takki – R-Collection, farkut – Levi’s (Stockmann), nilkkurit – Flattered, vyölaukku – second hand, aurinkolasit – Nividas
kuvat minusta: Henna / Coco Sweet Dreams
Lempparijuttuja:
– Jos luet tai kuuntelet tänään vain yhden, suosittelen lämmöllä tätä juttua Ylioppilaslehdestä: Putoaminen. Rakkaan & lahjakkaan ystäväni Even teksti siitä, miten hän rakastui kiipeilemiseen – ja putosi.
Kuuntelin (jep, löytyy myös Even ääneen lukemana Ylioppilaslehden sivuilta!) tämän tänään aamutuimaan enkä välttynyt kyyneleiltä koska muistin yhtäkkiä kerralla niin monta pientä yksityiskohtaa keväältä; sairaalan tuoksun, sen, miten paljaalta tuntui, kun sairaalan terassille paistoi pitkän talven jälkeen aurinko ja miten hulluna mua jännitti ekoilla kerroilla Töölön sairaalassa ja Laakson sairaalassa käydessäni. Miten itkin töissä ripsarit poskille ennen ekaa visiittiä, kun en tiennyt missä kunnossa Eve onnettomuuden jälkeen oli. Ja miten turhilta omat kuulumiset, sekä ilot että murheet, yhtäkkiä tuntui toisen paranemista seuratessa.
– Ääniviestit! Oikeesti NIIIIN timanttinen konsepti. Mulla on tapana soittaa parin ystävän kanssa maratoonipuheluita, mutta ääniviestit on kiireisessä arjessa vieläkin fiksumpi konsepti, sillä kuulumiset voi äänittää just silloin kun siltä tuntuu ja kuunnella vastausviestit vaikka iltasaduksi.
– Koti-illat ystävien kanssa. Sellaiset kun avataan pullo viiniä, löhötään sohvalla ja sängyllä, syödään sipsejä suoraan pussista ja puhutaan pojista, tytöistä, horoskoopeista, taikakivistä, kasvamisesta, muutoksista, töistä ja siitä, miten jotkut jää ja jotkut pysyy. Ihan parasta.
– Taideretki Didrichsenin taidemuseoon. Keskustasta museoon pääsee metro + bussi tai bussi + bussi -kombolla reilussa puolessatunnissa ja visiitti on todellakin reissaamisen arvoinen. Museo on jo itsessään viehättävä rakennuksenakin – ehkä pakko todeta, että näyttely jäi tällä kertaa kakkoseksi, vaikka A. W. Finchin öljyvärimaalaukset kauniita olivatkin. Kannattaa käydä museon takapihan rannassa ja laiturilla; maisema on mieletön ja miljöö ihan mielettömän seesteinen ja kaunis.
– Warhaus – The Good Lie (kuuntele Spotifystä tai katso video Youtubesta). Mmmhhh tykkään tästä ja Warhausista niiin paljon. Jos ei oo tuttu, niin kuunnelkaa! Sanoitukset on nerokkaita ja tää on vähän sellainen juttu, ettei edes tekis mieli jakaa tätä ja hehkuttaa, kun tekis mieli pitää tän hienous ihan vaan omana tietona – tiedättekö tunteen?! Hehee.
– Taika Mannilan Smells like -tuoksupodcast. Kaikki kolme tähän mennessä ilmestynyttä jaksoa ovat olleet kutkuttavaa kuunneltavaa (koska tuoksut, muiden lempparit ja inhokit, kiinnostavat!), mutta eniten oon kuitenkin fiiliksissä tuoksuguru Sylvia Senen haastiksesta ja haastiksessa sivutusta Helsinki Perfume Societystä, jonka Sylvia on hetki sitten lanseerannut. Oon niin iloinen tästä projektista, koska tiedän, että tuoksut ovat Sylvialle todellinen intohimo ja asia, josta hän tietää ihan älyttömän paljon. Jos tuoksut ja tuoksujen maailma kiinnostaa, niin käykää lukemassa tuoksuista täällä ja ottaakaa Helsinki Perfume Society seurantaan Instagramissa.
Kommentit