Vuoden tärkein lahja – kokemuksia Gubbe-palvelusta

/// lifestyleTags: , ,
* Yhteistyössä Gubbe  

Mua jännitti etukäteen hulluna, miten isoäiti ja isoisä ottaisivat Gubben vastaan.

Mun äidin vanhemmat asuvat Rovaniemellä. Vaikka Rovaniemellä on ihana käydä, ei sinne asti tule lähdettyä kovin usein – viimeksi kävin Rovaniemellä kolme vuotta sitten ja sitä edelllisen kerran kuusi vuotta sitten. Junalla matkan taittamiseen menee suuntaansa yli kahdeksan tuntia, joten matkantekoon pitää varata junaillessa päivä suuntaansa.

Onneksi isovanhemmat ovat vielä verrattain hyvässä kunnossa ja ovat tähän asti käyneet melko usein Tampereen suunnalla, jossa heidän omat lapsensa, eli mun äitini ja tätini, asuvat. Lähivuosina vierailut ovat jo hieman harventuneet; pitkät matkat autossa tai junassa eivät ole enää kovin miellyttäviä isovanhempieni iässä. Mun isovanhemmat ovat 87- ja 86-vuotiaat, mutta asuvat edelleen yhdessä omakotitalossaan ja ovat tähän mennessä selvinneet arjesta hyvin, vaikkeivät enää olekaan aivan nuoria ja vetreitä.

Kävin Rovaniemellä viimeksi itsenäisyyspäivän aikoihin kun pystyin pitämään töistä yhden ylimääräisen päivän vapaata ja siten moikata pitkän viikonlopun aikana samalla Rovaniemen reissulla takaisin kotiseuduilleen muuttaneen ystäväni ja isovanhempani. Äiti tuli vanhempiensa luokse hänkin omia matkojaan ja lähdettiin viikonlopun päätteeksi takaisin kohti etelää yhtä matkaa. Ihana miniloma pohjoisessa! Rovaniemen-visiitillä oli monta syytä, mutta yksi mun ja äidin aikataulujen yhteensovittamisen tärkeimmistä syistä oli se, että voitaisiin yhdessä kertoa isovanhemmille Gubbesta.

gubbe kokemuksia
Mikä ihmeen Gubbe?

Gubbe on palvelu, joka yhdistää ikäihmiset ja nuoret; Gubbeina töissä olevat nuoret auttavat ikäihmisiä ihan tavallisissa arkiaskareissa. Pitävät seuraa, käyvät kaverina kaupassa, auttavat netti- ja teknologia-asioissa, toimivat kuljetusapuna tai vaikka kaverina ulkoilussa. Arkista apua kahden tunnin ajan viikoittain.

Tämä heidän saitiltaan napattu pätkä kiteyttää Gubben täydellisesti:

Gubbe on uudenlainen
ei-sairaanhoidollinen vanhuspalvelu,
joka pitää ikäihmisen aktiivisena,
auttaa arjen askareissa sekä samalla tuo turvaa koko perhepiirille. Lisäksi luomme merkityksellistä työtä nuorille.

Kun Gubbelta kiiteltiin mun aiemmista Gubbe-vinkkauksista (olen aina välillä nostanut Gubben esim. joululahjavinkkeihin tms) ja kysyttiin, haluaisinko tehdä heidän kanssaan yhteistyötä ja tarjota heidän palvelunsa jollekin läheiselleni, olin häkeltynyt, innoissani ja vähän kauhuissani, koska halusin kiljua että joo!! ja samalla jo stressasin, että mitähän isovanhemmat tähän sanovat – osaisivatko he ottaa avun vastaan?

gubbe kokemuksia

Ikääntyminen ja avun ottaminen vastaan eivät tunnu olevan kovin helppoja juttuja. Tiedostan tuon itsestänikin – mun on todella opeteltava pyytämään apua paremmin, tai muuten mun käy viimeistään vanhuksena kalpaten. Ehkä olen perinyt ”minä ihan itse osaan kyllä hoitaa juu ei kiitos ei tarvitse vaivata sinun päätäsi tällä minä kyllä yksin selviän” -asenteeni isovanhemmiltani… Tämän vuoksi jännitti, torppaisivatko isovanhempani Gubbe-idiksen samantien ihan täysin. He pärjäävät kyllä, mutta on paljon askareita, joiden kanssa apu olisi tarpeen. Paljon sellaisia nostelu- ja kantelujuttuja, joissa joku nuorempi hoitaisi saman homman paljon sutjakkaammin ja turvallisemmin. Olisi ihanaa, jos joku voisi auttaa ipadin käytössä ja katsoa, että laskujen maksaminen nettipankissa sujuu oikein. Olisi ihanaa, jos joku neuvoisi kärsivällisesti uudelleen ja uudelleen, miten tekstiviesteihin vastataan.

Ja kun koko muu lähisuku asuu kaukana, useiden satojen kilometrien päässä, olisi ihanaa, kun mummolassa kävisi joku kaverina säännöllisemmin ihan vain kaverina. Juttelemassa ja olemassa seurana. Olisi ihanaa, että isovanhemmat voisivat tutustua uuteen tyyppiin ja kuulla millaista elämää parikymppinen elää samassa kaupungissa kuin he. Olisi ihanaa, että me saataisiin säännöllisesti kuulla, miten isovanhemmilla menee ja jos jotain huolestuttavaa ilmaantuisi, saisimme kuulla myös siitä.

gubbe palvelu vanhuksille

Kerroin Gubbelaisille huoleni isovanhempieni empivästä asenteesta avun vastaanottamisessa ja gubbelaiset jaksoivat ihanan kärsivällisesti käydä läpi kanssani erilaisia skenaarioita; kannattaisiko kertoa Gubbesta etukäteen isovanhemmille vai vasta Rovaniemelle päästyäni? Miten Gubbesta kannattaisi kertoa? Kannattaisikohan minun kertoa Gubbesta, vai äitini?

Kun varasin junamatkat Rovaniemelle ja takaisin, oli eka Gubbe-tapaaminen jo sovittuna, mutta isovanhempani eivät vielä tienneet siitä mitään. Äidin ja tätien kanssa olimme keskustelleet palvelusta ja oli ihanaa, että kaikki olivat yhtä innoissaan Gubbesta etukäteen. Mun isovanhempani eivät ainakaan toistaiseksi tarvitse lääkinnällistä apua, joten tällainen palvelu sopii heille täydellisesti.

Miten kertoa Gubbesta isovanhemmille?

Gubben perustajat vinkkasivat, että isovanhemmille kannattaisi ehkä kertoa Gubben ensitapaamisesta vaikka vasta edellisenä päivänä, jotteivat he ehtisi jännittää tapaamista liikaa. Mietin itse asiaa niin, että siinä missä oli tärkeää kertoa heille Gubbesta uutena kaverina joka auttaisi arkisissa asioissa ja olisi seurana. Oli myös hyvä tuoda esille se, että tämä on näillä Gubbeina toimiville nuorille tosi merkityksellinen työ. Osa nuorista työskentelee Gubbena lukio- tai korkeakouluopintojen ohessa ja osa voi olla hakeutunut töihin, koska omassa lähisuvussa ei ole ikäihmisiä, joiden kanssa käydyistä keskusteluista saisi erilaista perspektiiviä omaan elämään. Vitsit miten kivaa olisi ollut lukioikäisenä tehdä tällaista työtä viikoittaisen siivousduunin sijaan (vaikka olin silloin kyllä tosi iloinen siitäkin duunista, ei sillä).

Kerroin Gubbesta isoäidille ja isoisälle yhteisen illallisen ja lautapelien pelaamisen jälkeen – vasta, kun olimme ehtineet vaihtaa kaikki tärkeimmät kuulumiset ja viettää aikaa nelisin. Alkuun isovanhemmat suhtautuivat asiaan hivenen varautuneina; eihän me nyt mitään apua missään tarvita (vaikka juuri olimme keskustelleet siitä, miten kivaa ja tärkeää oli, että naapurin pojat olivat auttaneet pressun levittämisessä auton päälle, kun isovanhemmat eivät olleet siihen yksin pystyneet) ja että mikäs tämä tämmöinen homma nyt oikein on. Kun asiasta ehdittiin jutella syvällisemmin ja he kuulivat siitä, millainen tyyppi heille seuraavana päivänä kahville tuleva Gubbe-Roosa olisi, he vähitellen lämpenivät ajatukselle.

Seuraavana aamuna isoisä kysyi minulta, että osaisikohan Roosa hitsata. Se taisi olla vitsi, mutta otin sen kiinnostuksen merkkinä ja aloin jännittää isovanhempieni reaktion sijaan sitä, millainen tyyppi Roosa olisi livenä.

Ensitapaaminen Gubben kanssa

Roosa oli ensitapaamisen perusteella aivan ihana! Oltiin etukäteen saatu kuulla, mitä Roosa harrastaa, minkä ikäinen hän on, mistä hän on kotoisin ja missä hän opisekelee sekä nähty hänen kuvansa.

Olin kertonut Gubbelaisille millaisia isovanhempani ovat ja millaisista asioista he pitävät (kuoro, puutarhanhoito, maalaaminen ja piirtäminen, musiikki jne) ja sen perusteella Rovaniemellä toimivista Gubbe-nuorista valikoitui Roosa. Roosan tapaaminen oli meille kaikille helpotus – Roosa oli just niin reipas ja ihanan oloinen tyyppi kuin olimme toivoneet ja isoäiti ja isoisä ottivat uuden tyypin luontevasti uudeksi kaverikseen. Parin tunnin kahvittelujen jälkeen Roosan kanssa sovittiin seuraavalle viikolle uusi tapaaminen.

Isoäiti tunnusti jälkikäteen luulleensa että Roosa oli se kaveri, jota minä olin samalla Rovaniemen visiitilläni käynyt katsomassa ja ehkä ihan hyvä niin – ehkä sekaannus karisti kaikki tarpeettomat ennakkoluulot, kun Roosa otettiin vastaan kaverina.

Reilu viikko visiittimme jälkeen sain viestiä Gubbelta; tilanneraportti siitä, miten Roosan ja isovanhempieni eka tapaaminen kolmisin oli sujunut:

Olin unohtanut, että Gubbe-visiitti oli ollut edellisenä iltana ja itkupillille tyypilliseen tapaan kuivailin silmäkulmiani samalla kun lähetin screenshotin palautteesta äidille ja tädeilleni. Huojentavan ihana viesti.

Tässä kuvaa napatessa kerroin isoäidille että nuorisolaiset ottaa puhelimella peilikuvia ja sain vastaukseksi hämmentyneen puuskahduksen, että voi noita nykyajan hömpötyksiä ja myöhemmin isoäidistä kuvaa ottaessani hän huikkasi että älä tuhlaa sitä kallista filmiäsi minuun. Voi toista!

Gubbe toimii koko Suomessa ja on mahdollista sopia käynnistä läheisen luona viikoittain, kaksi kertaa kuukaudessa tai kerran kuukaudessa. Hinta on kotitalousvähennyksen jälkeen 38-152 € /kk. Kurkkaa lisää täältä.

Tämä on mulle merkityksellisin ja henkilökohtaisesti tärkein yhteistyö ikinä ja oon ihan hullun kiitollinen, että Gubben perustajat tarjosivat mun isovanhemmilleni käyttöön Gubbe-palvelun. Kiitos Meri-Tuuli ja Sandra, teette ihan äärettömän tärkeää työtä. Ja kiitos, että me saadaan kokeilla Gubbe-palvelua. ♥

Ps. Soittelin isoäidin kanssa joulun jälkeen kuulumisia ja puhelun lopuksi vaihdettiin pari sanaa Gubbestakin – Roosa on kuulemma todella mukava tyyppi ja tulee vuoden alussa taas käymään kylässä. Oli aivan älyttömän ihanaa, että isoäiti kiitteli Gubbesta kovasti, vaikkei ihan täysin ymmärtänyt että miten tämä liittyy mun blogiin, voi toista :’-)  

·

Suosituksia pimeään marraskuuhun

/// lifestyleTags: , , , ,

Kuva lainattu täältä. Ellen Thesleff: Thyra Elisabeth, 1892 / Kuva: Hanna Kukorelli

 

Asioita, jotka ovat suositusten arvoisia marraskuussa:

Ellen Thesleffin Minä maalaan kuin jumala -näyttely HAM:ssa. Thesleff on yksi mun suosikeista, mitä tulee suomalaisiin taiteilijoihin ja näyttely HAM:ssa oli kiva sukellus Thesleffin teoksiin ja elämään.

Kulttuurisauna. En tajua, miten en ollut ennättänyt sinne aiemmin. Neljäasteinen vesi oli hullun kylmää, mutta tuntui ihan hullun ihanalta heti pulahtamisen jälkeen. Saunomisen jälkeen voi tilata vichyä ja tyrnimehua emalimukeista nautittavaksi ja fiilistellä rauhallisen kohteliasta tunnelmaa saunarakennuksen aulatilassa, joka on riisutusta olemuksestaan huolimatta hyvin tunnelmallinen.

And then we danced -elokuva. Ihana georgialainen leffa. Voi olla että olen myöhässä suositukseni kanssa, sillä Finnkinossa vika näytös näytti menneen tänään, äh! Mun ystävä suositteli tätä mulle saatesanoin ”vuoden paras leffa, jotain samaa fiilistä kuin Call me by your namessa”. Mua tää sykähdytti upeiden pitkien yksittäisten ottojen ja kauniiden sävyjen vuoksi. Leffassa oli upeita yksittäisiä ruutuja ja hienoja tunnelmia.

Yado Oikawa. Miten liikuttavan ihana japanilainen majatalo Pukkilassa. Käytiin Yado Oikawassa työporukalla ja tykättiin kaikki kovasti. Mia kirjoitti visiitistä ihanan postauksen Muslaan, käy lukemassa täältä jos mietit nyt että ööö, niin että mitä. 

Ragnar Kjartansson The Visitors -teos Kiasmassa on upea! Mene yksin tai yhdessä, kuuntele ja fiilistele koko tunnin mittainen esitys. The Visitors on tunnin mittainen musiikkiesitys, joka on kuvattu vanhassa upeassa huvilassa. Kiasman viidennen kerroksen näyttelytilassa on useita eri seiniä, joille heijastuu yksittäisiä huoneita huvilasta – välillä joku näytöistä sammuu ja museovieraat vaeltavat porukalla näytöltä toiselle fiilistelemään esitystä.

Teos tuntuu takuulla eriltä joka kerta riippuen siitä, millaisessa porukassa sitä menee – siksi aion mennä uudelleen ennen helmikuun loppua.

Tavalliset arki-illat ystävien kanssa. Kutsu ystävä iltapalalle (teetä, kauraleipää ja jotain hyvää suklaata) tai mene kylään ja vie osa illallistarpeista mukanasi. Erilaiset curryt, linssimuhennokset ja kasvissosekeitot valmistuvat nopeasti ja helposti isommallekin porukalle.

Kiss the girls and make them cry -soittolista. Jos sad indie, badass women, alternative 10s, modern psychedelia ja vanhat klassikot kiinnostaa. Mun marraskuun soitetuimmat, vaikkakin oon näköjään aloittanut listan kokoamisen jo heinäkuussa. Oon tainnut olla silloin ajoittain vähän romanttisen melankolisissa tunnelmissa koska lista on mulle nyt ihan selkeä syksylista.

– Punaviini! Hah, voisiko kliseisempää marraskuista suositusta ollakaan? Mä en ole ennen tätä vuotta oikein innostunut punaviineistä, mutta nyt oon löytänyt pari oikein hyvää. Tää on uusin löytö (tai no siis, osaan ehkä sanoa kolme punkkua josta tykkään, että saa jakaa suosituksia).

Näiden lisäksi mua kiinnostaa just nyt: Taika Mannilan ja Fanni Suvilan Baby Pink Space Tiketti-galleriassa, Succession-sarja HBO:lla, akupunktio, Yrjönkadun uimahalli ja Liv Strömquistin sarjakuvat.

·

Kokemuksia: Salus Floravital-rautavalmiste & nestemäinen B-vitamiinit

/// hyvinvointi, ruokaTags: , , ,
* Kaupallinen yhteistyö, Salus

Oon kirjoittanut Saluksen Floravital-ravintolisästä aiemmin täällä ja käyttänyt nyt Floravitalia aika tarkalleen vuoden verran, joten oli helppo vastata myöntävästi, kun Salukselta tiedusteltiin, kiinnostaisiko mun kertoa mun kokemuksia Floravitalista ja testata uusi B-vitamiinit -ravintolisä.

Kiinnostaa! En enää pysy laskuissa sen suhteen montako pullollista olen tänä vuonna Floravitalia ostanut (muutossa spotattujen Salus–mittakippojen määrästä päätellen aika monta) -–sanotaanko että sen verran monta, että on aivan selvää, että siitä on tullut mun vakkarirautalisä.

Salus Floravital kokemuksia

Lääkärin suosituksesta syön nykyisin rautalisää säännöllisesti (ja pidän välissä viikon tai muutaman tauon aina sen mukaan, miten muistan ostaa uuden putelin edellisen loputtua). Kun ostin Floravitalia ekan kerran mm. Lähiömutsi-Hannen blogitekstin, tuttujeni ja PUR Hyvinvointikaupan myyjän puheiden perusteella testiin, oli mun ferritiiniarvot 9 ug/l, kun viitearvot Suomessa ovat naisilla 13-150 ug/l . Kolme kuukautta tämän postauksen rautalisäkomboa nautittuani arvot olivat hitaassa, mutta toivottavasti varmassa nousussa (29 ug/l).

En ole käynyt mittauttamassa arvojani tuon jälkeen, mutta kiinnostaisi ihan vain siitä näkökulmasta, että tietäisin, onko ferritiiniarvoissani tapahtunut pysyvää muutosta parempaan epäsäännöllisen säännöllisellä rautakuurillani, vai olisiko tarpeen ottaa vieläkin harkitumpia kuureja. Otan rautalisän yleensä töistä tullessani iltaruuan yhteydessä (tai hetki ennen sitä), koska aamulla juon puuron kanssa kahvia, eikä kumpikaan noista aamurutiineihini kuuluvista ruuista lisää raudan imeytymistä, päin vastoin.

Floravital on ihanan helppo; se on hyvänmakuista nestettä, menee miltei mehusta. Välillä huomaan suuhun jäävän rautaisemman jälkimaun kuin toiste ja olen miettinyt, kieliikö rautainen maku puutoksesta vai huomaako tuollaisen asian toisina päivinä tarkemmin kuin toisina. Maku ei missään nimessä ole paha – haluan alleviivata tätä koska olen kuullut monen itseni tavoin pelänneen, että nestemäinen rautavalmiste olisi ihan hirveää myrkkyä. Sitä ei todellakaan tarvitse pelätä hyvänmakuisen Floravitalin kohdalla.

Salus Floravital kokemuksia
Salus Floravital

Saluksen Floravital  ei sisällä mitään turhaa, ei väri-, makeutus- tai säilöntäaineita ja se on suurimmilta osin luomulaatuisista raaka-aineista valmistettu nestemäinen ravintolisä. Nestemäisen muodon takia tuotteessa ei ole turhia sidosaineitakaan.

Floravital on Saluksen jo vuonna 1916 kehitetyn Floradixin sisar. Se on kulttimainetta nauttivan sisarensa hiivaton (hiivauute),  gluteeniton (vehnäalkio) ja makeuttamaton (hunaja) versio. Floravital sisältää hyvin siedettyä, vatsaystävällistä rautaglukonaattia ja raudan imeytymistä edistävää C- ja B-vitamiinia. Tarkan raaka-aineluettelon voit kurkata täältä.

Moni suositteli Floravitalia (tai Floradixiä) kaikista rautalisistä siksi, että se on vatsaystävällinen. On olemassa rautamääriltään voimakkaampiakin valmisteita, mutta sellaiset usein sekoittavat vatsan ja suoliston toiminnan ja jos suolisto ei toimi, ei mitään imeydy, eikä voimakkaista valmisteista silloin ole hyötyä. Siksi olen ajatellut, että miedompi valmiste säännöllisemmässä käytössä olisi fiksua, etenkin kun runsaiden kuukautisten takia on suositeltavaa käyttää rautalisää säännöllisesti.

Salus Floradixin ja Floravitalin hinnat ovat n. 14 € / 250 ml ja n. 24 € / 500ml.

Tiesitkö, että kasvipohjainen rautavalmiste kannattaa ottaa yhdessä jonkin c-vitamiinipitoisen kanssa ja välttää sen ottamista yhtä aikaa kahvin tai teen tai kuitupitoisten ruokien (puuro, leivät jne) kanssa, sillä nuo ja kalsium heikentävät raudan imeytymistä. Rauta imeytyy yleiseti ottaen paremmin liha-, veri- ja kalaruuista, joten jos olet kasvissyöjä, kannattaa raudansaantiin kiinnittää huomiota. Raudanpuutteen yleisimpiä oireita ovat väsymys ja heikotus. I know, kukapa meistä ei tähän aikaan olisi välillä vähän väsynyt, mutta jos säännöllisistä elämäntavoista huolimatta on uupunut ilman mitään selkeämpää syytä, voi ferritiiniarvojen tsekkaaminen olla fiksua.

Salus B-vitamiinit nestemäinen

 

Salus B-vitamiinit nestemäinen
Salus B-vitamiinit

Saluksen B-vitamiinit-ravintolisä on vegaaninen nestemäinen B-vitamiinivalmiste, joka lupaa antaa energiaa, vähentää väsymystä ja uupumusta sekä edistää hermoston toimintaa. Se sisältää monipuolisesti eri B-vitamiineja; B6, B12, tiamiinia, riboflaviinia ja niasiinia jotka osallistuvat elimistön normaaliin energia-aineenvaihduntaan ja hermoston toimintaan ja auttavat vähentämään uupumusta ja väsymystä.

B-vitamiinit-valmiste ei myöskään sisällä keinotekoisia väri- tai säilöntäaineita ja koska valmiste on nestemäinen, siihen ei ole tarvinnut lisätä sellaisia sidosaineita, joita tablettimuotoisiin valmisteisiin usein tarvitaan. Gluteeniton.

Salus B-vitamiinit-ravintolisän hinta  on n. 19€

Kuten Floravital, on B-vitamiinit myöskin hyvänmakuinen; tämä on trooppisen hedelmämehun makuinen kun taas Floravital on marjamehuisempi maultaan. B-vitamiineilla on yhteys muistin toimintaan ja mielen hyvinvointiin ja niistä voi olla apua stressin lievittämiseen.

Salus ravintolisä kokemuksia
Salus

Salus on saksalainen ravintolisävalmistaja, jonka vanhimmat tuotteet ovat yli 100 vuotiaita. Salus-tuotteet valmistetaan puhtaista ja suurilta osin luomulaatuisista raaka-aineista ja tuotteiden valmistuksessa huomioidaan ympäristövaikutukset logistiikasta pakkausmateriaaleihin ja vedenkulutukseen sekä biodiversiteetin säilymisen takaamiseen. Valmistuksesta syntyvä kasviperäinen jäte hyödynnetään läheisessä biokaasulaitoksessa ja tuotteet valmistetaan uusiutuvalla energialla.

Miksi ravintolisä, eikö terveellinen ravinto riitä?

Ravintolisillä ei voi koskaan korvata säännöllisiä elämäntapoja, mutta ne ovat hyvä lisä stressaavissa ja kuormittavissa tilanteissa ja jos tietää, ettei oma ruokavalio ole optimaalinen esim. raudan saannin kannalta.

Kun ostan ravintolisiä ja vitamiineja, valitsen luomulaatuisen tai mahdollisimman vähän turhia täyte- ja lisäaineita sisältävän ravintolisän aivan kuten valitsen mahdollisimman prosessoimattoman ruuankin. Syön mielestäni terveellisesti ja monipuolisesti, mutten siltikään saa syömästäni ravinnosta kaikkia tarvitsemiani vitamiineja ja ravintoaineita, joten buustaan niiden saantia ja imeytymistä etenkin pimeään vuodenaikaan, jolloin vastustuskyky ja jaksaminen ovat muutoinkin heikommalla tolalla kuin kesällä.

Ida365 Floravital rautalisä

Salus-tuotteita myy mm. Ruohonjuuri, Sokos, Stockmann, PUR Hyvinvointikauppa, useat Apteekit ja hyvinvointiin erikoistuneet verkkokaupat.

Lähteet: Vegaaniliitto, Puoli kiloa, Midsona,
Mehiläinen, Duodecim terveyskirjasto, Yle, Yle

·