Ai vitsit mä tulen kaipaamaan näitä iltoja ja hetkiä talvella. Ulkona syöminen on ihan parasta! En tiedä huomaisiko moni, joten päätin alleviivata: MEITSI ON OPPINUT SYÖMÄÄN OLIIVEJA!!!!!! Oon oikeasti tosi kaikkiruokainen enkä ala nirsoilla muiden laittamien ruokien äärellä (ne, joiden herkkujen ääreen pääsen aina välillä, tietävät, etten syö punaista lihaa tai kanaa joten niiden suhteen ei tarvitse nirsoilla). Mun ällötyslistalla on yhä simpukat ja oudot ravut – ne, joita rapujuhlissa syödään. Onkohan enää muita raaka-aineita, joita kammoksun? Mustekaloja ehkä kanssa? Kaikki jäykkä, merivedeltä maistuva ja oudon limaisen koostumuksen omaava puistattaa. Etanoitakin olen onnistunut syömään ilman oksennusrefleksiä, mutta en kyllä aio tilata niitä jatkossakaan. Annoin just tällä selonteolla itsestäni tosi nirson kuvan, mutta oikeesti, on teilläkin varmaan jotain ruokakammotuksia mielessänne? Tiesin joskus yhden tyypin joka inhosi esim. tomaattia ja paprikaa. Sitä mä en ihan heti sulata, vaikka tiedän, että joku pyörittelee mun merenelävä-mietteille silmiään yhtä kovasti.

Mutta joo, mun makuaisti on selkeästi kehittynyt, kun olen viimeisen puolen vuoden sisällä alkanut tykätä sekä sillistä, suolakurkusta ja oliiveista. Ennen inhosin noita kaikkia, vaikka etenkin oliiveja ja suolakurkkuja olen syönyt aina niistä sen kummemmin pitämättä. Ootteko te oppineeet tykkäämään jostain ruokajutuista viime aikoina, tai vasta aikuisena? Kertokaa, olen utelias!!

Aaah, nokkoset, nuo kotipihan ilmaiset superfoodit. Onhan niitä vähän ärsyttävää kerätä, ohuet kumihanskat ei ainakaan estä kaikilta pistoksilta mutta lupaan, että se on niiden pistosten arvoista. Ryöppäsin nokkoset (pari minuuttia kiehuvassa vedessä jossa jokaista vesilitraa kohden 1 tl suolaa) ja valutin ylimääräiset vedet pois ja pakastin parin desin erissä – näin mun on helppo ottaa oikea määrä pakastettua nokkosta kokkailuihin. Olen jo testannut nokkospizzaakin, mutta pakko jakaa teille tämä mun kaikkien aikojen suosikkiresepti uudelleen.

Oletteko muistaneet kerätä nokkosia talteen tänä kesänä? Vielä ehtii! Mulle on neuvottu, että kannattaa kerätä mahdollisimman pienet versot, sillä ne ovat ravinteikkaimpia ja ei koskaan kukkivia nokkosia. Tietystikään nokkosia ei tule kerätä mistään tien vierestä tai kesämökillä huussin läheltä tms :-D Mahdollisimman puhtaasta paikasta siis!

Nokkoslätyt

2 dl ryöpättyä nokkosta (litran pussi tuoretta nokkosta oli ryöppäämisen jälkeen pikkuisen vajaa 2dl!)
5 dl luomu kevytmaitoa
4 dl spelttijauhoja
2 kananmunaa
1 tl intiaanisokeria
2 tl ruususuolaa
1 rkl luomu oliiviöljyä

Sekoita maito ja jauhot hyvin keskenään. Lisää ryöpätty (ja pikkuisen pilkottu) nokkonen sekä öljy, kananmunat ja mausteet. Sekoita tasaiseksi ja anna seistä n. tunti ennen paistamista. Paistuivat mulla parhaiten kun pidin levyä nelosella ja tein lätyistä isoja ja ohuita. Nautitaan puolukkahillon kera! :-) Oletteko jo testanneet? Onneksi mulla on vielä pieni erä nokkosta pakkasessa…