* Kaupallinen yhteistyö, Mehiläinen & Asennemedia
Olen syönyt e-pillereitä 10 vuotta. Se on aika pitkä aika 26-vuotiaan elämästä. Aloitin pillerit 16-vuotiaana ehkäisyyn, mutta sain niistä samalla kaivattua apua ihooni. E-pillereiden aloitus nuorena tuntui luonnolliselta, suorastaan välttämättömältä jutulta. Ei tullut edes mieleeni miettiä muita vaihtoehtoja. Tampereella toimi ainakin tuolloin alaikäisille ja nuorille aikuisille suunnattu ehkäisyneuvola josta nuoret naiset saivat tietoa ehkäisyyn liittyvissä asioissa sekä ensimmäisen pillerireseptinsä. Taisin käydä ehkäisyneuvolassa myös ekan kerran gynekologilla.
Viime aikoina olen pohtinut tosi paljon e-pillereiden lopettamista ja sitä, mitä tapahtuu, jos päädyn lopettamaan pillerit nyt. Tuntuu samaan aikaan pelottavalta ja hyvällä tapaa kutkuttavalta – olisipa ihanaa olla ilman ylimääräisiä hormoneja! Mutta, vähän tosiaan pelottaa; mitä jos ihoni räjähtää? Entä jos hiukseni alkavat rasvoittua nopeammin? Entä jos kuukautiskivut pahenee tai mitä jos pillerit lopetettuani alankin kaivata e-pillereitä varmemman ehkäisyn toivossa? Koska typerintä mitä voi tehdä, on lopettaa pillerit pariksi kuukaudeksi ja sitten taas aloittaa uudelleen; sellaisesta elimistö menee ihan sekaisin. Joko syö pillereitä tai sitten ei syö – olisi siis hyvä olla melko varma päätöksestä lopettaa pillerit sitten kun ne lopettaa.
Viime vuoden puolella aloitettu yhteistyö Mehiläisen kanssa jatkuu – nyt pääsin tapaamaan gynekologi Mira Töyliä (ihana tyyppi!) kaikissa e-pillereihin liittyvissä kysymyksissä. Kyselin siitä, miten yhdistelmäpillerit vaikuttavat kehoon, mieleen ja ihoon.
Oma historiani e-pillereiden suhteen on melkoisen tasainen. Koska olen syönyt e-pillereitä kauan, en ole koskaan joutunut koskaan pelkäämään raskaaksi tulemista, olin parisuhteessa tai en. Olen aina ollut suhteellisen tarkka pillereiden säännöllisestä syömisestä. Se on takuulla yksi parhaista pillereihin liittyvistä asioista, ettei tarvitse pelätä olevansa raskaana – osaan nimittäin lietsoa itseni paniikkiin aika taitavasti enkä ystävien raskauspelkoja vierestä seuranneena kaipaa sellaista huolta ollenkaan. Tiesittekö, että taukoviikon venyminen aiheuttaa pahimman ehkäisytehon heikkenemisen pillereitä syödessä? Jotta pillerit antaisivat lupaamansa ehkäisytehon, pitää ne ottaa säännöllisesti ja pitää taukoviikko oikeanmittaisena.
16-vuotiaana mulle määrättiin ensin Cypretyl-nimiset e-pillerit, jotka olivat tosi edulliset (muistaakseni n. 15€ / 3 kk Kela-korvauksen kanssa) ja ne oikeasti auttoivat ihooni. En kärsinyt kovin suurista sivuoireita pillerit aloitettuani, mutta elimistööni kertyi kyllä melkoisesti nestettä joka näkyi yleisenä pöhötyksenä sekä siten, että pääsin ostamaan uudet rintaliivit – hehee, tuolloin nuo sivuoireet tuntuivat jopa mieluisilta. Pöhötys oli toki ärsyttävää, mutta ajattelin, että se kuuluu asiaan eikä ole mitään verrattuna muihin mahdollisiin sivuoireisiin. Pillereiden aloituksen myötä vähäisetkin kuukautiskipuni vähenivät ja vuoto niukistui. Olin siis ensimmäiset vuodet melko tyytyväinen pillereihini.
Meni muutama vuosi ja yhtäkkiä sain lyhyellä aikavälillä pari inhottavaa aurallista migreenikohtausta. Olin kerran tai kaksi aiemmin nähnyt sahalaitoja tietämättä niiden olevan migreeniä, mutta tuolloin tajusin heti mistä on kyse. Tiesin että e-pillerit ja aurallinen migreeni eivät sovi yhteen, joten varasin ajan lääkärille. Lääkäri otti migreenin tosissaan ja totesi, että jos migreenikohtauksia tulisi yksikin lisää, minun pitäisi vaihtaa ehkäisymuotoa e-pillereistä minipillereihin. Olin tuolloin juuri eronnut silloisesta poikaystävästäni ja ajattelin, että voin yhtä hyvin lopettaa pillerit samalla ja että ehkä tämä muutos ja jossain määrin stressaava elämäntilanne vaikutti migreenin laukeamiseen. Lääkärin mielestä pillereiden lopetus oli hyvä idea. Jatkoa ajatellen minun piti tarkkailla toistuisivatko migreenikohtaukset – jos toistuisivat, minulle ei enää voisi määrätä e-pillereitä. Aurallinen migreeni ja e-pillereiden käyttö nimittäin lisäävät aivoinfarktin riskiä.
Kun lopetin pillerit ensimmäisen kerran, ihoni räjähti. En muista vaikuttiko pillereiden lopettaminen turvotukseen tai painoon, mutta ihoni alkoi aika nopeasti kukkia ihan eri tavalla kuin pillereitä syödessäni. Tuolloin oli talvi, joka varmaan lisäsi oireita entisestään. Hoidin ihoani jälkikäteen ajateltuna ihan väärin ja liian kuivattavilla tuotteilla, mutta silti kammoksun pillereiden lopettamista siitä syystä, että pelkään mitä iholleni tapahtuu.
Meni reilu puoli vuotta ja aloin seurustella uudelleen ja hormonaalinen ehkäisy oli taas tarpeen. Koska migreenejä ei tullut enempää, sain luvan aloittaa e-pillerit uudelleen, mutta edelleen minun oli oltava tarkkana ja lopetettava yhdistelmäpillerit jos aurallista migreeniä ilmaantuisi. Lääkäri suositteli minulle tuolloin Zoely-nimistä e-pilleriä, joka oli silloin markkinoiden luonnollisin ja ymmärtääkseni myös ympäristöystävällisin – e-pillerithän eivät todella ole mikään ympäristöystävällinen valinta. Zoelyssä on kahta eri naishormonia (keltarauhashormonia ja estrogeeniä) ja se on vähähormoninen valmiste. Zoelyn sisältämä keltarauhashormoni on identtinen munasarjoissa muodostuvan hormonin kanssa, siksi se on joitain muita valmisteita luonnollisempi.
Siitä asti olen syönyt Zoelyä (joka on muuten huomattavasti Cypretyliä kalliimpi, muistaakseni n. 38 € / 3kk). Zoelyssä syödään 24 yhdistelmäpilleriä ja pidetään 4 päivän tauko tai sitten voi syödä useamman liuskan putkeen. Minulla kuukautiset ovat aina tulleet normaalisti, joskin välillä tosi niukkoina, mutta osalla Zoelyä syövillä kuukautiset saattavat jäädä pois lyhyen taukoviikon takia.
Zoelyt ovat sopineet mulle ihan todella hyvin – luulen että painoni ei ole heitellyt pillereiden vuoksi enkä ole kokenut muitakaan sivuoireita, kuten mielialan ailahteluja tai haluttomuutta, joista useampi ystäväni on kärsinyt pillereitä syödessää. Olen koko ajan ajatellut, että ihoni ihan ok -kunto johtuu nimenomaan e-pillereistä. Nyt yhteistyön myötä gynellä käydessäni ja asiasta Töylin kanssa jutellessani sain kuulla, että Zoelyt harvoin auttavat ihoon – päinvastoin, monille ne saattavat nimenomaan aiheuttaa iho-ongelmia. Zoelyn haittavaikutuksissa luetellaan useammalla kuin yhdellä kymmenestä akne sekä epäsäännölliset tai poisjäävät kuukautiset.
En kestä, että olen syönyt pillereitä viime aikoina pääsääntöisesti ihon takia ja sitten saan kuulla, ettei näiden pitäisi auttaa ihoon mitenkään? Tämä tieto helpottaa pikkuisen lopettamispelkoa, mutta en silti yhtään epäile etteikö iho voisi räjähtää pillereiden lopetuksen myötä, vaikkei pillereillä sinänsä olisi ihoa parantavia ominaisuuksia. Jos on syönyt 10 vuotta pillereitä, on kroppa varmasti jonkin aikaa sekaisin lopetuksen myötä. Muita Zoelyn haittavaikutuksia ovat (enintään yhdellä kymmenestä, eli öö, todella monella!) haluttomuus, alakuloisuus, mielialanvaihtelu, päänsärky tai migreeni, pahoinvointi, runsaat kuukautiset, kipu rinnoissa, lantiokipu, painon nousu. Siis yhdellä kymmenestä, eli mahdollisesti aika monella. Ja sitten olis vielä ne harvinaisemmat, enintään yhdellä sadasta: ruokahalun lisääntyminen, turvotus, kumat aallot, vatsan turpoaminen, hikoilun lisääntyminen, hiustenlähtö, kutina, ihon kuivuminen, rasvainen iho ja painavuuden tunne raajoissa. Näistä oireista todella monet ovat sellaisia, joita en todellakaan osaa liittää e-pillereihin. Mitä jos mun vatsanturpoaminen ei liitykään syömääni ruokaan, vaan e-pillereihin? Tai mitä jos satunnainen pahoinvointi ja ällötys liittyisi sekin pillereihin?
Minulla ei ole mitään suurta syytä miettiä e-pillereiden lopettamista. En ole uusimpien pillereideni kanssa kokenut mitään selkeitä sivuoireita, mutta toki mietin, miltä elämä tuntuu ilman ylimääräisiä hormoneja. Entä jos olen niin tottunut olooni pillereiden kanssa, että en vain tajua kyseenalaistaa jotain? Voi olla, ettei oloni muutu mitenkään jos ja kun lopetan pillerit. Töylin mukaan ensimmäinen vuosi pillereitä syödessä on se kaikista ”vaarallisin” käytön kannalta ja tietysti myöhemmin ikä saattaa vaikuttaa sivuoireisiin. Pahinta kuitenkin on hormonaalisen ehkäisyn kanssa on-off-venkslailu. Töylin mukaan tietäisin kyllä, jos pillerit esimerkiksi vaikuttaisivat kovasti mielialaani – näin olen itsekin ajatellut, varsinkin kun olen testannut useamman merkin ja ollut välissä ilman huomaamatta vaihtelua mielialassa. Tiedän myös pari läheistä, joille jotkut tietyt pillerit eivät sovi ollenkaan hullujen mielialanvaihteluiden takia – ja se todella oli heidän itsensä huomattavissa. Ja varmasti on niinkin, ettei mielialanvaihteluita aina voi yhdistää pillereihin mitenkään ja eron huomaa vasta ne lopetettuaan.
Tiedostan kuitenkin, että joskus nämä on joka tapauksessa lopetettava, joten miksi en tekisi sitä nyt? Juuri nyt en tarvitsisi säännöllistä hormonaalista ehkäisyä, mutta en totta puhuen hirveästi innostu siitäkään ajatuksesta, että kondomi olisi ainut ehkäisyväline jatkossa. Pillereistä on ollut mulle todella paljon hyötyä ja olen miettinyt, että jatkuvien iho-oireiden kanssa kamppailun sijaan pillereiden popsiminen on tuntunut pieneltä pahalta. Pillereissä on myös paljon sellaisia hyviä puolia, jotka eivät suoranaisesti kosketa minua; ne saattavat joillakin auttaa pitämään endometrioosin kurissa tai helpottaa todella runsaita ja kivuliaita kuukautisia. Harmi vain, ettei pillereitä voi syödä ikuisesti, jos haluaa esimerkiksi joskus hankkia lapsia. Ja kun muuten välttelen kaikkea turhaa synteettistä esim. ruuassa ja kosmetiikassa, miksi ihmeessä haluan syödä pillereitä, jos ne eivät välttämättä edes vaikuta ihoni kuntoon?
Synnyttämättömillekin naisille on kyllä mahdollista asentaa kuparikierukka, joka on kondomin lisäksi ainut järkevän oloinen hormoniton ehkäisymenetelmä. Kuparikierukka tosin saattaa lisätä kuukautiskipuja ja -vuotoa, sillä sen ehkäisyteho perustuu ”vierasainereaktioon”, jolloin elimistö ei voi toimia samalla tapaa kuin normaalisti – kuparikierukka estää hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisen. Kuparikierukan asennus on ilmeisestikin hieman epämukava kokemus, mutta toisaalta, se on kerralla ohi ja käyttöikää on n. 5 vuotta. En tiedä miksi ajatus kuparikierukasta tuntuu minusta niin inhottavalta? Jotenkin jännittäisi että onko se nyt varmasti paikallaan, kun sitä ei voi itse tarkistaa ja ajatus vierasesineestä elimistössä on kyllä itselleni näköjään pillereitäkin epäilyttävämpi, joka on sinänsä vähän epäloogisesti ajateltu. Kai se on tottumiskysymys. Olisipa kiva kuulla, jos jollain teistä on hyviä kokemuksia (tai kokemuksia ylipäätään) kuparikierukasta ehkäisymenetelmänä?
Onneksi tämän aiheen ja pohdinnan kanssa ei tarvitse olla yksin. Olen googlaillut paljon ja lukenut kiinnostuneena kanssasisarien pohdintaa aiheesta – ainakin Jenni, Vilma, Jutta ja Mona ovat kirjoittaneet aiheesta.
Olisi superkiinnostavaa kuulla teidän ajatuksianne aiheesta! Käytättekö te hormonaalista ehkäisyä? Ja jos olette lopettaneet esim. e-pillerit, mitä tapahtui? En ole vielä tehnyt päätöstä lopettamisesta, mutta se kypsyy koko ajan. Ja jos sama aihe tai muut nuorten naisten asiat pohdituttavat, niin Mehiläisen sivuilta löytyy kootusti nuorille naisille suositellut lääkärit yleislääkäreiden, gynekologien, ihotautilääkäreiden ja mielen hyvinvointiin erikoistuneiden ammattilaisten osalta. Palaan toiseen tärkeään aiheeseen tämän yhteistyön tiimoilta vielä huhtikuun aikana.
Lähteet: Terveyskirjasto, Healthberry, WWF, Yle,
Endometrioosiyhdistys, Lääkeinfo, HS, Terve.fi
Lisäys 25.3.2018:
Mitä tapahtui, kun lopetin e-pillerit? Lue millainen on ollut mun vuosi ilman e-pillereitä.
