Postipaketti hukassa

lifestyle
15 kommenttia

Huh, meinasi käydä köpelösti!

Lähetin viime viikon maanantaina Facebook-kirppiksellä myymäni mekon uudelle omistajalle. Juoksin postiin kiireessä töiden jälkeen kun luulin että eletään vielä kesäaikataulujen mukaan, jolloin posti menee kuudelta kiinni. Ei onneksi ollut mitään kiirettä ja paketti lähti matkaan, olin kaksi tuntia ajoissa ja kaikkea – all good.

Lähdin keskiviikkona reissuun ja siivosin laukun ja lompakon ennen sitä; heitin tietty kaikki ”turhat” kuitit ja lippulaput menemään ja veinpä vielä tomearana tyttönä roskat roskiin ja paperit ja kartongit kierrätykseen, jotta olisi sitten kiva palata siistiin kotiin. Viikonloppuna sain viestin mekkoni ostajalta, että mahdoinkohan muistaa viedä pakettia postiin kun sitä ei ole vielä näkynyt. Eiiiiiiiih, ei oo näkynyt? Ei peruspostipaketin lähetyksen Tampereelta Helsinkiin pitäisi kestää kuin päivän tai kaksi!

Mulla ei oo koskaan ollut ongelmia postin kanssa lähettäjän roolissa; paketit ja kirjeet ovat aina löytäneet perille. Kerran ystävän mulle lähettämä kirje katosi matkalla teille tietämättömille ja viime joulun ruuhkissa jäi kaksi pakettia saamatta. Saan blogin takia aika paljon postia (mietin aina että mua pidetään postissa varmaan jonain hulluna nettishoppailijana) enkä aina tiedä odottaa pakettia etukäteen, sillä joskus testiin lähetetään uutuuksia kysymättä kiinnostusta etukäteen. Kerran paketti on kadonnut kuin tuhka tuuleen (onneksi se ei sisältänyt mitään arvokasta tai korvaamatonta) ja kerran paketti on palautettu lähettäjälle ilman että olen edes tiennyt lähetyksen olemassaolosta ja siitä, että sellainen on odotellut mua postissa turhaan pari viikkoa. Ilmeisesti saapumisilmoitus oli hukkunut matkalla mun luo, joten en osannut ihmetellä – enhän tiennyt odottavani pakettia.

Olin viikonloppuna harmissani siitä, ettei mun lähettämäni paketti ollut tullut viikossa Tampereelta Helsinkiin – aloin jo miettiä, että mitä jos siinä kuvitellussa kiireessä tein jonkun virheen, kirjoitin ihan väärän osoitteen tai muuta vastaavaa? Tajusin jo reissussa ollessani ettei kuitti luultavasti tulisi löytymään kotoa, sillä muistin tyhjentäneeni lompakon ennen lähtöä. Miten typerää, olin liian tehokas!

Kotona teki mieli hakata päätä seinään, kun kuittia ei löytynyt mistään – siitä olisi selvinnyt lähetyksen tunnus jonka avulla postin järjestelmistä olisi voinut paikantaa lähettämäni paketin sijainnin. Onneksi postin asiakaspalvelusta vastasi hyvin ystävällinen ihminen, joka alkoi heti selvittää paketin kohtaloa. Pakettia voi etsiä ainakin vastaanottajan nimellä, mutta jostain syystä minun pakettini ei löytynyt siten. Vaikka kyse oli vain mekosta ja tiesin, että voisin aina palauttaa rahat ostajalle, oli stressaantunut fiilis; kyllä mua ainakin harmittaisi jos en saisikaan jotain, minkä olisin jo aiemmin maksanut ja odottanut sitä innolla saapuvaksi. Ja sitten toisaalta, jos kaikki tiedot ovat olleet oikein pakettia lähettäessä, ei paketin häviäminen tunnu omalta syyltäkään. Mitä tuollaisessa tilanteessa pitäisi tehdä? Mitä te tekisitte, ostajan ja myyjän rooleissa?

Onneksi paketti lopulta löytyi! Ilmeisen paljon postin asiakaspalvelu sai tehdä salapoliisin töitä ennen sen löytymistä, sillä jostain syystä paketin tiedot eivät olleet kirjautuneet järjestelmään niin kuin olisi pitänyt – en tiedä missä kohtaa virhe oli tapahtunut, ehkä silloin, kun luovutin paketin lähetettäväksi? Paketti löytyi vastaanottajan postista ja selvisi, ettei saapumisilmoitus ollut vain koskaan löytänyt vastaanottajalle – paketti oli ollut jo keskiviikosta asti odottamassa noutajaansa. HUH, onneksi selvisi! Olen tosi kiitollinen postin ripeälle ja toimivalle asiakaspalvelulle, sain todella hyvää palvelua josta kiittelinkin minua auttanutta asiakaspalvelijaa heti asian selvittyä. :-) Helpotti myös, ettei vika ollut oma – jos olisi ollut, olisin totta kai maksanut mekon hinnan takaisin ja tyytynyt kohtalooni. Mutta jos mekko olisi oikeasti hukkunut postissa ja minulla olisi ollut todisteena kuitti siitä, että olen kirjannut oikean osoitteen ylös jne, mikä tilanne sitten olisi ollut? Oletteko joutuneet vastaaviin tilanteisiin? Onneksi tämä päättyi hyvin, mutta veikkaan että joskus jollekin on käynyt hullumminkin.

Lisää luettavaa

Lapsettomuushoidot

Lapsihaave ja lapsettomuushoidot

Meikkipussin päivitys syksyyn ja hyvää tekevä kuivakuppausrutiini

Kesäkuulumisia

ida hanhiniemi – uusi koti.

Uudessa yhteisessä kodissa – vihdoin!

FLOW FESTIVAL 2015

lifestyle, musiikki
15 kommenttia

Voi FLOW! Miten hurmaava viikonloppu (tai oikeastaan miniloma, olin Helsingissä keskiviikosta asti) mulla onkaan takana. Kömmin eilen yöllä omaan sänkyyn hymyillen; onnellisena ja rättiväsyneenä. Antaa kuvien kertoa viikonlopusta:

Joskus saattaa tarvita pidemmän kamun apua jos sattuu olemaan näin lyhyt… oi vitsit tykkään tuosta mun uudesta mekosta hulluna! Pitää koettaa ottaa siitä paremmat kuvat pian.

Tatskoi tatskoi! Ysäriä ja 2000-luvun alkua henkivät tatskat on huomattavasti koolimpia mitä ne hopeiset ja kultaiset shinetattoot, ettäs tiedätte.

Mitäs sanotte, onko Flow (tai Flow-vieraat) teidänkin mielestä rentoutuneet viime vuosina? Muistan, että vielä pari vuotta sitten sai osakseen paheksuvia katseita, jos intoutui tanssimaan menevän keikan tahtiin. Jep, aika ärsyttävää oikeasti jos jollain on tanssifiilis festareilla…

Olin Flowssa ekan kerran vuonna 2009 ja silloin meininki oli muutenkin erilainen; Flowsta on selkeästi kasvanut koko kansan festari.

Ai että LCMDF oli kova ja se uus biisi mainio ja tarttuva. Oon löytäny LCMDF:n vasta tänä vuonna kunnolla vaikka Cool and Boredia on luukutettu useita vuosia. Vitsit miten hyvä energia noista sisaruksista lähtee. Muut mieleenpainuneet keikat: hurmaava Years & Years (jonka aikana kyllä epäilin onko Flow sittenkään k18), täpötäysi Tove Lo ja tietty ihana Florence.

Groteskin Falafel, kesärullat Lie Mi:stä, darrasmoothie PÜR:sta, ja Sandron Halloumi falafel oh yes! Tähän viikonloppuun ei mahtunut annoskateutta, valinnat osui nappiin. Valinnanvaraa oli niin paljon, että moni hyvältä vaikuttanut jäi testaamatta. Ens vuonna sitten!

Jos kuvat eivät kerro kuvateksteineen tarpeeksi, niin avataan vähän: uusia kavereita, jatkojen jatkoja, kauniita ihmisiä, herkkuruokaa, tanssimisesta (kieltäydyn käyttämästä sanaa ”tamppaaminen”, koska mattoja tampataan, keikoilla tanssitaan tai kreisibailataan!) väsyneet jalat, hullun kaunis miljöö, hyvin käyttäytyviä miehiä (kuten Noora totesi), täydelliset kelit, monta ”viestin lähetys epäonnistui” -ilmoitusta, kreisibailaus Mustassa Härässä, aamubrunsseja ja sellainen haikea kesä oli tässä -fiilis. Flow on ihan täydellinen päätös kesälle.

Tänään tuntui hyvältä palata arkeen. Arkeen paluu onkin sujunut rytinällä; olen vastaanottanut tän työpäivän aikana yli 30 mailia ja soittanut monta puhelua, huh. Kesän aikana ehti tottua samaan määrään viikossa, joten vähän on totuttelemista taas. To do -lista näyttää just nyt aika pitkältä, mutta fiilis on hyvä. Ainoa arkeen paluuta hankaloittava asia on toi törkeä auringonpaiste. Huhhhuh, tuntuu miltei mahdottomalta istua sisällä tekemässä hommia kun ulkona pääsee nauttimaan kesästä. Joku muukin on tainnut pitää vapaata aamupäivää ja hoitaa duuneja illasta; päivän posti saapui juuri äsken, 18:44 :-D hahaha! Ihanaa alkavaa viikkoa tyypit, toivottavasti ootte saaneet nauttia kesäfiiliksestä Flow:lla tai ilman.

Lisää luettavaa

Lapsettomuushoidot

Lapsihaave ja lapsettomuushoidot

Meikkipussin päivitys syksyyn ja hyvää tekevä kuivakuppausrutiini

Kesäkuulumisia

ida hanhiniemi – uusi koti.

Uudessa yhteisessä kodissa – vihdoin!

Arkiunivormu

muoti
4 kommenttia

coat – H&M (gifted), sweater – Arela, jeans – Bik Bok, shoes – Vagabond, leather bag – Asos 


Erään arkipäivän asu, kaupungilla kiertelyä (piiitkästä aikaa! En oikeasti tiedä koska olisin viimeksi pyhittänyt noin ison siivun päivästäni kaupoissa käymiselle?) ja parit mainiot alelöydöt. Ostin söpön sateenvarjon rikkinäisen tilalle ja shortsit tulevalle etelänmatkalle. Aiaiii! Ihanaa, että on jotain mitä odottaa Flownkin jälkeen, kun tämä kesä on ollut tällainen; kaipaan ihan älyttömästi lämpöä ja aurinkoa, vaikka alkusyksy onkin mun lempivuodenaika. Tervetulleeseen syksyfiilikseen liittyy kuitenkin olennaisesti se, että takana on lämmin ja kaunis kesä.

Nuo aleista tilatut valkoiset Dioonit eivät ole päässeet vielä kovin montaa kertaa jalkaan, sillä en halua käyttää niitä sateella heti alkuun ja noh, tänä kesänähän on satanut päivittäin. :-D Arelan aleista ostettu velouricollege on ihan paras, se on ansainnut mun vaatekaapissa jo nyt klassikkovaatteen aseman. Ja velour, mikä ihana materiaali! Tietyissä yhteyksissä ah-niin-mauton, mutta harmaana pitkähihaisena siinä on just sitä jotain. Ala-asteella mun lempivaate oli punainen velour-huppari ja yläasteella Mic Macin sporttinen velour-svetari. Ihanaa huomata, että jotkut tyylijutut kulkee mukana aina vaan.

Lisää luettavaa

5 uuden vaatteen vuosi paketissa

Yli neljä vuotta ostamatta pikamuotia

kööpenhamina second hand

Ihanat second hand -putiikit Kööpenhaminassa

Vastuullinen uimapuku

7 x vastuullisempi uikkaribrändi