* Kaupallinen yhteistyö Mehiläinen & Asennemedia

Tein pari viikkoa sitten Firstbeat-mittauksen yhteistyössä Mehiläisen kanssa. Kiinnostuin mittauksesta ekan kerran jo reilu vuosi sitten luettuani, että sen avulla voisi tarkastella omaa unirytmiä ja palautumista ja huomata konkreettisesti, missä kohtaa oma arki on kuormittavinta. Firstbeat-mittaus auttaa tunnistamaan omaan hyvinvointiin vaikuttavat tekijät töissä ja vapaa-ajalla ja siten auttaa stressinhallinnassa.

Viime syksy oli mulle hullun kuormittava ja mulla oli silloin pitkästä aikaa ongelmia nukkumisen kanssa. Mun oli tuolloinkin suhteellisen helppo nukahtaa stressistä huolimatta, mutta stressaavimpina aikoina heräsin usein aamuyöllä sykkeet korkealla milloin mikäkin huoli mielessä, enkä meinannut enää saada takaisin unenpäästä kiinni.

Tuolloin oma palautumiseni oli varmaan ihan surkealla tolalla ja olisi ollut tosi kiinnostavaa tehdä mittaus silloin ja verrata sitä tämän hetken tuloksiin, sillä nyt mittausta tehdessäni oma arki ja fiilis muutenkin olivat ja ovat melkolailla ideaalitilassa.

Laite tuli mulle postitse kotiin ja aloitin mittauksen seuraavan päivän aamuna, heti herättyäni. Mittari kiinnitetään iholle elektroidien avulla ja poistetaan ainoastaan suihkun ja saunan ajaksi, jonka jälkeen mittaus jatkuu automaattisesti kun mittari on jälleen kiinnitetty takaisin. Mun mittaus kesti viisi päivää, mutta kolmenkin päivän mittaus kertoo jo paljon – on tärkeää, että mittauksen aikana olisi sekä työ- että vapaapäiviä.

Firstbeat-mittaus mittaa autonomisen hermoston toimintaa ja sykevälien vaihtelua.

Firstbeat-mittauksen avulla voi selvittää:

– Palautuuko unen aikana riittävästi
– Onko päivissä palauttavia hetkiä
– Sisältääkö päivät riittävästi liikuntaa ja kehittääkö liikunta kuntoa

Mittausjakson ajan täytetään päiväkirjaa sellaisista asioista, joilla on vaikutusta mittaukseen; nukkumisesta, liikkumisesta, ruokailuhetkistä, palavereista, rentoutumisista jne. Hyvinvointinalyysi käydään läpi päiväkirjaa ja mittarin antamaa raporttia peilaillen. Päiväkirja täytetään kätevästi henkilökohtaisen linkin takaa, joten riittää, että sitä pitää auki puhelimen selaimen muistissa ja päivittelee sinne pari kertaa päivässä tietoja vaikka siirtyessä paikasta toiseen.

Päiväkirja alkaa lyhyellä aloituskyselyllä:

Mittausjakson päätyttyä laite postitetaan takaisin ja kun hyvinvointiasiantuntija on ehtinyt tehdä raportin, käydään Firstbeatin muodostama hyvinvointianalyysi läpi joko puhelimitse tai vastaanotolla.

Firstbeat-hyvinvointianalyysi

Kävin hyvinvointianalyysin läpi Antti Pursion, Mehiläisen työfysioterapeutin, kanssa. Mun päivät ja rutiinit olivat kuulemma tosi ideaaleja rytmin, liikunnan ja palautumisen suhteen, mutta aika iltapainotteisia ottaen huomioon työaikani (jotka ovat onneksi joustavat, mutta jotka kuitenkin painottuvat klo 9-17 välille) – menen siis liian myöhään nukkumaan arkiaamuherätysaikaan nähden.

Se mikä oli mulle itselleni helpottavin tieto, oli se, että mun elimistöni palautuminen alkaa samantien kun nukahdan ja esimerkiksi mun analyysin ensimmäisenä yönä koko unijakso oli keskeytyksetöntä palautumista. Sen sijaan päivän mittaan mulle ei kerry lähestulkoon ollenkaan palauttavia hetkiä ja se oli yksi asia, johon Antti toivoi mun kiinnittävän jatkossa enemmän huomiota hyvinvointini ja työssä jaksamiseni kannalta.

Raportissa punaiset kohdat ovat stressiä (sekä positiivista että negatiivista), eri väriset siniset eriasteisesti kuormittavaa liikuntaa, vihreä palautumista. Jokaisesta mittauspäivästä on raportissa oma sivunsa joten on helppo vertailla eri päivien tuloksia keskenään.

Päiväkohtaiseen analyysiin kuuluu päiväkohtainen kaavio mittauksesta sekä yhteenvedot stressin ja palautumisen tasapainosta, unen palauttavuudesta, liikunnasta ja energian kulutuksesta.

Ensimmäisenä mittauspäivänäni olin aamun etätöissä, päivän toimistolla, töiden jälkeen kaksilla eri treffeillä ja illalla salilla ystäväni kanssa ennen kuin ystäväni tuli yökylään luokseni. Päivän aikana oli yksi palauttava 10minuutin hetki; ratikkamatka töihin etäaamun jälkeen. Antti kommentoi, että ”taidat olla melkoisen aktiivinen tyyppi” kun katseli mun palautumisraportteja valveillaoloajalta – yhtenä päivänä päivän aikaista palautumista oli kokonaiset 1 minuutti. Huh! Onneksi palautumista oli kokonaisuudessaan riittävästi ekan päivän osalta, koska unijakso oli niin ideaali, mutta päivän aikana palautumista mun kannattaa alkaa edistää tauoilla.

Salitreeni oli rasittavuudeltaan kuntoa ylläpitävää – perussalitreeni lyhkäisellä lämmittelyllä ja nopealla loppuvenyttelyllä. Päivän aikana liikuntaa kertyi yhteensä 2h 55min, josta reipasta 30min verran ja rasittavaa 5min (:D). Mittausjakson aikana päiväkohtainen liikuntamäärä oli lähellä neljää tuntia kahta ekaa mittauspäivää lukuunotamatta.

Ensimmäisenä päivänä askeleita kertyi reippaat 5300, joka on ihan ok – parhaimpana mittauspäivinä askelia kertyi 9777, joka on tosi hyvin ja kertoo siitä, että mun arjessa on ihan hyvin hyötyliikuntaa – myös talvella, jolloin liikun vähemmän kävellen muihin vuodenaikoihin verrattuna. Luvut täsmäsivät mulla suhteellisen hyvin puhelimen askelmittariin, vaikka puhelin ei tietysti ole ihan koko aikaa mukana, jolloin Fistbeat-mittauksen luvut ovat täsmällisempiä.

Mun alin leposyke mittausjakson aikana oli 43 ja ekana päivänä 44 kun taas mittausjakson loppuakohden 48 ja 49, joka kertoo siitä, etteivät sykkeet laskeneet optimiin mittausjakson loppuakohden – syynä saattaa olla yksi juhlailta ja sen seuraksena parin seuraavan yön osalta heikommat yöunet. Mittauksesta käy ilmi myös päivittäiset maksimisykkeet. Näistä tiedoista on hyötyä niille, jotka haluavat optimoida treenaamistaan.

Toka mittauspäivä olikin monella tapaa ensimmäisen vastakohta – se oli tämä perjantai, jolloin illan ohjelmana oli mun synttäridinneri, päivällä oli astroluenta mun kotona ja lounaskin syötiin vastapäisessä rakennuksessa,  eli askelia kertyi ihan naurettavan vähän; 1265!

Surkea askelmäärä ei kuitenkaan ollut päivän heikoin kohta, vaan uni, jolloin palautuminen jäi kohtalaisen puolelle, mittausjakson huonoimmaksi palauttavuuden kannalta. Kaaviosta näkee, että olen nukahtanut puoli neljän aikaan yöllä ja vaikka unijakso alkaakin palauttavana, se ei ole sitä koko yötä kuten ekana yönä. Miksi?

Koska join päivän aikana neljä alkoholiannosta. Puolikkaan lounasviiniin ja pari lasia skumppaa illalla ennen kuin siirryin tilaamaan alkoholittomia drinkkejä loppuillasta. En ollut humalassa, mutta silti yöuneni laatu kärsi merkittävästi. Huh, en olisi uskonut että ero on noin merkittävä, vaikka toki alkoholin lisäksi myös vähäinen liikunta vaikutti osaltaan unenlaatuun.

Hulluinta oli tajuta, että tämä yksi huonosti nukuttu yö vaikutti myös tuleviin öihin niin, ettei palautuminen ollut ensimmäisen yön tasolla enää yhtenäkään yönä, vaikka päivät olisivat olleet muuten ensimmäisen kaltaisia tai jopa palauttavampia päivän aikana.

Firstbeat-mittauksen aikana on mahdollista suorittaa kuntotesti; reipas yhtämittainen 30 minuutin kävely, jonka sykevälivaihtelun perusteella on mahdollista kertoa, onko oma kunto millä tasolla muihin samanikäisiin nähden. Mä jätin tämän hölmösti tekemättä, olis kantsinut!

Hyvinvointioivalluksia

Jatkossa mun kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, että pitäisin taukoja kesken päivän. Palauttavaksi hetkeksi ei kuulemma kelpaa sellainen ihan vaan vähän tässä samalla katson seuraavaa työtehtävää ja oikoluen huomisen blogipostausta -tyyppinen ”tauko”, vaan pitäisi ihan oikeasti osata ottaa kesken työpäivän hetkiä, kun ei tee mitään hyödyllistä. Pitäisi ottaa kesken päivää meditoinnista taas tapa!

Hyvinvointianalyysissäni oli yhden illan kohdalla tosi kiinnostava palauttava jakso ennen nukkumanamenoa; iltakävely! Jätin tuona iltana tarkoituksella puhelimen tosi vähälle (laitoin sen lentokonetilaan, etten vahingossakaan jumittuisi selaamaan instagram-feediä), latasin Spotify-soittolistan offline-tilaan ja lähdin seikkailemaan lähirantaan ja -alueille. Keskellä yötä sain kävellä omassa rauhassani ja kiireetön yökävelyni osoittautui ilmeisen palauttavaksi.

Olen tässä alkuvuodesta tajunnut, että kävely on muutenkin aivan aliarvostettua; kaikessa siirtymisessä paikasta toiseen ei aina kannattaisi olla mahdollisimman tehokas, sillä kävely on mitä parhain tapa rauhoittaa mieltä ja havainnoida ympärillä olevaa maailmaa. Oli myös hauskaa huomata, että monet mun reippaammat kävelyt paikasta toiseen olivat rasittavuudeltaan saliharjoitteluani vastaavia; kuntoa ylläpitäviä. Hyötyliikunnan merkityksestä ei siis todella puhuta turhaan.Joo, ei ole mitään ärsyttävämpää kuin polkea sohjossa kauheaa kyytiä kiireessä paikasta toiseen painavien kantamusten kanssa, mutta kävellä voi onneksi muutenkin – en muista koska olisin käynyt yhtä paljon iltakävelyillä kuin nyt tammikuussa! Välillä yksin, välillä yhdessä. Välillä musiikkia kuunnellen, välillä puhelimessa puhuen ja aika usein ihan ilman mitään muuta kuin minä ja ajatukseni.

Mun salikäynnit, joita mahtui mittausjaksolle kaksi, olivat molemmat luonteeltaan peruskuntoa ylläpitäviä. Harjoituksista tulee erillinen kaavioraportti, jonka perusteella Antti suositteli että voisin tehostaa harjoitustani lyhentämällä 10 minuutin alkulämmittelyn 5 minuuttiin ja tehdä sarjat lyhyemmillä tauoilla. Jos haluaisin kunnon ylläpidon lisäksi parantaa kuntoani, mun kannattaisi vaihtaa 1 x jooga, 2 x sali -tyylisestä viikkotreenistä 1 x sali, 2 x aerobinen, 1 x jooga -tyyliin. Tosi hyvä ja konkreettinen vinkki!

Ikäluokkaani nähden olin kaikissa tuloksissa keskiarvon yläpuolella, josta olin helpottuneen ilahtunut, sillä tiedän että arkiset perusjutut ovat osaltani kunnossa, mutta välillä elämässäni on jaksoja, jotka meinaavat uuvuttaa siinä hetkessä ihan liiaksi. Palautuminen tuollaisista jaksoista on onneksi vielä suhteellisen nopeaa ikäni, yleiskuntoni ja arkirutiinieni vuoksi.

Kenelle Firstbeat-mittaus sopii?

Kenelle tahansa, joka haluaa tunnistaa oman arkensa kuormittavat ja palauttavat kohdat ja kelle tahansa, joka haluaa oppia hallitsemaan stressiä paremmin. Sykkeeseen vaikuttavat lääkekuurit voivat tehdä mittauksesta epäluotettavan, muuten mittaus sopii kaikille.

Opin mittauksesta uutta – vaikka tiedän, ettei lasi tai pari alkoholia oikeasti auta nukkumaan paremmin kuten olisi helppo ajatella, oli havahduttavaa huomata se konkreettisesti mittaustuloksista ja tajuta tuollaisen määrän pitkäaikainen vaikutus omaan hyvinvointiin.

Taukojen merkitys alleviivaantui oman jaksamisen kannalta (miksi tuntuukin niin vaikealta pitää edes 10 minuutin tauko kesken päivän?) ja tuli sellainen olo, että itku, jos voin noin pienellä asialla vaikuttaa omaan jaksamiseeni tosi kokonaisvaltaisesti, niin miksi en tekisi niin. Mittaus oli siis oivallinen muistutus ja herättely moneen asiaan, jotka ovat toki tuttuja, mutta joita ei pysähdy miettimään sen tarkemmin omassa arjessa.

Firstbeat-analyysin tarkan hinnan saa kysymällä Mehiläisestä ja lisätietoja Firstbeat-mittauksesta löydät täältä.