Höh, nyt harmittaa! Sain kerrankin supermukavaa palvelua Kelan puhelinpalvelussa, mutten ole varma kuultiinko toisessa päässä mun vilpitöntä kiitosta, kun puhelin simahti kesken kaiken?! Tosi tylsää! Seuraavaksi tarviikin selvittää mihin soitan, kun se mun kauan kaivattu Asos-pakettini oli mennyt poikaystävän kotikotiosoitteeseen, wtf!? :— D En mä kyllä koskaan ole Hämeenkyrössä asunut… Paketti oli tilattu ihan mun nimellä, enkä voi käsittää miksi se meni sinne, kun kerran edellinen paketti tuli ongelmitta perille joulukuun alussa? Käsittämätöntä…. tämän vuoksi mun juhlamekko ei saapunut oikeana päivänä perille, hoh hoi.
Vaikka odotankin jo superisti kevättä, otan kaiken irti pimeistä illoista (ja päivistä…) polttamalla kynttilöitä. Poikkeuksen teen tuon supersuloisen lintukynttilän kanssa, eihän sitä voi polttaa kun se on niin suloinen! Talvivalotkin löytyy yhä, tosin siirsin ne olohuoneen hyllyltä keittiöön, koska musta ne näyttävät kivalta roikkuessaan katosta putkea pitkin kohti lattiaa. Joko siellä on roudattu kaikki talvinen piiloon, vai fiilistelettekö tekin vielä kivoja valoja? ;– )
Nyt palaan takaisin työkotitehtävien pariin ja odotan postimiestä noutamaan lainassa ollutta kameraa takaisin. Ennen töitä pitäis tehdä spaghetti bolognese ja pohtia, mikä olis fiksuin reitti töihin ja millä kulkuneuvolla… Veikkaan etten selviä noissa kinoksissa työmatkasta kävellen siinä normaalissa puolessa tunnissa. :- D Miten tota lunta oikein riittää?!
