muistiinpanoja

Hei kuulkaa, mulla on teille kiinnostavaa ja tärkeää asiaa – ja jos haluatte, pääsette vaikuttamaan ja kertomaan omia ajatuksianne.

Kuulumisia:

Muistaako joku vielä tämän kuvan? Se löytyy Instagramistani. Lisäsin sen miltei vuosi sitten syntymäpäivänäni. Olin tuolloin Helsingissä ja ehkä synttäreiden ja hölmön ihastuksen takia tuo päivä tuntui kaikin puolin erityiseltä.

Parin yön reissut kotimaassa on ihania, mutta usein aika väsyttäviä juurikin sen reissaamisen takia. Olinkin aivan ihmeissäni, kun olin vielä sunnuntai-iltanakin täynnä hyvää energiaa, sillä ehdin loppuviikosta sekä Helsinkiin että Hämeenlinnaan. Hämeenlinnassa vietimme pikkujouluja Asennemimmien kanssa Vanajanlinnassa, jossa kävin ekaa kertaa.

Tämä päivä on alkanut mitä ihanimmin ja rennoimmin. Nukuin tavallista pidempään ja koska pakkasin fiksuna tyttönä matkalaukkuni (siskon matkalaukun siis, en vieläkään omista omaa….) lähes valmiiksi, ei ole ollut

Onko se niin, että vuosi vuodelta tuntuu kiireisemmältä ja aika tuntuu kuluvan nopeammin, vai onko mulla ja mun lähipiirillä vaan erityisen kiireinen syksy takana?

Isä on opettanut mulle paljon. Sinnikkyyttä ja toimeen tarttumista. Itsekunnioitusta ja oman arvon tuntemista. Itsenäisyyttä ja sen, miten tärkeää on muistaa auttaa muita kun pystyy. Isä on se tyyppi, kelle soitan, kun jotain menee rikki tai olen pulassa.

Tsihhiiii, ny on kuulkaas fäshöniii! Nimittäin tyylitärppejä vuosilta 2007-2011. Naurattaa.

Mä olen bloggaillut vuodesta 2007, mutta tämä blogi on ollut pystyssä vuodesta 2010 – ihan hyvä niin. Kaikki kaamein ja hauskin materiaali on siis piilotettuna, mutta tässäpä olisi pieni tyylikatsaus vuosien taakse. Näistä näkyy hyvin mitkä jutut on milloinkin olleet ”mun juttuja”.

Tässä lähiaikoina on ollut paljon hyviä keskusteluja ystävien ja läheisten kanssa. Tuntuu, että olen oppinut näkemään tietynlaisia elämäntilanteita ihan uudessa valossa sekä olemaan armollisempi ajatusteni kanssa sekä omien, että muiden, valintojen ja tilanteiden suhteen. Moni ystävä on tuntunut kahlaavan syvissä vesissä ja keskenäiset roolit kuuntelijana, lohduttajana ja tsemppaajana ovat vaihdelleet nopeasti.

Viime reissullani Helsinkiin ostin itselleni R/H:n neuleen, josta oli haaveillut kesästä saakka. Vaikka neule oli kertaostoksena hintava, tiedän saaneeni rahoilleni vastinetta.

Eilen oli ihan älyttömän kaunis päivä, sellainen täydellisen kirpeä syyspäivä. Aurinko paistoi eikä juuri tuullut ja huomasin ruskan ensi kertaa kunnolla. Teki mieli potkia lehtiä kaduilla ja olin tyytyväinen että mulla oli jalassa kengät, joiden korot kopisee kivasti asfaltilla. Tuli jotenkin sellainen fiilis etten ollut kotikaupungissani, vaikka olinkin. Illalla selailin Instagramia ja huomasin Alisan luonnehtineen keliä ja fiilistä samaksi, miltä Tukholmassa tuntuu keväällä – ilmeisesti ihan parhaalta.

Kovis-Iitu täällä moi! Nämä kuvat on Mikon ottamia. Kuvattiin ne jo aiemmin kesällä, mutta ne sopivat fiilikseltään hyvin näihin alkusyksyn päiviin kun tuuli on jo viileämpi ja voi taas käyttää nahkatakkia ilman että läkähtyy. Ja hattuja!