Vegaaninen pavlova

/// ruokaTags: , ,

Ai että oon tyytyväinen, vegaaninen pavlova -kokeiluni onnistui! Pavlova on yksi mun kesän lemppariherkuista, mutta koska olen viimeisen parin vuoden aikana vähitellen jättänyt kermankin pois ruokavaliostani, on ollut aika keksiä pavlovasta vegaaninen versio. Ja vaikka syön välillä kananmunaa, ei ole mitään syytä miksen korvaisi sitä silloin kun voin, joten googlailin vegaanisia pavlova-reseptejä ja modifioin niistä omaan tekemiseeni sopivan. Ja se onnistui! Ihanaa. Vegaaninen ja luontaisesti gluteeniton pavlova on hyvä tarjottava juhliin, kun se huomioi yleisimpiä erikoisruokavalioita hyvin.

Oon tehnyt vegaanista marenkia kerran aiemminkin (kuusi vuotta sitten näköjään), mutta silloin lopputulos ei silloin ollut ihan halutunlainen, marengista tuli tosi tasaista enkä saanut siihen rakennetta kohdilleen. Voi olla, että kikherne-brändillä on väliä tai sitten joku muu asia ei ollut ekalla testikerralla kohdillaan, sillä nyt vegaanisesta pavlovasta tuli just sellaista kuin toivoinkin.

Vegaanisen kikherne-marengin tekeminen on muuten nopeaa, mutta marenki paistuu uunissa n. 2h ja sen jälkeen sen täytyy antaa hetken ajan jäähtyä, joten voit tehdä marengin valmiiksi jo etukäteen, jottei juhlapäivänä tule kiire!

vegaaninen pavlova

kuva: Linda Lehtovirta

Vegaaninen pavlova

Yhden kikhernetölkin liemi (suosittelen Pirkka-merkin kikherneiden lientä!)
1,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 tl sitruunamehua

1-2 dl soija- tai kauravispiä
Tuoreita marjoja, syötäviä kukkia jne

Lämmitä kiertoilmauuni 100-120 asteeseen (tämä riippuu uunista, kokeilemalla selviää mikä on paras lämpötila). Siivilöi kikherneiden liemi kulhoon ja laita kikherneet talteen ruuanlaittoa varten.

Vatkaa kikhernelientä kulhossa sähkövatkaimella muutaman minuutin ajan kuohkeaksi. Lisää sitten sokeri pienissä erissä vaahtoon koko ajan vatkaten. Lisää vaniljasokeri ja sitruunamehu ja jatka vatkaamista (kokonaisuudessaan n. 10 minuutin ajan), kunnes marenki on kiiltävää.

Levitä marenki lusikalla tai nuolijalla leivinpaperin päälle uunipellille esim. lautaselle mahtuviksi kiekoiksi, jos haluat rakentaa jokaiselle oman pavlova-annoksen, tai isoiksi levyiksi, jos halut tehdä isomman pavlovan tai koota pavlova-kakun kerroksista.

Paista marenkia n. 2 tunnin ajan uunissa. Tarkkaile marenkia paistamisen ajan; huomasin, että 100 astetta oli mun uunissa liian vähän, joten nostin asteita 120 asteeseen ja sen jälkeen marenki paistui paremmin, eikä enää uunia avatessa tuoksunut kikherneiltä. Kun marenki on kypsää, se ei todellakaan maistu tai tuoksu kikherneiltä.

Vispaa soija- tai kauravispi ja mausta halutessasi sokerilla / vaniljasokerilla. Anna marengin jäähtyä ennen kuin levität sen päälle soija- tai kauravispiä. Koristele marjoilla ja vaikka syötävillä kukilla ja nauti!

Tämä resepti on alunperin Vegan like me -blogista, tässä pienin varioinnein.

kikherne marenki vegaaninen pavlova

Mun makuun marenki saa olla pinnasta rapsahtavaa ja sisältä hieman sitkaampaa – tästä tuli juuri sellaista.

Otin ekan satsin marenkeja liian aikaisin uunista. Ne vaikuttivat aluksi kypsiltä mutta viilentyessään niiden pinta muuttui tahmeaksi ja ne tuoksuivat vielä kikherneiltä, eli ei kuin takaisin uuniin. Kypsänä marenki on pinnasta sileä, ei tahmainen, vaikka sisältä olisikin sopivan sitkas.

Tein eri kokoisia marenkikiekkoja, joista sitten kokosin pavlova-annoksia suoraan lautaselle. Oli hauska asetella marjat annoksiin aina uudella tavalla, sillä annoksen ilme muuttuu yllättävän paljon ihan vaan sillä, leikkaako marjat vai jättääkö ne leikkaamatta.

·

Huumaavan tuoksuinen vartaloöljy

/// kauneus, luonnonkosmetiikkaTags: , ,
* Postaus sisältää affiliate-linkkejä 

Ajattelin alkaa kirjoittaa blogiin aina välillä tällaista tiiviimpää, lyhyempää sisältöä esim. luonnonkosmetiikkasuosikeista, juuri luetusta kirjasta, sarjoista, joita oon katsonut, lempparisaunajuomista ja hyväksi havaitusta pesulasta. Tällaiset suositukset tulee yleensä jaettua Instagram Storieseissa mutta sieltä ne eivät tallennu minnekään myöhemmin googletettavaksi.

Jos selaan postauksiani ajassa taaksepäin, niin olen kyllä aiemmin julkaissut myös lyhyitä tekstejä, mutta jossain vaiheessa kaikki tekstini ovat muuttuneet tosi pitkiksi ja laajoiksi ja se on asettanut itselleni blogitekstien suhteen hassut itsekeksimäni rajat, joiden mukaan en muka voisi tehdä tällaista nopeasti luettavaa sisältöä tänne, mutta nytpä teen!

Oon nimittäin koko talven miettinyt tätä vartaloöljyä käyttäessäni, että pitäisi muistaa vinkata tästä blogissa.

Weleda – Tyrni-vartaloöljy

Weledan Tyrni-vartaloöljy on IHANA. En yleensä fiilistele vartalovoiteita tai -öljyjä juurikaan, koska ajattelen useimmista että ne ovat aivan toimivia, mutta eivät yleensä jää mitenkään erityisesti mieleen. Ja siksi tästä tekeekin mieli vinkata: tämän tuoksu on huumaava! Mulla ei ole ollut näin ihanaa vartaloöljyä pitkään aikaan ja on tosi ilahduttavaa, että tällainen budjettiystävällinen öljy on näin ihana.

Tyrni-vartaloöljy ei tuoksu nimensä mukaisesti tyrniltä, vaan sen tuoksu on sekoitus appelsiinia, mandariinia ja greippiä. Tuoksu on sitruksinen, raikas ja makeahko, mutta ei ällöllä tavalla. Vartaloöljy on seesami- ja tyrniöljypohjainen ja sen sanotaan sopivan hyvin kuivalle iholle. Ayurvedasta olen oppinut, että seesamiöljy sopii ihon hierontaan helposti kylmää tunteville tyypeille, joten ei ehkä ihme, että löysin tämän öljyn juuri tänä talvena. Googlailin vähän ja huomasin, että Vilma on kirjoittanut tästä aiheesta.

Weledan Tyrniöljystä vinkataan, että se sopii hyvin elvyttämään ihoa esim. auringossa oleilun jälkeen ja että sopisi hyvin myös atooppiselle iholle. Onko linjoilla joku tätä testannut atoopikko? Oma ihoni ei ole atooppinen, joten en voi todentaa väitettä.

Olen saanut tämän pr-näytteenä kauan sitten, mutta otin tämän käyttöni vasta nyt, kun edellinen vartaloöljyni loppui. Weledan Tyrni-vartaloöljyn hinta on n. 22-24 € ja sitä myy mm. Ruohonjuuri ja Hyvinvoinnin.fi. Ainakin mulla vartaloöljyt kestävät säännöllisestä käytöstä huolimatta kuukausia, joten siksi uskallan väittää hinnan olevan varsin kohtuullinen.

Myös saman sarjan Weledan tyrnikäsivoide on ihana, hyvin imeytyvä ja kuivia käsiä hellivä voide – ja tuoksu myös mitä huumaavin.

·

Fiksummat nilkkurit kotimaiselta brändiltä – Palmrothin uusi Vegtile-materiaali

/// muoti, vastuullinen muotiTags: , , , , ,

Pitkästä pitkästä aikaa päivän asu ja samalla vähän asiaa vastuullisemmista kengistä!

Kasvipohjaisista materiaaleista (esim. ananaspohjaisesta Pinatexista) on pitkään povattu vastuullisempia vaihtoehtoja nahalle ja tekonahalle, sillä näihin kahteen yleisimpään matskuun liittyy materiaaleina erilaisia ekologisia ja eettisiä kysymyksiä, mutta muita parempia vaihtoehtoja ei toistaiseksi ole ollut juurikaan markkinoilla. Kangaskengät ovat nekin tietysti yksi vaihtoehto, mutta niissäkin on puolensa, sekä kestävyyden että materiaalin vastuullisuuden puolesta sekä haasteita sääolomme huomioon ottaen.

Uusien materiaalien kehittäminen on takuulla pitkä prosessi, mutta ihanaa, että fiksumpia vaihtoehtoja tulee tarjolle vähitellen ja ihan parasta, että niiden kohdalla ei tarvitse tinkiä siitä, miten hyvältä materiaali näyttää tai siitä, miltä matsku tuntuu.

Ida365 Palmroth Vegtile-nilkkurit

neule – second hand, farkut – second hand (Levi’s), nilkkurit – Palmroth (pr-lahja), helmikorvikset – Aida Impact 

Sain Palmrothilta nämä nätit nilkkurit uudessa Vegtile-jokasäänmateriaalissa.

Uusi Vegtile-materiaali on on synteettinen; sen valmistuksessa käytetään kierrätettyä polyesteriä sekä maissiöljypohjaista biomassaa, eli se on vegaaninen vaihtoehto nahalle. Palmrothin mukaan sen hiilijalanjälki on normaalikenkää pienempi. Palmrothin pääsuunnittelija Anu Haalahti kertoo, että mm. Stella McCartney käyttää saman valmistajan vastaavaa vegaanista materiaalia, mutta tiettävästi Palmroth Vegtile on markkinoiden ainoa myös säätä kestävä ja vettähylkivä materiaali. Todella kiintoisaa!

Vegtile (vegan + reptile (matelija) = vegtile) on vettähylkivä ja erittäin kevyt ja sen pitäisi olla myös erittäin helppohoitoinen; kengät voi pyyhkäistä liinalla puhtaaksi käytön jälkeen. En ole vielä uskaltautunut näillä nyt taas lumen peittämille kaduille, mutta raportoin myöhemmin, miltä vaikuttavat käytössä ja miten hyvin kestävät käyttöä.

Ennakkoajatukseni synteettisten materiaalien kestävyydestä ja käyttömukavuudesta on mulle suurin syy, miksi valitsen yleensä aina nahan, jos pitää valita nahan, tekonahan tai kankaan välillä; laadukas nahka kestää käytössä hyvin ja suorastaan paranee käytössä. Siksi odotan jännityksellä, miten nämä nilkkurit kestävät käyttöä. Oma käsitykseni tekonahasta on nimittäin se – ehkä syyttä – että ne ovat jalassa kovat ja hengittämättömät. Kotona jalkaan vedettyinä nämä ainakin tuntuvat tosi kivoilta.

Palmroth-nilkkurit vegaaniset

Multa löytyy ennestään yhdet sirot korkonilkkurit, joita oon käyttänyt reilu pari vuotta, mutta koska ne ovat mokkanahkaa, ne eivät sovi ihan kaikille keleille. Nämä ovat täydellinen jokasään nilkkuripari niiden kaveriksi kevään ja syksyn sateisiinkin. Näiden korko on myös noita vanhoja nilkkureitani maltillisempi (5 cm), joten nämä pääsevät arkikäyttöön. Näyttävät musta ihan superkivalta esimerkiksi farkkujen kanssa!

Vastuulliset kengät tehty Euroopassa

Onko Palmroth teille tuttu brändi?

Mulle brändi on tuttu: äidillä on tai on ainakin ollut useampiakin Palmrothin kenkiä ja laukkuja ja tanssin vanhojen tanssit Palmrothin nilkkureissa, koska silloin brändi oli niitä harvoja, joilla oli kokovalikoimassaan myös kolmevitosta.

Palmrothin kengät suunnitellaan edelleen Tampereella, jossa brändin tarina on alkanut jo vuonna 1928. Vuodesta 2012 perustajan pojan poika Mikko Palmroth on jatkanut jalkinebrändin eteenpäin luotsaamista. Historiasta voi lukea lisää täältä.

Palmroth valmistaa kenkänsä vastuullisesti Portugalissa. Palmrothilla on oma henkilö valvomassa paikallista tuotantoa ja he vierailevat itsekin säännöllisesti tehtaalla. Materiaalit hankitaan Euroopasta vastuullisilta tuottajilta.

Lisäksi Palmroth kertoo, että mallistossa on jo nyt muutamia kenkiä, joiden pohjat on valmistettu osittain kierrätetystä materiaalista ja tässä uudessa Vegtile-materiaalissa on kierrätyspolyesteria. Tavoitteena on kasvattaa kierrätysmateriaalien osuutta. Lue lisää vastuullisuudesta täältä.

Euroopassa valmistetut kengät koko 35

Tykkään erityisen paljon siitä, että näiden nilkkureiden korko on päällystetty samalla materiaalilla josta kenkä on valmistettu! Ja siitä, ettei näissä nilkkureissa ole logoa näkyvillä. Vaikka ymmärrän, että moni valmistaja haluaa logonsa selkeästi näkyville, en henkilökohtaisesti halua vaatteisiini logoja – näkyvillä oleva logo saattaa olla selkeä este ostopäätöksen syntymiselle muuten kivan tuotteen kohdalla ja näin harmillisen usein on juuri vastuullisempien brändien kohdalla.

Palmrothin mallistosta löytyy myös Vegtile-matskusta valmistetut loaferit ja perinteisemmät nilkkurit.

Ida Hanhiniemi vastuulliset kengät

Tässä asussa ainoa uusi asia on nilkkurit, muutoin kaikki vaatteet ovat useamman vuoden vanhoja perusvaatteita. Silti tässä asussa tuntui tänään tosi eriltä, jotenkin ihanan skarpilta ja keväiseltä verrattuna mun normaaleihin asuihin viime ajoilta. Saattaa tietysti johtua siitä, että teen yleensä kotoa käsin töitä joogahousut jalassa huppari tai iso neule päällä hiukset sotkunutturalla…

Palmrothin mallistossa on myös muutamia muita kenkämalleja, jotka voisin kuvitella itselleni. Ramona-nilkkurit (tekonahkaa) vaikuttavat siltä, että niillä on helppo kävellä korosta huolimatta, mokkanahkaisissa Chunky-nilkkureissa on ihanan paksu pohja ja nämä ylipolven saappaat mokkanahkaisina olisi kiva joskus sovittaa, näyttävät klassikoilta. Ja vitsit, saisipa Aurora-ballerinoja yksivärisenä! Kiinnostaisi, konjakin värisinä ja mustina, nahkaisina tai mokkanahkaisina.

Onko teillä vinkata muista vastuullisemmista kenkäbrändeistä?

Tennarit ostaisin VEJA:lta, sandaalit Birkenstockilta (apua, nythän brändi myytiin LVMH:lle, saa nähdä vaikuttaako se valmistusmaahan – nyt sandaalit valmistuvat Saksassa) ja elegantimpia sandaaleja, ballerinoja ja korkokenkiä katsoisin myös Flatteredin valikoimasta, joka valmistuttaa kenkänsä Espanjassa.

·