät postikortit ja muut tuotteet myyntiin.


On tärkeää olla mukana järjestötoiminnassa ja tukea köyhien alueiden kehittämistä yrityksenä, mutta minusta tärkeintä on, että lähtökohdat ovat kunnossa – eli tässä tapauksessa Indiskan tuotteiden työntekijöiden olosuhteet ja palkat. Oli siistiä, että minua varten oli valmiina tuhti infopaketti aiheesta, vaikken ollut kysynyt mitään etukäteen! Koskan aiemmin missään ei ole varauduttu samalla tavalla. :-)
Indiskalla on käytössään Code of Conduct joka käsittää mm. pakko- ja lapsityövoiman kieltämisen, työntekijän oikeuden kuulua ammattiliittoon, turvallisen työympäristön takaamisen ja vähimmäispalkan. Kaikkien Indiskan toimittajien on allekirjoitettava Code of Conduct ja sitouduttava noudattamaan sitä. Indiskalla ei ole omia tehtaita, vaan se ostaa tuotteet 130 toimittajalta Aasiasta ja Euroopasta. Indiskalla ei ole toimittajia huonomaineisessa Bangladeshissa. Indiska huolehtii sääntöjen noudattamisesta tekemällä tarkastuksia tehtaisiin säännöllisesti. Työhön on erikseen palkattu henkilö, joka kiertää tehtaita ja varmistaa että Code of Conductia noudatetaan tarkasti. Tuo samainen henkilö kiertää myös muilla kuin Indiskan tehtailla.
Asiat ovat kuulemma osittain todella monimutkaisia – mehän luemme ja katsomme juttuja joissa valitetaan pitkistä työpäivistä ja ylitöistä, mutta ilmeisesti monilla tehtailla on käytäntönä ns. ”urakkaduunit”. Jotkut tulevat maalta esim. 3 kk ajaksi tehtaalle töihin ja lähtevät sitten takaisin kotiin ansaittuaan elantoa perheelleen. Tällöin työntekijät haluaisivat mielellään tehdä ylitöitä, jotta voisivat tienata mahdollisimman paljon määrätyssä ajassa. Ylityölait saattavat kuitenkin estää tämän, sillä laeilla yritetään taata kohtuulliset työajat ja -määrät. Moni työntekijä ei tällaisessa tilanteessa tahtoisi esim. käyttää kaikkia suojavarusteita, koska ne saattavat hidastaa työntekoa. Indiska pyrkii kuitenkin jatkuvasti parantamaan työoloja tehtailla ja toimittaa jokaiseen paikkaan mm. hengityssuojaimia, kuulosuojaimia, suojalaseja ja hanskoja. Esimerkillisesti toimivat tehtaat saavat toimia esimerkkinä muille. Intiassa tehtailla työskentelee paljon lukutaidottomia ihmisiä tai sellaisia, jotka eivät puhu esimerkiksi englantia. Siksi Indiska onkin ainoana maailmassa tehnyt Code of Conductista kuvitetun version joka on isona julisteena jokaisen tehtaan seinällä – jotta työntekijät tietäisivät oikeutensa. Jo se, että he saavat kuulua työntekijöiden ammattiliittoihin auttaa monissa asioissa. Samasta aiheestahan puhuttiin MOT verentahrimat muotivaatteet -dokumentissa. Nämä ammattiliitot ajavat työntekijöiden oikeuksia paikallisella tasolla.
Indiskan tyyli, joka yhdistelee skandinaavisuutta ja intialaisuutta, välittyy aika hyvin tästä valkkaamastani asukokonaisuudesta. ”Bohemian Modern”, siinä Indiskan tyyli lyhyesti. Se kohtaa aika hyvin oman tyylinikin, sillä vaikka minimalismi kiehtoo, tykkään myös boheemimmista jutuista.





dress – Indiska (gifted) / leather bag – Indiska (gifted) /
cardigan – Indiska (gifted) / hat – Topshop / shoes – Vagabond
Oh, mitäs pidätte asukokonaisuudesta? Sanoisin että aika idamainen, vaikkakin just sieltä mun tyylini boheemimmasta päästä. Ja sanoisin että Indiskan vaatevalikoimasta tämä on just sitä perinteisempää Indiskaa. Sain valkata kaksi kokonaisuutta ja toinen edustaa ehkä aavistuksen modernimpaa ja yksinkertaisempaa tyyliä. Indiskalla on tosi vähän XS-kokoa valikoimissaan, tällä hetkellä sitä ei ole ollenkaan ainakaan Tampereen myymälässä. Mietin että mitähän tästä tulee, mutta ainakin tämmöiset vaatteet, joiden ei tarvitse olla sopivia, menevät mullekin loistavasti S-kokoisina.
Indiskassa panostetaan luonnonmateriaalien suosimiseen siksi, että hyvin huollettuna luonnonmateriaalit ovat ekologinen ja kestävä valinta. Esim. tuo mekko on viskoosia, eikä se siksi ole hiostava ja sähköinen, kuten vastaavanlainen polyesteristä tehty mekko olisi. Myös trikoinen jakku on viskoosia, saas nähdä miten kestää! Olen pari kertaa joutunut pettymään halpisviskoosiin, mutta myyjä vakuutteli että tämä säilyy hyvänä, kunhan vain pesen sen oikein. Indiskassa ei muuten koskaan haise sellaiselle ällöttävän muoviselle, voiskohan se johtua siitä että Indiskan toimittajat ovat sitoutuneet noudattamaan ruotsalaisen tekstiilin maahantuojien järjestön kemikaaliohjeistusta, jossa luetellaan kokonaan kielletyt kemikaalit ja tietyissä määrissä sallitut kemikaalit? Joissain ketjuliikkeissä haisee sellaiset myrkyt että huhhu. Tiedättekö mistä puhun? Kuulin myös vesipolitiikasta ja muista ympäristövastuuasioista, mutta taidan avata niitä teille vasta sen tokan asun yhteydessä, ettei tästä tule ihan käsittämättömän pitkää postausta!
Vielä yksi kiva juttu! Indiskalaiset tahtovat ilahduttaa teitäkin ja yksi teistä voittaa itselleen Indiskasta samanlaisen asukokonaisuuden mitä mulla – voittaja pääsee siis valkkaamaan itselleen mekon tai tunikan, neuleen ja sukkikset tai legginsit. Voiton voi lunastaa mistä tahansa Suomen Indiska-myymälästä. Osallistut arvontaan kommentoimalla tähän postaukseen 9.5.2014 klo 23.59 mennessä jonkin Indiska-aiheisen jutun; muisto, mielikuva, lempparituote… :-) LYCKA TILL xx












