Vastuullisuus ei kiinnosta

/// lifestyleTags: , , , ,

Tämä teksti on alunperin työpaikkani Sugarin maaliskuun uutiskirjeen pääkirjoitus (uutiskirjeen voi tilata tämän sivun alalaidasta, jos haluat saada nelisen kertaa vuodessa kivaa luettavaa – me uskotaan uutiskirjeissäkin zero waste -meininkiin, eli emme spämmää roskaa). 🍒

Vastuullisuus ei kiinnosta

On toiveita herättävää ja innostavaa, että kaikki haluavat nyt puhua vastuullisuudesta. Mutta kun blogimailini täyttyy tiedotteista, joissa jokin isossa mittakaavassa mitätön teko on naamioitu vastuullisuudeksi (“Broilerinfileet sujahtivat ekologisempaan sinkkupakkaukseen – 54% vähemmän muovia!” ja lisäksi tiedote tietysti iloisesti hehkuttaa, että broilerin suosio ei näytä hiipuvan suomalaisten keskuudessa), alkaa ärsyttää. 

On hienoa, että uusien tuotesarjojen päästöjä kompensoidaan ja uutuustuotteita pakataan kierrätettävissä oleviin pakkauksiin (tai peräti kierrätysmateriaaleista valmistettuihin!), sillä on kiire tehdä parempia tekoja ja kaikki paremmat teot lasketaan, mutta isojen yritysten isolla rahalla viestityt ja mainostetut pikkuteot pistävät mietteliääksi. Eikö kukaan uskalla keskittyä olennaiseen, tehdä jotain isompaa? Kyseenalaistaa, että onko jokin tuote, keksintö tai brändi jo kenties aikansa elänyt ja muuttunut tarpeettomaksi tässä ajassa? Mitä jos yksittäisten “sinkkupakkausten” ja näennäisen muovin vähentämisen sijaan keskityttäisiinkin siihen itse sisältöön, tässä tapauksessa broileriin? Tai miten pitäisi suhtautua siihen, että viestitään vihreästi, mutta kuitenkin linjataan, ettei haluta sitoutua toimiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi


Keskitytäänkö nyt pikkujuttuihin siksi, ettei vielä ole ihan pakko tarttua isompiin linjoihin ja kyseenalaistaa koko tätä vallitsevaa kulttuuriamme? Pistääkö maailmanlaajuinen pandemia meidät vihdoin toimimaan myös vastuullisuustekojen suhteen? 

Politiikassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa ei ole uskallettu puhua asioista sillä tasolla, jolla pitäisi, jotta asiat oikeasti muuttuisivat parempaan – on helppo ymmärtää miksi, koska jos puhuisimme asioista kunnolla, joutuisimme kyseenalaistamaan monia ammatteja ja ammattikuntia sekä keksimään kokonaan uusia, sillä ilmastonmuutoksen vuoksi meidän on ennemmin tai myöhemmin pakko. Nyt jylläävä pandemia pakottaa meidät ajattelemaan tätä kaikkea nopeammin, kuin hitaammin etenevän ilmastonmuutoksen takia. Monen elämä on muuttunut parissa viikossa. 

Kaikki vastuu tuntuu olevan kuluttajalla: meidät laitetaan valitsemaan fiksummin, vertailemaan ja kompensoimaan päästömme, mutta miksei yrityksiltä vaadita yhtään mitään? On absurdia, ettei yrityksiltä esimerkiksi vaadita läpinäkyvyyttä tuotantoketjujen osalta yhteiskunnallisella tasolla, vaan vastuu selvittää asioita jää kuluttajalle. Miten se on mahdollista? Miten tuotantoketjujen avaaminen ja siihen liittyvä läpinäkyvyys voi olla vapaaehtoista? Onneksi jotkut yritykset tajuavat muuttaa suuntaa vastuullisempaan jo ennen kuin on pakko. Makia kertoi hetki sitten tehneensä panostuksia vastuullisemman tuotannon eteen “vaikka se tulee kalliiksi” ja Sushibar+Wine kertoo miten vastuullisuus ulottuu heidän toimintansa jokaiselle osa-alueelle. Ja miten raikkaalta tässä ajassa tuntuukin, kun yritys myöntää, ettei ole vastuullinen

Vastuullisuus ei kiinnosta, jos se tarkoittaa sitä, että kytätään, ostaako joku kaupassa muovipussin tai onko joku vegaaniksi mielletty tyyppi syönyt erehdyksessä voihin leivotun croissantin ja vielä kehdannut raportoida siitä Instagramiin. Tuija Siltamäki kiteytti ajanhenkeä Hesarin haastattelussa osuvasti: “Me olemme hirveän viehtyneitä pieneen kiistelyyn, kun nopealla aikataululla pitäisi tehdä tosi konsensushenkisiä päätöksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. YK:n arvion mukaan vuoteen 2050 mennessä voi olla 250 miljoonaa ilmastopakolaista. Riidelläänkö me silloin vielä siitä, saako vanhustentalossa tarjoilla lehmänmaitoa?”

Kaikessa kauheudessaan tämä hankala ja ahdistavakin tilanne ei tunnu ihan täysin toivottomaltakaan. Kuten Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina toimiva Heikki Hiilamo Ylen kolumnissaan toteaa: “Korona voi silti vahvistaa ymmärrystä siitä, että meidän on yhdessä sovittava pelisäännöistä ja toimenpiteistä myös näiden hitaampien uhkien torjumiseksi ja lieventämiseksi. Toivon ja uskon, että edessä on uuden ja kestävämmän globalisaation aika.”

Nothing changes if nothing changes.

·

Vanha Ikea-sohva, uudet Bemz-päälliset

/// sisustusTags: ,

Tuntuu vähän hullulta kirjoittaa oikeastaan yhtään mistään, kun mielessä pyörii lähinnä koronajutut (ei paniikkia, mut onhan tämä aika hullua jotenkin), mutta tiedostan hyvin, ettei mun blogi ole se paikka mistä tästä aiheesta kuuluisi saada tai löytää tietoa, joten jätän siitä viestimisen asiantuntijoille. Toivon, että te ja läheisenne pysytte terveinä ♥

Kevyempiin aiheisiin siis. Tilasin mun vanhaan Ikea-sohvaan uudet päälliset Bemziltä ja nyt tuntuu, että mulla olis upouusi sohva. Ai että!

Bemz-samettipäälliset Ikea Karlstad sohvaan

Mun sohva on Ikean kolmen istuttava Karlstad (näkyy alkuperäisillä päällisillä mm. täällä) ja laskeskelin, että sen täytyy olla jo kahdeksan vuotta vanha. Aika hyvin se on kestänyt aikaa ja käyttöä – ja palvellut mua peräti viidessä eri osoitteessa!  Enää se ei olisi sohvavalintani, jos olisin hankkimassa uutta, mutta silloin kahdeksan vuotta sitten opiskelijana se oli ykkösvalintani pienellä budjetilla ja tuntui silloin suurelta ostokselta.

Muutin tänne uuteen kotiini lokakuussa ja kodin laittaminen on edelleen kesken. En halua ostaa mitään ihan kivaa siksi että pitäisi saada sisustus valmiiksi nopeasti, vaan haluan harkita ja koettaa etsiä vastuullisia ja jo elämää nähneitä vaihtoehtoja aina kun mahdollista. Kirppislöytöjen tekeminen on tietysti hidasta puuhaa, mutta ei keskeneräisyys hirveästi häiritse, kun tietää miksi asiat on kesken.

Tänne muuttaessani mun vanha sohva ei näyttänyt enää yhtään kivalta, mutta koska se on ehjä päällisten nuhjuisuutta lukuunottamatta, eikä mulla ollut mielessä uutta unelmien sohvaa, niin olisi tuntunut hullulta ostaa uusi ja laittaa vanha kiertoon tietämättä edes mitä haluaisin tilalle. Joten vanhassa vara parempi – vanha sohva näyttää uusien päällisten myötä ihan uudelta! Ostin samalla Bemziltä uudet jalat vanhojen tilalle.

Bemz kokemuksia blogi

Bemzin samettipäällinen valmistettiin Liettuassa tilauksesta, kuten kaikki muutkin Bemzin päälliset (tiedustelin tätä asiakaspalvelusta kun tuotekuvauksessa lukee ainoastaan, että valmistettu vastuullisesti EU:ssa). Mun päällinen on malliltaan Regular Fit  ilman helmaa kuten näkyy ja materiaali on Simply Velvet sävyssä Clover pink.

Päällisen hinta on 399 €, jalat maksoivat 9 € kappale, eli tilaukselle tuli yhteishintaa 435 €, postikuluja ei veloitettu erikseen. Kokonaishinnalla saisi tietysti uuden sohvan Ikeasta, mutta samalla summa on vain murto-osa sellaisen sohvan hinnasta, jollaisista olen viime aikoina haaveillut, joten hyvä näin. Mun päällisten saapumiseen meni reilu kaksi viikkoa, toimitusajaksi arvioidaan sivuilla 2-3 viikkoa.

Bemzin sivusto on ihanan selkeä ja helppokäyttöinen. Samettipäällisen sijaan valittavana on myös pellavaa, puuvillaa ja kierrätyskuiduista valmistettuja päällisiä ja vaihtoehtoja löytyy moneen eri Ikea-sohvaan ja -tuoliin.

Ai että olen tyytyväinen! Sohva näyttää uusien päällisten ansiosta ihan tosi paljon aiempaa skarpimmalta ja koko huone ihan erilaiselta vaikka onkin vielä aivan kesken. Nyt mietin miten sisustan olkkarin loppuun – vaaleanpunaisen sohvan kaveriksi sopisi ehkä joku hiekan / neutraalin sävyinen matto (tämä vanha vaalea matto muuten joutaisi uuteen kotiin, huikkaa, jos kiinnostaa!) ja muista väreistä keltainen, oranssi ja tummanvihreä tämän kuvan tyyliin. Mun pitäisi löytää jostain joko kiva senkki tai kirjahylly, että saisin kirjat olkkariin ja uusi sohvapöytä. Vanha, mittatilaustyöntä tilattu pöytä sai onneksi uuden kodin siskon luota

·

Vastuullinen tee – Reilun kaupan sertifioimaa, luomua & päästökompensoitua

/// & juoma, ruokaTags: , ,
* Kaupallinen yhteistyö Clipper

Istuin viime vuoden lopussa illallispöydän ääressä itselleni etukäteen tuntemattomassa seurassa, jossa tuli jälkiruuan teetarjoilujen kohdalla puhetta teen vastuullisuudesta. Yksi pöytäseurueestamme oli juuri matkustanut Sri Lankalle ja nähnyt siellä konkreettisesti, millaista teenviljely saattaa olla – vaikka on vaikea sanoa millaisella tilalla hän oli käynyt, oli vierailu muuttanut pysyvästi hänen ajatustaan teekupillisesta ja siitä, mitä ottaa huomioon teetä ostaessa.

Sri Lankassa teeviljelmillä ja -tehtailla vieraillut pöytäseuralaisemme oli tuon visiittinsä jälkeen ottanut enemmän selvää teenviljelyn eettisyydestä ja ekologisuudesta ja jakoi tietoaan innolla koko illallisseurueellemme ja painotti, että oli omien selvitystensä mukaan vakuuttunut siitä, että kun ostaa teetä, pitäisi ostaa luomua ja Reilun kaupan teetä. Vaikka olin aluksi hieman hämmentynyt siitä, miten monelle pöydässämme istuneelle tämä tieto tuntui tulevan uutena, oli ihana seurata, miten aidolla kiinnostuksella uusi tieto otettiin vastaan ja pian pöydässä vaihdettiinkin omia Reilun kaupan – ja luomuteesuosituksia.

Tee ja vastuullisuus - Clipper teet

Tuo tarina saattoi muuttaa useamman tyypin arkisia kulutustottumuksia kohti vastuullisempaa ja siksi kerron tässä postauksessa lemppariteebrändistäni Clipperistä (joka muuten oli monen suosikki tuossa pöytäkeskustelussakin, vaikkei kaikille ollut selvää, miten vastuullisesti toimivasta brändistä on kyse, vaikka Clipperin luomulaatuisuus olikin monen tiedossa) ja heidän vastuullisuudestaan – sen lisäksi että Clipperin tee on hyvää, on kiva tukea brändiä, jota ostamalla tietää osallistuvansa hyvään isommassa mittakaavassa.

Luomua, Reilun kaupan sertifioimaa & päästökompensoitua teetä

Clipper on maailman suurin FairTrade -sertifioitu teemerkki; se tarkoittaa sitä, että Clipper maksaa Reilun kaupan suosituksen mukaisesti palkkaa teestä n. 114 000 viljelijälle ja heidän perheilleen. Kaikki Clipperin teet ovat luomua ja Reilua kauppaa ja kaikki Clipperin yrttihaudukkeet ovat luomua. Clipper hyvittää kaikki tuotantonsa hiilidioksidipäästöt, eli Clipperin tuotanto on 100% hiilineutraalia. Lisäksi Clipperin teellä on myös Soil Associationin sertifikaatti.

Clipper teet luomua reilua kauppaa

Lienee kiistämätöntä, että ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan tosi isoja poliittisia ja rakenteellisia muutoksia, mutta on myös selvää, että meidän arkisilla valinnoilla on suuri merkitys.

On helppo vaihtaa vastuullisempaan valintaan, jos tuotteen funktio ei kärsi vastuullisuudesta – Clipperin teet ovat hyvä esimerkki tuotteesta, jonka kohdalla ei tarvitse tehdä kompromissia ulkonäön, laadun, saatavuuden tai hinnan suhteen, kun valitsee vastuullisemmin. 

Clipper nighty night tee
Miksi ostaa Reilun kaupan teetä? Miksi valita luomua?

Vain murto-osa maailman teeviljelmistä on luomulaatuisia – koska Clipper ostaa teensä aina luomuna ja Reilu Kauppa -sertifioituna, tarkoittaa tämä sitä, että se pystyy ostamaan teetä vain 44 tilalta maailman tuhansista teetiloista. Esimerkiksi Assamin alueella, jossa tuotetaan valtaosa maailman teestä, Clipper ostaa teetä vain seitsemältä tarkkaan valitulta kumppanilta. Luomua ostamalla tukee paikallisten ekosysteemien monipuolisuutta ja uusien luomutilojen perustamistamista. Mitä enemmän luomutiloja, sitä vähemmän tarpeettomia tuholaismyrkkyjä jotka vaikuttavat sekä luontoon että viljelijöihin ja viljelysten lähellä asuviin ihmisiin ja eläimiin.

Reilun kaupan sivuilla kerrotaan, että suuri osa Suomessa myytävästä teestä tulee plantaaseilta, joilla työskentelee alipalkattua työvoimaa hyvin haastavissa olosuhteissa – tämän vuoksi on tärkeää ostaa Reilun kaupan ja luomusertifioitua teetä aina kun voi. Tee on veden jälkeen maailman juoduin juoma, joten sillä todellakin on väliä, millaista teetä hauduttelemme.

Reilun kaupan teetiloilla työntekijöille on maksettava vähintään lain edellyttämää ja asteittain nousevaa palkkaa ja työntekijöillä pitää olla oikeus järjestäytyä ja oikeus saada sekä työsopimus että palkkakuitit kirjallisina. Työntekijöillä on oltava oikeus lomaan, sairauslomaan ja äitiyslomaan ja lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty. Tuotannossa pitää noudattaa tiukkoja ympäristösäännöksiä, joilla suojataan sekä työntekijöitä että luontoa.

Kannattaa lukea Noora Shinglerin tiivistelmä Finnwatchin viime vuoden lopussa julkaistusta ”Teetä ilman sympatiaa” -raportista, sillä tuon raportin mukaan Reilun kaupan sertifikaatti on ainoa, jonka avulla voidaan taata edes joitain asioita. Finnwatchin raportin mukaan Reilu kauppa on teen sertifiointijärjestelmistä kaikkein kunnianhimoisin ja ensisijaisesti suositeltava vaihtoehto niin kuluttajille kuin yrityksillekin.

Clipper teet vastuullisuus

Mun vedenkeitin hajosi joskus vuosi sitten enkä oo vieläkään hankkinut uutta. Nyt kun mulla on nopsakka induktioliesi, niin en taida edes tarvita moista. 

Reiluun kauppaan kuuluvalla teetilalla on oma demokraattisesti valittu komitea, joka päättää, miten tilalle maksettavat Reilun kaupan lisät käytetään tilan työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi.  Tilat saattavat esimerkiksi auttaa työntekijöitä parantamalla heidän asuinolosuhteita, kouluttamalla tai tarjoamalla työterveydenhuollon. Clipperille on tärkeä toimia vain niiden kumppanien kanssa, jotka sitoutuvat paitsi suojelemaan ympäristöä myös edistämään työntekijöidensä ja heidän perheidensä elämänlaatua.

Lisäksi Clipperin teepussit ovat aina valkaisemattomia, biohajoavia ja muovittomia; vaikka osa teestä on yksittäispakattua, kaikki matskut ovat helposti kierrätettäviä ja pussin voi laittaa sellaisenaan biojätteeseen, koska se maatuu eikä siinä ole liimoja tai niittejä joita ei saisi laittaa biojätteeseen. Pakkausten materiaaleilla on Forest Stewardship Council (FSC) -sertifiointi.

Reilun kaupan tee Clipper

Vitsit musta on hauskaa tehdä yhteistyötä Clipperin kanssa, koska se on eka teebrändi, jota aloin ostaa ekaan omaan kotiini ja jonka makuvariantteihin ihastuin ihan tyystin. On ihanaa, että mun lemppariteemakuja löytyy myös mun lähimmästä lähikaupasta. Kun haluaa jotain erikoisempaa teemakua, löytyy ekokaupoista ja tavarataloista valtava Clipper-valikoima.

Sleep easy iltatee

Clipperin Nighty Night -yrttihauduke (aiemmin Sleep Easy) on mun kaikkien aikojen Clipper-suosikki, sillä siitä tulee mieleen eka kämppä, jossa asuin yksin, mun pikkuinen vuokrayksiö Hämeenpuistossa ja kaikki muu siihen elämänvaiheeseen liittynyt; syyspiknikit, baari-iltojen jälkeiset yöteet ja jännä itsenäistymisen alku. Nighty Night -sekoituksessa on kanelia, kamomillaa, sitruunamelissaa, roiboosta ja luontaista appelsiiniaromia.

Myös Clipperin Lemon & Ginger on mun teevalikoiman vakkari; se on suloisen lämmittävä ja tarpeeksi inkiväärinen kofeiiniton yrttihauduke. Eniten siinä on sitruunaruohoa, inkiväärinjuurta ja lakritsinjuurta sekä sitruunan ja appelsiininkuorta.

ida365 clipper

Ps. Noora Shingler kirjoitti juuri blogiinsa kiinnostavan artikkelin siitä, miten ”Tee ei ole ehkä sitä mitä kuvittelet” joka kannattaa lukea, jos olet joskus ihmetellyt miksi pussiteen raaka-aineista löytyy joskus keinotekoisia aromeita tai sokeria…

Lähteet: Finnwatch: Teetä ilman sympatiaa (6/2019),
Reilu Kauppa – tee, Clipper – our ethics, Clipper – vasteellisuusraportti,
Reilu kauppa – paras sertifiointijärjestelmä (10/2019)

·