Onni on ystävä, joka saapuu luoksesi puolentunnin varoitusajalla kassit täynnä ruokaa, ja pistää uuniin paistumaan nokkospannukakun. Mun ei tarvinnut kuin avata viini ja kattaa pöytä, ihan parasta, ja vieläpä omassa kodissa, jossa yleensä on se päähäärääjä. Speltistä tehty nokkospannari ei noussut ihan samalla tapaa mitä vehnäjauhoista tehty olisi noussut, joten päätimme tehdä palasista rullat, joiden päälle kasasimme ”täytteeksi” voissa paistettuja kanttarelleja (punasipulin kera), kermaviiliä, raejuustoa, juustoraastetta, basilikaa, auringonkukansiemeniä ja pippuria. Oli ihan superherkullista, vaikka ulkomuoto ei ole se kuvauksellisin.
Multa ei valitettavasti löydy nokkospannarin ohjetta, mutta veikkaan että soveltaminen on helppoa ja pinaatti käy nokkosen puutteessa mainiosti sekin. Juustoksi kantsii valita joku voimakas vaikka Stockan herkusta, ei mitään peruskermajuustoa. Tuo oli jotain kovaa juustoa jolla oli vaikeasti lausuttava nimi, siihen loppuu mun tietämys… Olipas hei hyvä vinkki, Ida :—D …. Jospa tästä saisi ainakin inspiksen suolaisen pannarin tekoon kasvistäytteillä.
