Kävin Lindan luona Pietarsaaressa ekaa kertaa ikinä pari viikkoa sitten. Linda on asunut siellä valokuvausopiskelujensa vuoksi jo pari vuotta, joten oli jo korkea aikakin päästä visiitille rakkaan ystävän luokse. Tämä on myös tavallaan eka oma koti Lindalle, vaikka hän on asunut muuallakin, joten oli ihana fiilistellä toisen ikiomaa kotia; miten kaikki tavarat asettuvat ja miten lindamaista tuossa asunnossa olikaan.
Ajattelin, että olisi ihana esitellä ystävien koteja ja tyylejä ja kertoa vähän taustoja niiden takaa; mitäs sanotte, kiinnostaisko teitä moinen? Minusta on ihanaa lukea blogeista ja lehdistä juurikin sellaisia kattavia tyyliesittelyitä tai kotiesittelyitä, tuntuu että siinä saa vähän paremman käsityksen tyypistä, kun esittelee hänelle tärkeitä asioita. Tuosta ajatuksesta innostuneena esittelen teille ystäväni Lindan kodin ja kerron samalla hänen lempparijutuistaan.

Lindan koti on soma yksiö, jossa on erillinen pieni keittiö. Yksiö on kauniissa vanhassa kivitalossa ja ylimmässä kerroksessa. Lattiat ovat siistiä tummaa laminaattia, asunnossa on leveät ikkunalaudat ja huoneet ovat korkeita. Vanhassa asunnossa on sinne kauniisti sopivat kaariovet. Lindan sisustustyylissä yhdistyy autenttisuus, kirppislöydöt, menneet vuosikymmenet ja värit, jotka sopivat kauniisti tuohon asuntoon. Jossain upouudessa ja kliinisessä asunnossa en osaisikaan Lindaa nähdä. Linda mainitseekin, että on tärkeää, että asunto näyttää häneltä, selkeät muotijutut ja ilmiöt sisustuksessa eivät kiinnosta.


Vaaleanpunaiset String-hyllyt komeilevat ruokapöydän päällä. Ne sopivat mainiosti sänkypäädyn pinkin seinän kaveriksi.

Jääkaapin ovessa kummankin mummon kuvat, kuinka ihanat!

Kisukamut (hahaa, mun lahja Lindalle! En voinut jättää noita kirppikselle, kun tiesin että Linda keräilee riemastuttavia posliinieläimiä ja arvostaa etenkin niiden outoja katseita) ja kirjoja.


Kauniit lasit, joissa on hiekkapuhallettu eläinhahmo ja kultainen reunus, ovat peruja isovanhemmilta. Vihersmoothie on Lindan vakkari aamupalajuttu, vihreä väri tulee chlorellasta – ei maistunut liikaa, pitäisi varmaan itsekin testata.


Hieno asetelma! Linda on heikkona hienoihin kirppislöytöihin, tässä osa niistä sekä hienoimmat kakkulat.

Linda keräilee kierosilmäisiä posliiniesineitä. Esimerkiksi tuo keskimmäinen koira kuulemma säväytti, koska näyttää nuoruudessaan huumeita käyttäneeltä kirjastonhoitajalta, hahaha.

Vitsit miten kooooolin piirroksen Linda on saanut lahjaksi itsestään; inspiraation lähteenä tietysti Iidesshore-bileet ja tämä kuva. Kuinka hieno!!

Lindan lempparikirjat: Supernaiivi, Iiris Lempivaara, Pekka Töpöhäntä, Juxtapoz photo ja Sputnik, rakastettuni. Ei vitsit, luulin että oon kirjoittanut blogiin Riikka Pulkkisen Iiris Lempivaarasta, mutta enpäs näköjään ollutkaan! Instagramissa sentään kehaisin vähän, tykkäsin tuosta kirjasta ihan tosi kovasti. Kevyt, mutta ei sellaisella turhamaisella tavalla. Tykkään Riikka Pulkkisen sanavalinnoista ja siitä, että tarinat etenee. Suosittelen minäkin, Lindalta tietysti sain vinkin tuohon alunperin, joten hyvä että tämä suositus tuli mieleen nyt. Mainiota kesäluettavaa.


Lindan lempparikengät. Viiksekkäitä, kiiltonahkaa ja Vagabondeja! Vagabondit on Lindan luottokenkiä ja niiden ohella kirppislöytökengät mieluisia myöskin. Viiksekkäät pappakengät ovat ikisuosikit ja läskipohjat miellyttävät kovasti, vaikkei niitä tunnukaan enää löytyvän niin helposti. Kenkien suhteen Linda ei tee hätäisiä ostopäätöksiä vaan pohtii tarkasti, mistä tykkää ja mille on käyttöä ja ostaa aitoa nahkaa, sillä se kuluu kauniisti ja kestää hyvin käyttöä.

Supersöpöt mintunvihreät kiiltonahkaiset loaferit tupsukoilla!

Yksi lempparitopeista, kirppislöytö. Linda vinkkaa, että parhaat kirppislöydöt tekee pikkupaikkakuntien kirpputoreilta. Toppi maksoi pihakirppiksellä 1,50€. Lindalla onkin vaaterekissään useita upeita kirppislöytöjä, joista ei useinkaan ole tarvinnut montaa euroa pulittaa. Ihailen Lindan taitoa yhdistellä eri värejä keskenään ja kirppislöytöjen yhdistelemistä uusiin vaatteisiin.

Pistaasinvärinen hame on löytö American Apparelin alennusmyynneiltä ja sininen euron silkkipaita on kirppislöytö. Lindalle värien yhdistely on iso osa tyyliä kuten myös kestävät luonnonmateriaalit.


Olen utelias tietämään, millaisia meikkejä muut käyttävät, joten pyysin Lindaa esittelemään meikkipussinsa sisällön. Meikkipohjana Lumenen CC-voide joka on kuulemma erinomainen. Kulmat Linda kestovärjää ja sutii ripsaria kun huvittaa eikä pidä meikkaamista kovin tärkeänä. Jos Lindan pitäisi valita yksi meikkituote ylitse muiden, se olisi ehdottomasti huulipuna. Acon huulivoide on kuulemma täydellinen huulipunan alle etenkin talvella huulien kuivuessa. Linda on myös vannoutunut huulikiiltojen käyttäjä, joten suurin osa mun saamista huulikiilloista päätyy suoraan Lindan meikkipussiin. Tuo vesimelonimeikkipussi on alelöytö Uudesta Seelannista. Meikkipussissa ja ihonhoitotuotteissa on lu0nnonkosmetiikkaa ja tavallista kosmetiikkaa sulassa sovussa.
Olennaisena osana Lindan tyyliin kuuluu myös hiusdonitsit!

Lindalta löytyy mainio kokoelma erilaisia huulipunia. Löytyy niin pinkkiä, oranssia, vadelmaa kuin marjapuuroakin. Macin huulipuna on Lindan suosikkeja ja useasti sen sävyä tiedustellaankin Lindalta, myös silloin, kun Lindalla on näkynyt sitä jossain mun kuvassa.

Linda käyttää vain luonnollisia hajuvesiä, sillä hän on herkistynyt synteettisille hajusteille. Onneksi Acorellen valikoimasta löytyi miellyttävä Infusion de Néroli.

Isovanhemmilta perittyjen astioiden lisäksi Linda tykkää Marimekon Räsymatto- ja Siirtolapuutarha-kuosillisia Oiva-astioista. Ne sopivatkin kauniisti erilaisten vanhojen astioiden kaveriksi. Tuo pressopannu on kyllä erityisen söpö!

Pietarsaari on pieni paikka, mutta kaikista paikoista löytyy kivoja juttuja jos vain osaa etsiä. Linda vinkkaa Friends & Brgrs -hampurilaisravintolasta joka vastikään laajensi Helsinkiin – aito ja alkuperäinen löytyy kuitenkin juurikin Pietarsaaresta! Kasvishampurilainen oli hyvä ja maistuva. Muina Jeppis-vinkkeinä Linda mainitsee söpön musiikkikahvila After Eightin, kirpparitarjonnan, kauniin koulupuiston ja autenttisimman räkälän ikinä; Ebban. Siellä me istuttiin perjantai-iltana ja saatiin oikein erityiskohtelua, oltiinhan vieraita kaukomailta. Just sopiva paikka laulaa karaokea, kukaan ei takuulla tunne sua – etenkään jos sulavasti esiinnyt Stinana ja Josefinana (miksi salanimiksi valikoituu aina jotkut urpoimmat yhdistelmät, hah).