Huh, meinasi käydä köpelösti!
Lähetin viime viikon maanantaina Facebook-kirppiksellä myymäni mekon uudelle omistajalle. Juoksin postiin kiireessä töiden jälkeen kun luulin että eletään vielä kesäaikataulujen mukaan, jolloin posti menee kuudelta kiinni. Ei onneksi ollut mitään kiirettä ja paketti lähti matkaan, olin kaksi tuntia ajoissa ja kaikkea – all good.
Lähdin keskiviikkona reissuun ja siivosin laukun ja lompakon ennen sitä; heitin tietty kaikki ”turhat” kuitit ja lippulaput menemään ja veinpä vielä tomearana tyttönä roskat roskiin ja paperit ja kartongit kierrätykseen, jotta olisi sitten kiva palata siistiin kotiin. Viikonloppuna sain viestin mekkoni ostajalta, että mahdoinkohan muistaa viedä pakettia postiin kun sitä ei ole vielä näkynyt. Eiiiiiiiih, ei oo näkynyt? Ei peruspostipaketin lähetyksen Tampereelta Helsinkiin pitäisi kestää kuin päivän tai kaksi!
Mulla ei oo koskaan ollut ongelmia postin kanssa lähettäjän roolissa; paketit ja kirjeet ovat aina löytäneet perille. Kerran ystävän mulle lähettämä kirje katosi matkalla teille tietämättömille ja viime joulun ruuhkissa jäi kaksi pakettia saamatta. Saan blogin takia aika paljon postia (mietin aina että mua pidetään postissa varmaan jonain hulluna nettishoppailijana) enkä aina tiedä odottaa pakettia etukäteen, sillä joskus testiin lähetetään uutuuksia kysymättä kiinnostusta etukäteen. Kerran paketti on kadonnut kuin tuhka tuuleen (onneksi se ei sisältänyt mitään arvokasta tai korvaamatonta) ja kerran paketti on palautettu lähettäjälle ilman että olen edes tiennyt lähetyksen olemassaolosta ja siitä, että sellainen on odotellut mua postissa turhaan pari viikkoa. Ilmeisesti saapumisilmoitus oli hukkunut matkalla mun luo, joten en osannut ihmetellä – enhän tiennyt odottavani pakettia.
Olin viikonloppuna harmissani siitä, ettei mun lähettämäni paketti ollut tullut viikossa Tampereelta Helsinkiin – aloin jo miettiä, että mitä jos siinä kuvitellussa kiireessä tein jonkun virheen, kirjoitin ihan väärän osoitteen tai muuta vastaavaa? Tajusin jo reissussa ollessani ettei kuitti luultavasti tulisi löytymään kotoa, sillä muistin tyhjentäneeni lompakon ennen lähtöä. Miten typerää, olin liian tehokas!

Kotona teki mieli hakata päätä seinään, kun kuittia ei löytynyt mistään – siitä olisi selvinnyt lähetyksen tunnus jonka avulla postin järjestelmistä olisi voinut paikantaa lähettämäni paketin sijainnin. Onneksi postin asiakaspalvelusta vastasi hyvin ystävällinen ihminen, joka alkoi heti selvittää paketin kohtaloa. Pakettia voi etsiä ainakin vastaanottajan nimellä, mutta jostain syystä minun pakettini ei löytynyt siten. Vaikka kyse oli vain mekosta ja tiesin, että voisin aina palauttaa rahat ostajalle, oli stressaantunut fiilis; kyllä mua ainakin harmittaisi jos en saisikaan jotain, minkä olisin jo aiemmin maksanut ja odottanut sitä innolla saapuvaksi. Ja sitten toisaalta, jos kaikki tiedot ovat olleet oikein pakettia lähettäessä, ei paketin häviäminen tunnu omalta syyltäkään. Mitä tuollaisessa tilanteessa pitäisi tehdä? Mitä te tekisitte, ostajan ja myyjän rooleissa?
Onneksi paketti lopulta löytyi! Ilmeisen paljon postin asiakaspalvelu sai tehdä salapoliisin töitä ennen sen löytymistä, sillä jostain syystä paketin tiedot eivät olleet kirjautuneet järjestelmään niin kuin olisi pitänyt – en tiedä missä kohtaa virhe oli tapahtunut, ehkä silloin, kun luovutin paketin lähetettäväksi? Paketti löytyi vastaanottajan postista ja selvisi, ettei saapumisilmoitus ollut vain koskaan löytänyt vastaanottajalle – paketti oli ollut jo keskiviikosta asti odottamassa noutajaansa. HUH, onneksi selvisi! Olen tosi kiitollinen postin ripeälle ja toimivalle asiakaspalvelulle, sain todella hyvää palvelua josta kiittelinkin minua auttanutta asiakaspalvelijaa heti asian selvittyä. :-) Helpotti myös, ettei vika ollut oma – jos olisi ollut, olisin totta kai maksanut mekon hinnan takaisin ja tyytynyt kohtalooni. Mutta jos mekko olisi oikeasti hukkunut postissa ja minulla olisi ollut todisteena kuitti siitä, että olen kirjannut oikean osoitteen ylös jne, mikä tilanne sitten olisi ollut? Oletteko joutuneet vastaaviin tilanteisiin? Onneksi tämä päättyi hyvin, mutta veikkaan että joskus jollekin on käynyt hullumminkin.
















