lifestyle

Äidille.

Nukahdin viime viikolla sohvalle työpäivän jälkeen ja nukuin tyytyväisenä iltakymppiin, jolloin tajusin, että nyt on pakko mennä suihkuun ja nukkumaan. Näin kävi kahdesti(!!), se kiteyttänee aika hyvin viime viikon väsymyksen. Oli paljon tekemistä ja uusia juttuja, joten ei kai ihmekään, että energiat olivat vähissä.

Lontoon tuliaisia Mujista! Muji on yksi lempikauppojani, jonne on aina päästävä sellaisessa kaupungissa vieraillessa, josta putiikki löytyy. Simppeleitä, brändittömiä käyttötavaroita; kynistä kirjepapereihin, kynttilöistä eteerisiin öljyihin, yksinkertaisista pellavapaidoista matkakokoisiin kosmetiikkaputeleihin ja astioista kauniisiin hammasharjoihin. Mun Muji-ostoslistalta on löytynyt viimeiset pari vuotta kasvopa…

Voi kuinka onnelliseksi voikaan ihmisen tehdä kanelipurkka ja kaunis käsiala – sekä kultainen tyyppi, joka minua niillä ilahdutti.

Ihana Noora haastoi mut kertomaan, mikä kirja mulla on just nyt kesken. Ihanaa, blogihaaste! Long time no see.

KIRJAN NIMI: Marie Kondo: KonMari – Siivouksen elämänmullistava taika

Viime viikon soitetuin bändi on ehdottomasti IYES. En ole hetkeen ehtinyt etsiä kunnolla uutta musiikkia, mutta nyt on taas sellainen jono uusia biisejä Spotify-soitossa, että huh.

kuvat: Arez Metta

Arki alkaa asettua uomiinsa; vietin juuri ekan viikonlopun helsinkiläistyneenä, edelliset ovat menneet muuttotohinoissa. Viime viikolla mun vanha Tampereen koti sai uudet asukkaat, lähempää kuin olisin arvannutkaan. Hyvän ystäväni paras kaveri muuttaa poikaystävänsä kanssa mun vanhaan kotiin. Kuinka ihanaa! (｡♥‿♥｡)

* Yhteistyössä Kauppapuutarhaliitto ry  Heippa tyypit, ihanaa ystävänpäivää! Kirjoittelen tätä Tampereelta – muuttohommia pukkaa vielä, mutta onneksi nyt on viimeisen kuorman vuoro. Henkilöautolla muuttaminen toiseen kaupunkiin on hullujen puuhaa, onneksi …

Yksi Rovaniemi-vinkki vielä! Olin ilmeisesti vähän hassuun aikaan reissussa, sunnuntaista keskiviikkoon, sillä moni kuppila ja rafla tuntui olevan alkuviikon kiinni ja availevansa ovensa vasta keskiviikkona, jolloin istuin jo junassa matkalla Tampereelle. Onneksi pääsimme silti herkuttelemaan sushilla (isoisäni muuten kutsuu susheja tutseiksi, just to let you know) ja katsomaan taidenäyttelyä Korundissa. Korundin tilat ovat tosi kauniit ja museon myymälästäkin löytyi kiinnostavia juttuja.

Elämä on välillä kyllä melkoisen hassua. En taida olla vielä tajunnut, että tätä nykyä sitä oikeasti asustellaan Helsingissä. Ovessa lukee jo oma nimi (miten nopeaa toimintaa!), kokosin sohvan ja pöydän (ja hilasin ne yksin paikoilleen yhdentoista jälkeen, toivottavasti en saa heti häätöä) ja järjestelin matkalaukullisen vaatteita vaatehuoneeseen – tai oikeastaan tuollaiseen hassuun syvennykseen, ei sitä viitsi vaatehuoneeksi kutsua, kuulostaa liian mahtipontiselta. Keittiön vuotavasta hanasta pitää ilmoittaa huoltomiehelle ja sähkösopimus pitäisi purkaa asap, mutta en muista miltä yritykseltä sähköni ostan, haha. Noh, tarkistan sen myöhemmin.

Nyt on kuulkaa sellainen tahti, etten meinaa itsekään pysyä perässä. Täytyy oikein kerrata asioita mielessä, jotta tajuaisin mitä kaikkea viimeisin kahden viikon aikana on tapahtunut.

No, sain töitä – unelmien työn Helsingistä, kuten kerroinkin…

Siiiiis huhhhuh. Huh-huh. Huuuuuh huh!

Olen avannut blogin joka päivä tällä viikolla, mutta en ole saanut kirjoitettua mitään tekstiä alkuviikon jälkeen. Oikeastaan koko viime viikko ja alkuviikko on mennyt henkisessä myllerryksessä. Hain reilu viikko sitten mun unelmien työpaikkaa, kävin viime viikolla ekassa haastattelussa ja tällä viikolla tokassa ja huh, tiistai-iltana sain tietää saaneeni paikan. Mun unelmien työn, unelmatiimissä! Huh huh.