Heinäkuun kuulumisia

/// lifestyleTags: , ,
heinakuu 2020

heinäkuu 2020 

Kalenteri ei oo koskaan ollut näin tyhjä (vaikkakin loppukesän osalta viikonloput ovat jo osin tuplabuukattuja, kääk) ja se on tuntunut pelkästään ihanalta.  Oon tehnyt tietoisen valinnan pitää kalenteri mahdollisimman tyhjänä, sillä mua ahdistaa, jos tiedän monen viikon suunnitelmat etukäteen enkä voi lähteä seikkailemaan jonnekin pidemmäksi aikaa siksi, että kalenteri on jo täynnä. On ihanaa jättää kesään tyhjää tilaa, jotta voi tehdä sellaisiakin juttuja, jotka ei arjessa onnistu yhtä helposti.

Tämä on ehkä tärkein korona-kevään oppi mulle itselleni; ei ole pakko täyttää kalenteria viikkoja etukäteen. Se saattaa tarkoittaa hankaliakin juttuja, kuten asioista kieltäytymistä tai sitä, ettei voi heti vastata myöntävästi kaikkiin kivoihin kutsuihin, mutta tiedän, että oman jaksamisen takia se on tosi oleellista.

Heinäkuu tuoksuu laventelikäsidesille, mokkapannukahveille ja pihajasmikkeelle. Vitsit pihajasmikkeen tuoksu onkin huumaava, siitä tulee mieleen lapsuus ja pihaleikit, sillä meidän kotikotona kasvoi silloin iso jasmike.

Onkohan käsidesit tulleet jäädäkseen vai katoavatko ne jossain vaiheessa kahviloiden, ravintoloiden, ruokakauppojen ja noh, kaikkien paikkojen tiskeiltä ja sisäänkäynneiltä? Mun varmaan kolme vuotta vanha laventelin tuoksuinen käsidesi on vihdoin päässyt aktiivikäyttöön. Dr. Bronnersin käsidesi on ihan paras, se haihtuu nopsaa pois eikä jätä käsiä mähmäiseksi ja tuoksuu rauhoittavalta laventelilta. Ja vaikuttaa lisäksi älyttömän riittoisalta, suihketta on vaikea läträtä vahingossa liikaa.

ida365 kuulumisia

Oon ollut julkisilla paikoilla meikittä eniten sitten seiskaluokan alun. En oo kertaakaan sen jälkeen, kun oon alkanut 12-vuotiaana meikata, ollut näin useasti meikittä hoitamassa asioita. Oon meikannut pidempään kuin ollut meikkaamatta ja tuntuu vähän hullulta, kun sen kirjoittaa tähän.

Oon lukenut enemmän kirjoja kuin aikoihin ja itku se on kivaa. Lukeminen todella on helpoin tapa matkustaa. Oon aina tykännyt lukea; muistan ala-asteajoilta sellaisen kesän, kun pyöräiltiin siskon kanssa monta kertaa viikossa kirjastoon lainaamaan uusia kirjoja kun ahmittiin lainaamamme kirjat aina parissa päivässä. Silloin tuli luettua läpi kaikki kiinnostavat nuorten kirjat ja myös monet ei-niin-kiinnostavat, kun aikuisten osasto tuntui tuolloin vielä kielletyltä ja vähän tylsältäkin alueelta.

Olen päässyt tänä kesänä samaan moodiin. Kun edellinen kirja loppuu, olen heti ahmimassa seuraavaa. Pääasiassa nimenomaan lukien, vaikka olen myös kuunnellut muutamia äänikirjoja. Huomaan, että jo aika lyhyessä ajassa mun lukutahti on nopeutunut ja keskittymiskyky parantunut. Ei tee mieli selata instaa loputtomasti iltaisin, kun mieluummin tartun kesken olevaan kirjaan ja uppudun sen maailmaan.

Mutta samalla huomaan, että sellaiset todella merkittävät, vahvaduttavat ja mieleenjäävät lukukokemukset ovat lopulta aika harvassa. Vaikka moni lukemistani kirjoista on ollut hyvä ja todellakin lukemisen arvoinen, on vain pari onnistunut pääsemään ihon alle ihan huolella. Yksi parhaista pitkään aikaan oli Suon villi laulu – kerron tästä enemmän kun tämä julkaistaan suomeksi elokuun puolen välin jälkeen.

vesimelonimehu

Mä oon nähnyt ihan hulluna unia. Sellaisia, joiden jälkeen nolottaa, sellaisia, jotka tuntuu niin arkisilta uniksi että myöhemmin en enää muista uneksinko vai tapahtuivatko ne oikeasti. Sellaisia, jotka muistuvat mieleen vasta myöhemmin päivällä ja sellaisia, jotka kertovat yhden mahdollisen selityksen jollekin oikeasti tapahtuneelle, mielessä pyörineelle asialle. En oo vuosiin nähnyt yhtä paljon unia. Johtuukohan se korona-arjen myötä saavuttamastani normaalimmasta unirytmistä?

Jos kukkakaupat on kiinni tai lähin liian kaukana, osta pari markettikimppua ja kokoa ne uudelleen kotona isommaksi kimpuksi. Kääri silkkipaperiin ja solmi kauniilla nauhalla. Marketeissa myydään nykyisin ilahduttavan paljon sekä kotimaisia sesonkikukkia että kauempaa tuotavia Reilun kaupan kukkia, joista uuden kimpun kokoamalla saa kivoja ja runsaita kokonaisuuksia.

Ihanaa, että kesää on vielä niin reilusti jäljellä. Lomaa yli puolet. Ehtii lukea vielä monta kirjaa ja nukkua monet päiväunet.

2 kommenttia

  1. Avatar Iida Sammalisto /// 20/07/2020 / 19:47:08

    Ihania kesäkuulumisia – mutta itse asiassa halusin kommentoida siksi, että olen nyt saanut luettua kaikki blogipostauksesi, jotka arkistoistasi löytyvät. En muista enää, milloin aloitin, ehkä kolmisen kuukautta sitten? Kun alan seurata uutta blogia, haluan perehtyä myös vanhoihin kirjoituksiin. Oli tosi ihana tutustua sinuun, ajatuksiisi ja blogiisi, ja nähdä sen kehittyvän vuosi vuodelta. Jatkan siis hyvillä mielin seuraamistasi :)

    Sellainen vinkkivitonen vielä, että tähän vuodenaikaan kannattaa kyllä poimia itsekin kukkia! Ilmaista, kotimaista ja varmasti aika reilua muutenkin ;) Itse olen työmatkalta poiminut jo useamman kimpun, siinä pääsee itse sommittelemaan kauden kauneimpia värejä yhteen.

    Vastaa
    • ida365 ida365 /// 20/07/2020 / 22:39:09

      Hei vau, ensinnäkin kivaa, että oot löytänyt tänne ja huhhuh, luit sitten kymmenen vuoden ajalta merkinnät! :D Uskomatonta. Ja ihanaa että tuntui tolta, koska oon tänä kesänä miettinyt että pitäisköhän ekaa kertaa lukea omat vanhat tekstit läpi. Luulen että oon ollut niin eri tyyppi silloin 10 vuotta sitten kuitenkin.

      Ja hei joo, todellakin! :) Itsepoimitut kukat best. Ne kuitenkin harvemmin säilyy yhtä tai kahta iltaa pidempään hyvänä, joten kun vie lahjaksi kukkia (kuten viikonloppuna vein, josta tämä vinkki juonsi), haluan panostaa vähän pidempi-ikäisiin vaikka taatusti kaikki ilahtuisivat myös itsepoimitusta kimpusta! Hyvä vinkkaus siis.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.