Tämä on mun viimeinen lomapäivä, huomenna koittaa paluu arkeen. Tuntuu hyvältä, loma on ollut sopivan pituinen tähän hetkeen. Olen saanut etäisyyttä arkeen ja työjuttuihin ja vaikka lomailua voisi tietysti aina jatkaa vähän pidempään, niin vähän jo odotan sitä, että saan taas arkirytmistä kiinni.
Kesäkuulumisia
– Ollaan tehty kivoja juttuja loman aikana sekä levätty ja palauduttu, ihan vaan oltu. Ei ollut mitään isoja suunnitelmia ja hyvä niin, eniten kaipasin sitä, ettei olis aikatauluja eikä hirveästi ennakkoon sovittua ohjelmaa. Ollaan tanssittu ystävien häissä, nähty kummankin perheitä, käyty mökillä heittämässä talviturkit järveen ja käyty päiväreissulla Hangossa (Cigale & Fourmi oli ihana! Löydettiin täältä pari kaunista ruukkua kotiin) ja samalla reissulla Tammisaaressa (YLP:n pizzat ja paikan fiilis olivat reilun tunnin jonotuksen arvoiset).
Ollaan tavattu ystävien pienokainen, juhlittu polttareissa ja babyshowereissa, tutustuttu pikkuisen Lenni-kissan kanssa ja annettu unirytmin muuttua myöhäisemmäksi. Ollaan kippistelty valmistumiselle ja kihlauutisille. On ollut ihania huolettomia kesähetkiä ja kepeyden rinnalla aaltoilevaa surua. Tämä voi olla isoäidin viimeinen kesä, hän on tosi huonossa kunnossa, on ollut jo pitkään. Onneksi ollaan ehditty nähdä kesän aikana.
– Olen hankkinut vihdoin kirjastokortin! Olen asunut Helsingissä kohta 8 vuotta ja nyt sain aikaiseksi hoitaa asian. Asuin Tampereella asuessani hetken pääkirjaston vieressä ja sain sinä aikana niin paljon sakkoa myöhästymismaksuista, että vieläkin vähän hävettää – ehkä siksi oon lykännyt kortin hankintaa, mutta uskon että onnistun pitämään laina-ajoista tällä kertaa kiinni paremmin. Mulle tuli lämpimän nostalginen fiilis, kun lainasin ekat kirjat uudella kortillani tovi sitten – kirjastokortti ja lähikirjasto olivat lapsuudessa mulle tosi tärkeitä. Muistan yhden kesän, jolloin lainattiin siskon kanssa aina repulliset kirjoja ja parin päivän päästä käytiin palauttamassa luetut kirjat ja lainattiin lisää. Uskon, että luettiin suurin osa sen pienen kirjaston nuorten ja lasten kirjoista parissa kesässä.
Lainasin lähikirjastosta heti neljä kirjaa, joista olen lukenut kohta kolme ensimmäistä – kaikki sellaisia, jotka ovat goodreadsissa olleet tovin mun ”Want to read” -listalla. Helmi Kekkosta, Reetta Aaltoa ja Jenny Offillia.
– Kirjoja, jotka jäävät mieleen tältä kesältä: Valérie Perri – Vettä kukille. Tämä oli ihana kesäkirja: hyvällä tapaa selkeä ja sulava, kauniin melankolinen olematta ahdistava. Sain tämän pr-kappaleena kustantajalta. Tuomas Kyrö – Aleksi Suomesta. Huh, tämän toivoisin jokaisen suomalaisen lukevan. Millaista on kasvaa maassa, jossa ei tule kuuluneeksi joukkoon ihonvärinsä takia? Millaisia jälkiä kiusaaminen ja rasismi jättävät, mitä niistä seuraa? Miksi joku tahtoo muukalaislegioonaan? Millaista Ukrainan puolustaminen käytännön tasolla on? Muun muassa näihin sain vastauksia tämän luettuani. Hurja, mutta tärkeä ja ajankohtainen teos. Laura Kolbe – Keho – matkoja ikään, mieleen ja minuuteen. Tätä lukiessa mietin, että olisi ihana kuulla ajatuksia tästä vaikka äidiltä ja anopilta, jos lukevat kirjan joskus. Ajatuksia suhteesta omaan kehoon ja ulkonäköön, ikääntymisestä, naiseudesta – ja siitä, millaisten mallien parissa kukin meistä on kasvanut.
– Olen nähnyt tänä kesänä kaksi elokuvaa teatterissa, Aftersunin ja Barbien, viihdyin kummankin parissa erinomaisesti.
– Me ollaan laitettu kotia pikkuhiljaa ja nyt kesällä kevään kiireiden jälkeen ollaan ehditty taas ottaa aikaa asioiden vertailulle ja taustatutkimusten teolle – oleellinen osa uuden hankkimista, etenkin kun kyseessä on pitkäikäisiä hankintoja. Hankittiin meille parvekkeelle sisalmatto sekä olkkariin villamatto. Ihanaa! Nyt olohuone on paljon kutsuvampi ja yhteneväisempi pehmoisen maton ansiosta. Parvekkeesta tuli kliseisesti yksi ylimääräinen huone kesäkaudelle, kun saatiin sinne matto, joka tekee parvekkeella oleilusta mukavempaa. Parvekkeen ilme siistiytyi maton ansiosta huomattavasti, sillä vaikka lattialaatat ovat hyvässä kunnossa, ne ja seinät kaipaisivat pientä freesausta. Pitää selvittää ja miettiä, voisiko seinille tehdä jotain pientä siistimistä vaikka ensi keväänä.
– Oon ollut aivan fiiliksissä Bay Studiosin online-pilateksesta. Julia on loistava ohjaaja ja tallenteiden estetiikka, treenien vaihtelevuus ja selkeys miellyttävät mua kovasti.
– Tää kesä on maistunut mansikoilta, kirsikoilta, herneiltä ja mustikkapiirakalta. Kesäkeitolta, ahvenilta, uusilta potuilta ja Fasellin gluteenittomalta pizzalta. Jääteeltä, jääkahvilta ja vichyltä.
– Mietin, että voisin pian päivitellä, miten 5 uuden vaatteen vuosi -haasteen kanssa menee. Tätä juttua kirjoittaessani en ollut ihan varma, aionko haastaa itseni näillä ehdoilla, sillä tiedostin, että mulla on jotain uusia hankintoja listallani ja voisi olla, etten löytäisi niitä käytettynä. Onneksi haastoin, tämä on ollut tosi kiinnostavaa. On ollut myös tosi kiinnostavaa seurata mm. Nooran ja Emmin ajatuksia haasteeseen osallistumisesta.
– Tomaatin taimet ovat olleet hyvä kesäprojekti, vaikka voi olla, ettei saada yhtäkään tomaattia tänä vuonna. Pitänee aloittaa ensi vuonna aiemmin, nyt siirrettiin taimet ehkä liian myöhään parvekkeelle. Nukkatyräkki sen sijaan ampui runsaasti siemeniä tänä kesänä ja ollaan saatu monta nukkatyräkkibabya kasvamaan!
– Käytiin Tampereella lounaalla Bistro Viljassa ja olipas ihanaa syödä pitkästä aikaa ravintolassa, jonka listalta löytyy monta omalla ruokavaliolle sopivaa annosta. Me jaettiin Potut pottuina -annos sekä Parmigiana di Melanzane -annos, jotka molemmat sai vegaanisena ja gluteenittomana. Ruoka oli oikein maukasta, ravintola oli rento ja konstailematon, palvelu lämmintä ja listalla oli myös kattava valikoima alkoholittomia juomia.
✩₊˚.⋆☾⋆⁺₊✧
Odotan elokuulta: mahdollisesti kahden ystäväpariskunnan esikoisten syntymää, Lorden keikkaa Flow-lauantaina, ystävän valmistujaisjuhlia ja toisen ystävän kolmekymppisiä. Arkeen palaamista, elokuun iltoja ja paljon uutta luettavaa.
Lisää luettavaa
Lapsihaave ja lapsettomuushoidot
Meikkipussin päivitys syksyyn ja hyvää tekevä kuivakuppausrutiini
Uudessa yhteisessä kodissa – vihdoin!
Miten asunto myydään? Kokemuksia ja tietoa asunnon myymisestä välittäjän avulla
Luonnonkosmetiikkaa tarjouksessa: House of Organicin Luonnonkosmetiikkapäivät ke-su 3.-7.5. Selaa tarjouksia kuvastosta.
House of Organic Luonnonkosmetiikkapäivät toukokuu 2023
Kotimaisen luonnonkosmetiikkaan ja hyvinvointituotteisiin erikoistuneen verkkokauppa House of Organicin Luonnonkosmetiikkapäivät ovat täällä taas. Ne kestävät taas tuttuun tapaan keskiviikosta sunnuntaihin ja tarjoukset vaihtelevat päiväkohtaisesti. Olen saanut olla mukana valkkaamassa mun suosikkituotteita mukaan ja loogisesti fokus on nyt kevääseen ja kesään sopivissa tuotteissa.
Valitsin mukaan parhaat fysikaaliset aurinkosuojat Laboratoires de Biarritzilta (8 vuoden käyttökokemuksella – olen testannut monia, mutta nämä ovat edelleen mielestäni ne kaikkein parhaimmat) ja kaksi loistavaa putsariaDjusielta ja Yin Your Skiniltä, niillä myös ne fysikaaliset aurinkosuojat saa putsattua huolella iholta. Uutuuslöytönä valitsin mukaan edulliset ja hyvät suihkugeelit Born to Biolta, sekä ihanat Lip & Cheek -monikäyttötuotteet kesämeikkiin Lily Lololta. Vinkkaan myös suosikkini itseruskettavista kasvotipoista Joik Organicilta ja kaksi herkän ihon uutuustuotetta Evolvelta. Aloitetaan Evolven ihanista uutuuksista!
Herkälle, kuivalle ja ärtyneelle iholle suunniteltu seerumi lupaa rauhoittaa ja suojata ihoa, sekä parantaa ihon omaa suojabarriääriä. Tämä on siis kuin tehty mun helposti oikuttelevalle iholleni ja uskon, että vuodenaikojen vaihtuessa monen muunkin iho hyötyy tällaisesta ihon rauhoittajasta ja suojabarriäärin korjaajasta.
Muutamia vuosia sitten käytin vielä ihan liian voimakkaita ja aktivoivia ihonhoitotuotteita, joilla luultavasti vahingoitin ihoni suojabarriääriä. Siksi keskityn nykyisin pysymään hyväksi havaituissa lemppareissa ja otan kokeiluun uutuustuotteita hyvin valikoiden. Laponien Calming Treatment oli juuri sopivasti päässyt loppumaan, joten Evolven Blue Velvet Ceramide -seerumille oli ihonhoitorutiinissani sopiva aukko.
Kun aloitin tuotteen testailun, mun otsassani oli ärsyttäviä punaisia näppyjä ja lisäksi leukaperissä ja poskissa hormonaalisia näppyjä. Ihoni rauhottui Blue Velvet Ceramide -seerumia käyttäessäni nopeammin, kuin montaa muuta vastaavaa tuotetta käyttäessä. Tietenkin ihoni kuntoon vaikuttaa myös moni muu asia, mutta alku oli lupaava. Nyt kuukauden käytön jälkeen uskon, että tämä uutuus jää pysyväksi osaksi ihonhoitorutiiniani. Todella rauhoittava ja tasapainottava tuote jossa hinta-laatu-suhde on kohdillaan myös silloin, kun tuote ei ole tarjouksessa.
Käytän tätä iholleni aamuin illoin, kun iho on vielä kosteusvedestä kostea. Tämä on koostumukseltaan ohut ja nopeasti imeytyvä öljyseerumi, joka ei jätä ihoa tahmeaksi tai öljyiseksi. Päälle levitän Evolven uuden Pro+ Ectoin Soothing Cream -kosteusvoiteen – siitä lisää seuraavaksi.
Pst. Tuotteesta on saatavilla myös matkakoko! Ja kyllä, seerumin upea väri on täysin luonnollinen. Tuoksu on miellyttävän kukkainen, mulle siinä nousee esiin sekä laventeli että blue tansy.
Tarjouksessa KESKIVIIKKONA hintaan 32 €, normaali hinta 43 €.
Rauhoittava hajusteeton kasvovoide herkälle ja kuivalle iholle
Tämän kevään toinen Evolve-uutuus on herkälle ja kuivalle iholle suunnattu Pro+ Ectoin Soothing Cream rauhoittava kasvovoide. Tuote on hajusteeton, minkä arvelen olevan iloinen uutinen niille, jotka haluavat käyttää luonnonkosmetiikkaa ja minimoida käytössä olevat tuoksut, vaikka ne olisivat luonnollisia.
Kosteusvoiteessa on ihana koostumus: se on Evolven Daily Renew -kasvovoiteeseen, Nightly Renew -yövoiteeseen ja 360 Multi Peptide antiaging -kasvovoiteeseen nähden kevyempi koostumukseltaan ja aavistuksen täyteläisempi verrattuna Hydrate & Protect -kosteusvoiteeseen. Tämä imeytyy nopeasti, tuntuu kevyeltä, rauhoittavalta ja kosteuttavalta iholla. Käytän tätä iltaisin, mutta reissussa tämä on ollut mukana ainoana voiteena ja sopinut hyvin myös meikin alle.
Rauhoittavan kasvovoiteen sisältämät ektoiini ja pakurikääpä rauhoittavat ärtynyttä ihoa ja vahvistavat ihon suojabarriääriä. Hyaluronihappo lukitsee kosteuden ihoon ja luomu kameliaöljy tuo helpotusta kuivalle, hilseilevälle ja herkälle iholle. Kameliaöljy sisältää runsaasti välttämättömiä rasvahappoja ja e-vitamiinia, jotka vahvistavat ihon lipidikerrosta.
Mun ihoni rakastaa tätä ja Evolven Blue Velvet Ceramide -öljyseerumia! Olen niin innoissani, että pitkästä aikaa markkinoille on tullut uusia herkälle iholle suunniteltuja tuotteita, jotka ovat rauhoittavien ominaisuuksiensa lisäksi myös kosteuttavia ja ravitsevia. Voin suositella tätä voidetta todella lämpöisesti muillekin herkkäihoisille. Sopii myös kuivalle ja ärtyneelle iholle.
Tarjouksessa KESKIVIIKKONA hintaan 27 €, normaali hinta 37,00 €.
LDB ALGA MARIS Sävyttävä aurinkovoide SPF 50 on ollut päivittäisessä käytössäni huhtikuun alusta asti, eli heti kun kelit muuttuivat aurinkoisemmiksi. Koska aurinkovoiteessa on kevyt sävy, se ei jätä lainkaan valkoista pintaa iholle ja väripigmentit tasoittavat ihon sävyä kauniisti. En koe tarvitsevani erillistä meikkivoidetta tätä käyttäessäni, peitevoide sävytetyn aurinkovoiteen kaverina riittää. Lisäksi saatan levittää ohuen kerroksen mineraalimeikkipohjaa aurinkovoiteen päälle jos kaipaan enemmän peittoa.
Tätä voi siis ajatella 2-in-1-tuotteena, sillä aurinkosuojan lisäksi tuote tasoitta ihoa ja antaa kauniin sävyn. Mulla on nyt käytössäni sävy Ivory, joka on SPF50:stä vaalein kolmesta. Viime kesänä käytin sävyä Beige, sillä käytin tuolloin itseruskettavaa ja ihoni oli päivettyneempi. Tummin sävy SPF50:ssä on Golden, joka sopii helposti päivettyvälle iholle.
LDB ALGA MARIS Aurinkovoidespray SPF30:n voittanutta ei mielestäni ole. Tämä unelmankevyt aurinkovoidespray levittyy iholle kauniisti jättämättä iholle vaaleaa pintaa. Tässä on huumaava kookoksen tuoksu, josta herää aina kesämuistot, sillä olen käyttänyt tätä aurinkovoidetta vuodesta 2015 asti. Olen testannut sen jälkeen useita markkinoille tulleita fysikaalisia aurinkosuojia, mutta tämä on ja pysyy suosikkinani.
Miksi fysikaalinen aurinkosuoja? Fysikaalinen aurinkosuoja toimii heti, kun se on levitetty iholle (kun taas kemiallinen suoja antaa tehoa vasta 20-30min levityksen jälkeen). Lisäksi fysikaaliset aurinkosuojat ovat sallittuja kaikilla merillä ja LDB:n ALGA MARIS -aurinkovoiteet ovat tutkitusti Coral Safe -vaihtoehto.
Tarjouksessa KESKIVIIKKONA hintaan 21 €, normaali hinta 28,00 €.
Tämä kaksikko on mun kesän vakkarikombo: Laboratoires de Biarritzin ALGA MARIS sävyttävä aurinkovoide kasvoille SPF 50 -suojakertoimella sekä Djusien Liquid Silk -puhdistusöljy, joka pesee kasvot puhtaiksi aurinkovoiteesta, meikistä ja päivän aikana kertyneestä liasta
Mietin, että voinko taas valita tämän tuotteen lemppareihini, mutta pakkohan mun on, koska tälle ei ole kilpailijaa! Djusien Liquid Silk -puhdistusöljy on täydellinen. Se poistaa meikin, fysikaalisen aurinkovoiteen ja iholle päivän aikana kertyneet epäpuhtaudet tehokkaasti ja hellävaraisesti. Iho ei jää lähmäiseksi eikä kiristelevän kuivaksi, vaan pehmeäksi ja tasapainoisen tuntuiseksi.
Ja lisäksi tämä on täydellinen pari fysikaalisille aurinkosuojille, etenkin jos iho on helposti tukkeutuva.
Luulin joskus, että fysikaaliset aurinkosuojat eivät yksinkertaisesti sovi mun herkästi tukkeutuvalle iholle. Koin, että niitä käyttäessä iho meni tukkoon ja sen seurauksena iho puski näppyä enemmän kuin normaalisti, mutta käytin silti aurinkosuojaa säännöllisesti, sillä palan helposti.
Viime kesänä sain oivalluksen: hetkinen, eihän mun iho menekään tukkoon fysikaalisista aurinkosuojista, mikä on muuttunut? No, käyttämäni putsari! Olin siirtynyt käyttämään Djusien puhdistusöljyä ja oivalsin, että öljymäinen putsari puhdisti aurinkovoiteen kasvoilta aiemmin käyttämiäni puhdistusmaitoja tehokkaammin, eikä iho enää tukkeutunut fysikaalisista suojista!
Siksipä suosittelenkin jälleen kerran Djusien Liquid Silkiä. Se tuntuu sopivan kaikille ihotyypeille ja myös öljyputsareihin epäillen suhtautuneet tyypit lähipiiristäni ovat innostuneet tästä, sillä tämä huuhtoutuu vedellä, ei tarvitse toista putsaria kaverikseen, kuten jotkut muut puhdistusöljyt kaipaavat.
Jos kotimainen Djusie ei ole vielä tuttu brändi, lue täältä tarkemmin!
Tarjouksessa TORSTAINA hintaan 33 €, normaali hinta 39 €.
Yin Your Skinin Salva-puhdistusbalmi on aivan omaa luokkaansa, ihmeellisen ihana hemmottelutuote! Tämä on sellainen tuote, jota tekee mieli käyttää ajatuksella ja nauttien, ei tuhlaillen tai pikaisesti. Tämän huumaavan kardemummainen ja yrttinen tuoksu on niin ihana, että tuotetta todella tekee mieli hieroa kasvoille keskittyneesti.
En yleisesti ottaen ole puhdistusbalmien ylin ystävä, mutta tämä on ihan erilainen kuin muut testaamani balmit – emulgoituu vedellä (kunhan malttaa pyöritellä tuotetta kasvoilla kostein sormin) ja tuntuu, että tämä on enemmän kuin pelkkä puhdistustuote. Mielestäni Yin Your Skinin Salva on kasvonaamio ja putsari samassa, niin heleä ja kuulas iho on pienen puhdistushetken jälkeen.
Suosittelen tätä hemmottelutuotteeksi ja tämä on myös loistava kesäreissuihin, sillä kiinteän koostumuksen tuote ei vuoda meikkipussiin tai matkalaukkuun kovin herkästi. Minusta tämä on myös ihana lahjaidea ja uskon, että tämä sopii useimmille ihotyypeille. Mun herkkä ihoni on ollut riemuissaan tästä, eikä ihme: Salva rauhoittaa herkkää ja ärtynyttä ihoa kurkunsiemen- ja tamanöljyjen avulla, jotka ovat omiaan tasapainottamaan stressaantunutta ihoa.
Olen testannut työni puolesta lukuisia ihonhoitotuotteita enkä liioittele, kun sanon, että this is something else. Hyvin spesiaali ja ihanan hemmotteleva puhdistustuote.
Tarjouksessa SUNNUNTAINA hintaan 59 €, normaali hinta 78 €.
Joikin itseruskettaviin tippoihin oon luottanut jo pari vuotta. Näillä ei mun kokemuksen mukaan voi mokata, sillä päivetys on luonnollinen ja kerrostettavissa.
Ei jää yhteen tai kahteen kertaan sellaiset itseruskettavakokeilut, jotka ovat menneet pieleen itseruskettavan osoittauduttua ihan liian voimakkaaksi tai epätasaisesti levittyväksi. On kivaa, kun näistä voi todeta, ettei moista ole tarvinnut kertaakaan miettiä.
Joikin tipat sekoitetaan kosteusvoiteen joukkoon kämmenellä ja levitetään sitten kasvoille. Levitän 3-4 tippaa ja annan vaikuttaa yön yli. Jos haluan syventää päivetystä, käytän tippoja peräkkäisinä iltoina.
Tässä on mieto itseruskettavalle ominainen tuoksu, mutta ei voimakas tai häiritsevä, mielestäni miedoimmasta päästä. Vaikka tuote on kertaostoksena hivenen arvokkaammasta päästä ilman alennuksia, niin panostan tähän mieluusti, sillä tiedän että tuote toimii. Jos etsit luonnollista päivetystä tarjoavaa tuotetta kasvoillesi, testaa nämä tipat!
Tarjouksessa TORSTAINA hintaan 28 €, normaali hinta 40,00 €.
Lily Lolon voidemainen poski- ja huulipuna on yllättänyt mut todella iloisesti! Oon usein kokenut, ettei voidemaiset tuotteet pysy mulla yhtä hyvin kuin jauhemaiset, mutta tämän kanssa sitä ei ole tarvinnut miettiä. Voidemaista tuotetta on helppo taputella poskille, oli alla voidemainen sävyttävä aurinkovoide, meikkivoide tai mineraalimeikkipohja. Mulla on sävyt Peony ja Poppy, joista vaaleampaa ja pinkimpään taittavaa Peonya olen käyttänyt nyt enemmän. Se tuo poskille kauniin punan ja näyttää luonnolliselta, vaikka sitä laittaisi reilustikin. Tykkään tästä tosi paljon!
Aavistuksen tummempi Poppy ei ole missään nimessä liian tumma sekään, mutta arvelen että otan tämän käyttöön syksymmällä uudelleen. Sävy on kaunis unikon punainen taittaen aavistuksen persikkaan. Sävyjä on yhteensä neljä.
Tämä on näppärä käsilaukussa, sillä paketissa on pieni peili. Pikkuiseen laukkuun ei tarvitse ottaa montaa tuotetta mukaan rientoihin, kun tällä pärjää poskipunan, huulipunan ja miksei luomivärinkin suhteen – testasin vappuna myös luomilla, toimii.
Tarjouksessa PERJANTAINA hintaan 14 €, normaali hinta 18,90 €.
Suihkugeelit ja käsisaippuat ovat tuotteita, joiden kohdalla tekee mieli pihistää, mutta silti niiden on oltava herkullisen tuoksuisia ja toimivia, sillä ne ovat päivittäisessä käytössä.
Ranskalainen Born to Bio on rantautunut House of Organicin valikoimiin vastikään ja ilahduin, kun sarjan valikoimista löytyy niin monia budjettiystävällisiä tuotteita. Tuotteet ovat Ecocert Cosmebio -sertifioitua luonnonkosmetiikkaa.
Otin brändiltä ekana testiin suihkugeelit, jotka ovat hinta-laatu-suhteeltaan todella mainiot, myös normaalihintaisena. Persikkaisen värinen Sitrus tuoksuu sitruksilta ja muilta hedelmiltä, keltainen Monoi Tiare trooppiselta kesälomalta.
Tarjouksessa PERJANTAINA hintaan 4 €, normaali hinta 5,50 €.
Tiedättekö ne puhdistusainetabletit, joihin tarvitsee lisätä vain vesi, ja puhdistusaine on valmis? No, nämä Ben & Annan suihkugeelihiutaleet toimivat tismalleen samalla tavalla!
Tarvitset tyhjän pesuainepullon, jonka pohjalle tyhjennetään suihkugeelihiutalepussin sisältö ja päälle lisätään 200ml lämmintä vettä. Ravistetaan pulloa, annetaan tekeytyä 20min ja ravistetaan uudelleen ja voila, pullollinen suihkugeeliä on valmiina! Miten nerokasta!! Ihanaa, että tällaisia vihdoin alkaa tulla markkinoille.
Koska mulla on just nyt käytössäni Born to Bion suihkugeelit, olen tehnyt näistä hiutaleista käsisaippuaa, toimii sellaisenakin. Koostumus on valmiina geelimäinen. Tein suihkugeelin ihan tavalliseen käsisaippuapulloon, jossa on pumppu. Pullo on iso, eli oisin voinut käyttää molemmat suihkugeelihiutalepussit samalla kertaa.
Yhdessä paketissa on kaksi 20g pussia, joista tulee yhdesä 200ml valmista suihkugeeliä, eli yhteensä 400ml suihkugeeliä.
Tarjouksessa LAUANTAINA hintaan 5 €, normaali hinta 6,90 €.
POSTIKULUT & TILAUSTEN YHDISTÄMINEN
Alennukset Luonnonkosmetiikkapäivillä on päiväkohtaisia, joten jos teet löytöjä eri päiviltä, käytä tilausten yhteydessä koodia ”YHDISTÄ”, jolloin tilauksesi yhdistyvät ja maksat vain yhdet postikulut. YHDISTÄ-koodi alkaa toimia 3.5. alkaen. Luonnonkosmetiikkapäivien tilausten toimitus alkaa 9.5. tiistaina.
〰️
PÄIVÄKOHTAISET TARJOUKSET HOUSE OF ORGANICIN LUONNONKOSMETIIKKAPÄIVILLÄ
Kun 2018 aloitin pikamuodin välttelyhaasteen, aloitin sen haastaakseni itseäni kulutustottumuksissani. Vaikka olen oppinut suhteellisen harkitsevaksi siinä mitä tulee tekemiini ostoksiin, oli – ja on – minulla paljon petrattavaa.
Ajattelin, että jos päättäisin olla ostamatta pikamuotia, joutuisin etsimään parempia vaihtoehtoja ja käyttämään ostopäätösten kohdalla suurempaa harkintaa, kun kaikkea houkuttelevaa ei voisikaan klikata kotiin muutaman päivän toimitusajoilla. Pitäisi kääntyä entistäkin enemmän kirpparin puoleen ja tiedostaa tarpeensa pidemmälle aikavälille, ettei joutuisi pulaan ja rikkomaan haastetta vain koska tarvitsee jotain heti. Ja ylipäätään miettiä, mitä ihan oikeasti tarvitsee ja mitä vain haluaa.
Kun aloin nuorena tienata ekoja omia rahojani kesä- ja viikonlopputöistä, kului niistä iso osa kirpputorilöytöihin ja edullisiin löytöihin ketjuvaateliikkeistä. Vaikkei vaatevalikoimani ole koskaan ollut järjetön, on ollut aikakausia, kun olen tehnyt kirppislöytöjä lähes viikottain – ja sitten laittanut tylsäksi käyneitä tai vääränlaisiksi osoittautuineita entisiä löytöjä samalla tahdilla eteenpäin kirppiksillä. Siinä ei ole ollut mitään järkeä. Jostain syystä kirppislöytöjen tekemisen olen osannut perustella itselleni ihan eri tavalla kuin uuden ostamisen ja siksi kirppislöytöjä tuli tehtyä joskus reilusti yli tarpeiden.
Aloitin ensimmäisen julkisen blogini 16-vuotiaana ja kun joskus 19-vuotiaana aloin saada blogin kautta vaatteita bloginäkyvyyttä vastaan, en aluksi tajunnut ollenkaan miettiä mitään muuta kuin sitä, että vau, saan valita uusia vaatteita itselleni! Ei tarvinnut vastaanottaa kuin muutama lähetys huonolaatuisia, hassun kokoisia ja -mallisia vaatteita tajutakseen, ettei tämä voi olla ok, että enhän mä voi näitä kenellekään suositella.
Pikamuodin välttelyhaaste 4,5 vuotta sitten alkoi siitä, että en halunnut tukea pikamuotiketjuja ja halusin testata, voisinko löytää kaiken tarvitsemani joko käytettynä tai fiksummilta brändeiltä. Vaikka olen jo kauan valinnut tukea mieluummin pieniä fiksumpia brändejä sekä eettisesti ja ekologisesti toimivia yrityksiä ja koettanut tehdä löytöjä kirppiksiltä, oli pikamuotiketjut siinä mielessä helppo ratkaisu, että löysin niistä usein helposti oikean kokoisia vaatteita itselleni. Siispä mun piti haastaa itseäni, että voisinko löytää sopivia vaatteita muualtakin.
Kun tarvitsen jotain uutta, pyrin pitämään mielessä ajatuksen:
Ketä haluan tukea? Euroopan 3. rikkainta miestä, Ruotsin rikkainta miestä perheineen vai yhteisöjä ja yrityksiä, jotka tekevät töitä reilummin, eettisemmin ja ekologisemmin? Olen kirjoittanut aiheesta aiemmin täällä.
Päätin reilu neljä vuotta sitten, että jos tarvitsen jotain, ostan sen ensisijaisesti käytettynä. Seuraava vaihtoehto olisi ostaa tuote joko vastuullisesti toimivalta brändiltä ja kolmantena ostaa brändiltä, jonka tuotteet tunnetusti kestävät aikaa ja käyttöä, sillä uuden ostamisen minimointi oli haasteeni lähtökohta. Viimeisin vaihtoehto olisi kääntyä helposti saatavilla olevien pikamuotiketjujen valikoimien pariin, mutten varsinaisesti kieltänyt itseltäni mitään, päätin vain haastaa itseäni miettimään valintojani aiempaakin tarkemmin. Ja kun muistaa tuon ylläolevan ajatuksen, on helppo kiertää pikamuotiketjujen liikkeet ja verkkokaupat kaukaa. Kannattaa myös katsoa Shein – totuus muotijätistä -dokumentti, jos haluaa muistutuksen siitä, miksei jättien vastuullisuuslupauksiin voi luottaa.
Vastuullisempien vaihtoehtojen valikoima on nykyisin valtava
Reilu neljä vuotta sitten haaste jännitti, mutta olin toiveikas, koska silloin tuntui, että markkinoille alkoi pikkuhiljaa tulla monipuolisemmin vastuullisemmin ja fiksummista materiaaleista valmistettuja vaihtoehtoja, ei esimerkiksi pelkkiä a-linjaisia trikoovaatteita huomiota herättävin printein, jollaisiksi ”vastuullinen muoti” -kategorian vaatteet oli aikoinaan helppo typistää.
Nykyisin vastuullisia brändejä on helpompaa etsiä ja vertailla (esim. good on you -saitti antaa osviittaa eri brändien vastuullisuudesta ja tämä Outi Pyyn listaus vastuullisen kuluttajan ostojärjestyksestä kannattaa kurkata) ja tarjolla on ihan kaikkea kestävistä sukkiksista kierrätysmatskuista valmistettuihin uikkareihin ja lähellä tilauksesta valmistettaviin vaatteisiin. Lisäksi vaatteiden vuokraamisesta on tullut helppoa ja kiinnostavaa mm. The Ateljén viitoittamana. Neljässä vuodessa pelkästään Helsingin keskustasta löytyy useampi trendikkäästi sisustettu second hand -myymälä ja useammassa kauppakeskuksessa on käytetyille tavaroille tai vaatteille omistautuneita myymälöitä (Redissä kokonainen osio ostoskeskuksesta). Siinä missä vielä neljä vuotta sitten tuntui edelläkävijämeiningiltä, että joku yritys avasi avoimesti nettisivuillaan tuotantoaan, tuntuu se nykyisin minimivaatimukselta. Viherpesu yleistyy, mutta toisaalta sen tunnistamisestakin on tullut helpompaa.
Mietin aina välillä, että pitäisi vinkkailla enemmän vastuullisemmista vaihtoehdoista täälläkin, mutta siinäkin on puolensa; mitä enemmän jakaa vinkkejä kaikesta kivasta uudesta, sitä enemmän saattaa synnyttää tarpeettomia ostohaluja. Ja tärkeintähän olisi vähentää ihan kaiken ostamisen määrää, eikä ainoastaan siirtyä kuluttamaan fiksumpia vaihtoehtoja.
Mietin pitkään myös sitä, miten kuvitan tämän postauksen ja päädyin julkaisemaan kuvia lempparivaatteistani; sellaisia, jotka olette jo nähneet monta kertaa. Nämä vaatteet eivät ole uusia eikä niitä voi enää ostaa kaupasta, joten jos jokin niistä inspiroi, kannattaa kääntyä kirppisten ja second hand -sovellusten puoleen.
Ensimmäinen vuosi pikamuotia vältellen – miten minimoida ostohalut?
Ensimmäinen vuosi haastetta meni kivuttomasti. Kirjoitin siitä täällä. Ekan vuoden aikana tein vähemmän hankintoja kuin aiemmin, haasteesta kiinni pitäminen oli helppoa. Kun karsin vaihtoehdoistani kivasti brändätyt pikamuotiketjut, en enää pyörinyt keskustan liikkeissä ”ihan vain inspiroitumassa” eli synnyttämässä ostohaluja.
Huomasin, että pikamuodin välttely on helpompaa, kun poistaa Instagram-seuratuista kaikki ne visuaalisesti kiinnostavat pikamuotibrändit. Ei, niitä ei kannata seurata edes inspiroitumisen takia – toimivasti brändätyt, kauniisti kuvatut edulliset tuotteet ovat ihan liian helposti saatavilla. Kun ei käy kauppakeskuksissa tai pikamuotiketjujen liikkeissä pyörimässä, ei tiedä mistä jää paitsi. Lopulta se on juurikin näin yksinkertaista.
Kun ei altista itseään jatkuvasti (parhaimmillaan kymmeniä tai satoja kertoja päivässä ihan vain jo instaa selaamalla) uusille vaatteille ja trendeille, tykkää omista olemassaolevista vaatteistaan enemmän. Myös se auttaa, että omilla seurantalistoilla on kiinnostavan tyylisiä pukeutujia, joilla ei ole joka viikko jotain uutta päällään.
Olen myös tietoisesti karsinut listoilta ne tyylikkäinä pitämäni pukeutujat, joilla on säännöllisesti yhteistöitä pikamuotiketjujen kanssa – voin käydä inspiraatiota etsiessäni kurkkailemassa heidän asujaan silloin tällöin, mutta jos nään viikoittain uusia vaatteita kiinnostavina pitämieni tyyppien päällä, alan himoita itsellenikin jotain uutta.
Ehkä nämä ovat ihan itsestäänselvyyksiä, mutta haluan silti kirjoittaa ajatukseni ylös, sillä mulla kesti kauan tajuta, miten paljon pelkästään Instagramin selailu vaikuttaa mun fiilikseen ja tarpeeseen saada jotain uutta päälle pantavaa. Siksi olen tietoisesti karsinut seurattujen tyyppien listaa ja miettinyt, mitä oikeasti haluan nähdä. Mä haluan nähdä toisten lempivaatteita, vaatteidenhuoltovinkkejä, kirppislöytöjä jotka inspiroivat jatkamaan omia kirppisetsintöjä ja asuja, joissa ei oo aina uudet vaatteet.
Jos kaipaa järeämpiä keinoja käyttöön, muttei halua luopua Instagramin käytöstä kokonaan, tee kuten yksi ystäväni: mykistä kaikki seuraamasi tilit ja käy katsomassa ystäviesi tilejä hakutoiminnon kautta – kun teet sen tietoisesti, et törmää jatkuvasti algoritmin sinulle esiin nostamiin houkutuksiin. Työlästä, jos seuraa useita satoja tai tuhansia tilejä, mutta ilmeisesti melkoisen toimiva tapa kuratoida omaa feediä.
Ystävän kotikirppikseltä ostettu neule, nahkavyö kirppislöytö Beyond Retrosta monen vuoden etsimisen jälkeen, helmet Aida Impact, farkut Nudie / punottu piknik-laukku häälahja ystävältä, helmilaukku kirppislöytö ystävän vinkkaamana
Reilu neljä vuotta pikamuodin välttely -haasteen aloittamisesta
Nyt haasteen aloittamisesta on neljä ja puoli vuotta ja olen yllättynyt siitä, että olen pärjännyt niin mainiosti. Itse määrittelemiäni sääntöjä on ollut helppo noudattaa ihan jo sillä, etten ole tietoisesti altistanut itseäni pikamuotiketjujen mainonnalle. Tietysti törmään mainontaan haluamattanikin, mutta ainakin voin valita keitä seuraan somessa ja mitä uutiskirjeitä tilaan. En voi alleviivata, miten iso merkitys tällä on ollut!
Seuraan pikamuotia mainostavia tyyppejä somessa nykyisin niin vähän, että hätkähdän, kun pikamuotibrändin kanssa tehty yhteistyö pomppaa esille seuraamieni tilien feedissä. Viime kuukausina olen ollut häkeltynyt myös siitä, miten minimalistiseksi ja parempilaatuiseksi brändätty pikamuotiketju on näkynyt niin monen tiedostavana pitämäni tyypin sisällöissä. Tuntuu ilmeiseltä, että juuri tätähän brändi toivoo – näkyvyyttä tiedostavien tyyppien kanavissa, jotka eivät shoppaile pikamuotia – mutta kannustavat siihen kuitenkin, kunhan se vain on brändätty joksikin muuksi.
En ole ostanut pikamuotia yli neljään vuoteen, mutta nyt se ei enää tunnu tämän haasteen tärkeimmältä annilta. Olen ylipäätään ostanut paljon vähemmän, ja sillä on väliä.
Kun ei enää osta uutta pikamuotiketjujen myymälöistä, miettii kaikkea muutakin ostamista entistä tarkemmin. Kun tarvitsen jotain uutta, tärkein kriteerini uudelle hankinnalle on sen pitkäikäisyys – haluan ostaa asioita, joille kertyy valtavasti käyttökertoja ja joita ihan oikeasti tarvitsen. Vaatekaapin lisäksi tämä ajattelu ulottuu kaikille muillekin elämän osa-alueille ja on nyt erityisen ajankohtainen kotiin liittyvien hankintojen suhteen. Sillä, millaista vaatekaappia ylläpitää, on väliä – muoti on toiseksi suurin saastuttaja öljytuotannon jälkeen. Vaateteollisuus saastuttaa enemmän, kuin kansainvälinen laiva- ja lentoliikenne yhteensä. Järkyttävää!
Jotta vaatteelle tai muulle tuotteelle voisi kertyä paljon käyttökertoja, sen tulee kestää. Koetan löytää tuotteen ensin käytettynä, mutta jos hankinnalla on jostain syystä kiire, koetan valita vaihtoehdon, jolle povaan paljon käyttökertoja. Mieluiten kotimaiselta tai vastuulliselta brändiltä, mutta ykköskriteerinä se, että tuote on aidosti tarpeideni mukainen ja pitkäikäinen hankinta. Jossain tilanteessa oikea tuote voisi hyvinkin löytyä ketjuvaateliikkeestä, sillä onhan moni nykyinen lempparivaatteenikin pikamuotia. Pikamuotiin liittyy muutenkin paljon ristiriitaisia näkökulmia; jos lopettaisimme pikamuodin ostamisen, Bangladeshissa jouduttaisiin vakaviin ongelmiin ja jos ei ole mahdollista etsiä jotain asiaa kirppareilta eikä varaa panostaa vastuulliseen brändiin, on ehkä pakko ostaa pikamuotia. Mietin tätä kirjoittaessani myös tätä Ninan kirjoitusta. Ehdottomuus ei taida olla tässäkään paras ratkaisu, mutta jonkinlainen ehdottomuus tai rajaaminen voi auttaa löytämään kestävämmän suunnan.
Vastuullisesti valmistettu tuote on usein laadukkaammin ja paremmista materiaaleista valmistettu kuin nopeassa syklissä valmistettu pikamuotivaate, mutta vastuullinen valmistus tai kallis hinta ei ole synonyymi laadulle. Laatua on myös hyvä muotoilu, käyttöä kestävät materiaalit ja aikaa kestävät värit ja kuosit. Jos vastuullisesti valmistettu vaate ei istu tai tunnu omalta, se jää pahimmassa tapauksessa käyttämättä. Siksi uuden ostamisesta on tullut tarkkaa, mutta myös palkitsevaa puuhaa.
Kun ei ole ostanut paljoa uutta, on ollut aikaa ja halua opetella huoltamaan olemassa olevia vaatteita ja asusteita. Vaatteeni ovat aika kovalla käytöllä, joten suutarin, pesulan ja ompelijan palvelut ovat tulleet tutummiksi ja niihin laitettu raha on tuntunut tosi fiksusti käytetyltä. Arkivé Atelierin myymä Kentin vaateharja on ollut korvaamaton neuleita ja villakangastakkeja huoltaessa ja vuonna 2017 ostamani vaatehöyrytin on edelleen viikoittain käytössä.
Kun vaatteille kertyy paljon käyttökertoja, oppii myös tunnistamaan laadukkaan hätäisesti tehdystä entistä paremmin ja huomaamaan, millaiset materiaalit oikeasti kestävät käyttöä, osti sitten uutta tai second handia. Joskus tulee tietysti myös huteja: löysin viime vuoden lopussa yli viisi vuotta ostoslistallani olleen täydellisen klassisen mustan villatakin ja olin aluksi aivan supertyytyväinen, mutta nyt useamman kuukauden käytön jälkeen huomaan, että uusi neuletakkini nyppääntyy herkästi. Olin ajatellut, että 100% villa on parempi kuin sekoitteet ja laatua huokuva brändi, joka kertoi avoimesti tuotannostaan sai minut uskomaan, että tuote on automaattisesti hyvin käyttöä kestävä. Sain hyvän muistutuksen, ettei näin aina ole – ainakin tämä pelkästä villasta valmistettu neuletakki nyppääntyy todella herkästi. No, katsotaan, miten hyvin saan huollettua neuletakkiani.
Ompelijan palveluita olen hoksannut alkaa hyödyntää vasta viimeisen parin vuoden aikana. Sen ansiosta olen myös oppinut arvioimaan, josko jokin vaate olisi pienellä modifioinnilla täydellinen ja onko vaate ompelijalle kiikuttamisen arvoinen – löysin esimerkiksi ihanan välikausitakin pitkän etsinnän jälkeen käytettynä, mutta takissa olikin mulle liian pitkät hihat (kirppissovellusten huono puoli – vaatetta ei pääse sovittamaan ennen ostoa), mutta ne lyhenivät taitavalla ompelijalla täydelliseen mittaan. Käytin liian isoksi jääneen nahkahameen ompelijalla kavennuksessa (Menddien kautta, olen todennut palvelun todella toimivaksi jo kolmesti!) ja nyt mulla on taas yksi vaate enemmän, ilman että ostin mitään uutta.
On tosi tyydyttävää vaalia olemassa olevia asioita, huoltaa ja korjata uuden hankkimisen sijaan. Tästä ja arjen estetiikasta kannattaa lukea ajatuksia myös Gemma-median puolelta, inspiroiduin Emmin kirjoituksesta ja Yuriko Saiton ja Sherri Irvinin ajatuksista arjen estetiikasta.
Lista asioista, joita tarvitsee ja jotka on hankkinut – jottei itsensä huijaaminen olisi liian helppoa
Vastuullisesti valmistetut vaatteet ovat kalliita, ja ihan syystä. Siksi on usein innostavampaa yrittää etsiä jotain tarvitsemaansa käytettynä. Tähän auttaa se, että pitää puhelimen muistiinpanoissa ostoslistaa asioista, joita tarvitsee. Olen pitänyt ostoslistaa puhelimessani nyt parin vuoden ajan, ja on ollut kiintoisaa huomata, että listalla on ollut parin vuoden ajan samat asiat. Kirjoitan samaan listaan myös kaiken, mitä hankin – uutena tai käytettynä, vuosikohtaisesti. Näin saan realistisen kuvan siitä paljonko ostan, sillä itseään on tosi helppo huijata uskomaan, ettei juurikaan hanki mitään uutta. Ja kun ostolistalla on vuosia ollut täydellinen musta nahkavyö, sen löytäminen kirpparilta tuntuu ihan superhyvältä.
Käytettyjen asioiden etsimiseen voi mennä aika paljon aikaa, mutta tämä vinkki on säästänyt multa aikaa ja energiaa: moneen kirppissovellukseen (Tori.fi, Zadaa, Vestiaire, Sellpy) voi tallentaa hakuja, jolloin on mahdollista kurkistaa nopeasti, onko tiettyjä juttuja tullut myyntiin sen sijaan, että selailisi sovellusta päämäärättömästi tuntitolkulla ja keksisi samalla itselleen uusia tarpeita.
T-paita kotimaiselta Saima:lta (en tosin tiedä, onko brändi enää toiminnassa?), hame mittatilaus Atelier Lalehilta, Converset kirppislöytö, korvikset Aida Impact, laukku A.P.C., kestänyt vuosien päivittäistä käyttöä
Viiden uuden vaatteen vuosi
Jos neljä vuotta sitten mietin, että vitsit, ei ole mitään järkeä ostaa vaatteita pikamuotiketjuista ja tukea tällaista kuluttamista, niin nyt mietin, millainen määrä uusia vaatteita ylipäätään on perusteltavissa?
Törmäsin pari kuukautta sitten Instagramia selaillessani Aku VaramäenPlanetaarinen vaatekaappi -instatiliin ja hänen pohdintoihinsa Hot or cool -instituutin tekemästä tutkimuksesta, jonka pääpointtina on, että vaatteiden kulutusta on pakko vähentää ja että vertailussa olleiden maiden kärjen nykykulutuksen mukaisesti tulevaisuudessa olisi kestävää hankkia n. 5 uutta vaatetta vuodessa, jotta kulutus olisi planetaarisissa rajoissa (tähän ei kuulu alusvaatteet tai sukat, koska arvio oli tehty painon mukaan ja alusvaatteet ja sukat ovat kevyimmästä päästä).
Jäin pohtimaan postauksessa esitettyä ajatusta: ”Viisi uutta vaatetta, hmmm. Kun vertaamme lukua suomalaisen nykyiseen kulutukseen, niin pudotus on aikamoinen. Suomalainen kuluttaa 30-50 uutta vaatetta vuodessa. Miltä viisi vaatetta vuodessa sinusta kuulostaa? Montako vaatetta olet tänä vuonna ostanut? –”
Päällytakki kirppikseltä viisi tai kuusi vuotta sitten, farkut Nudie, sandaalit Birkenstock, laukku ketjuvaateliikkeestä yhdeksän vuotta sitten. Helmet ranteessa äidin punomat.
Viisi uutta vaatetta kuulostaa hyvältä haasteelta! Ei mahdottomalta, mutta siltä, että hankintoja on tosissaan mietittävä. On ostettava sellaisia vaatteita, kenkiä ja asusteita, jotka kestävät pitkään ja joita haluaa ja voi huoltaa. Tämä Hot or cool -instituutin arvio jättää myös pelivaraa; jos viiden uuden vaatteen lisäksi tarvitsisi jotain muuta, sen voisi ostaa käytettynä. Tuntuu selkeältä saada jokin luku ohjenuoraksi, ettei myöskään kävisi niin, että ostaisi mielin määrin vaatteita kirppareilta tai vastuullisemmilta brändeiltä.
Ostin viime vuonna yhteensä 13 uutta vaatetta tai asustetta. Se on merkittävästi vähemmän kuin keskimääräinen 30-50 uutta vaatetta, mutta yli tuplat siihen, mikä olisi Hot or cool-instituutin mukaan kestävyyden rajoissa. Yhdeksän hankinnoista tein uutena (sisältäen blogin kautta vastaanotetut vaatteet), neljä second handina. Yllätyin, sillä olin varma, että olisin tehnyt enemmän kirppislöytöjä ja ostanut vähemmän uutta. Yhdeksästä uudesta tuotteesta kahdeksan oli vastuullisemmilta brändeiltä, yhdet farkut ostin tarpeeseen brändiltä, jonka klassikkofarkkujen tiedän kestävän käyttöä ja aikaa, mutta joiden en usko olevan vastuullisesti valmistetut.
Huomaan miettiväni vaatekaappini sisältöä tosi tarkkaan nyt kun olen miettinyt viiden uuden vaatteen haastetta. Mun vuosia käytössä olleet maiharit alkavat olla pian tiensä päässä ja mietin, selviänkö niiden kanssa vielä loppuvuoden, voinko vaihtaa niihin sekä pohjat että vetoketjut vai kannattaisiko jo ostaa uudet. Muuttuva keho asettaa sekin haasteita minimalistisen vaatekaapin ylläpitoon; kun paino vaihtelee, saattaa tarvita uusia vaatteita, kun vanhat vaatteet jäävät väärän kokoisiksi. Jossain muussa elämäntilanteessa tällainen oman vaatekaapin analysointi ei välttämättä olisi yhtä mielekästä, joten olen tyytyväinen, että olen tehnyt tämän pohjatyön nyt – uskon, että näitä ajatuksia kantaa mukanaan jatkossakin.
Tämän postauksen kirjoittaminen kesti pienen ikuisuuden – olen päivittänyt otsikon aikamäärettä ainakin puolentoista vuoden ajan. Musta tuntui pitkään siltä, että tällä pohdinnalla pitäisi olla jokin konkreettinen lopputulema ennen kuin voin julkaista tämän, mutta ei tällä ole. Vastuullisen kuluttamisen teemoja vaatekaapin osalta voi mitenkään mahduttaa yhteen kirjoitukseen.
Toivon, että joku samoja asioita pohtinut voisi saada tästä kannustusta omien kulutustottumuksiensa pohdintaan ja sellaisen fiiliksen, ettei karsiminen ja rajaaminen tarkoita luopumista. Ei tyylistä tai kivoista vaatteista tarvitse luopua, päinvastoin – vaatekaappi tuntuu arvokkaalta ja spesiaalilta, kun tietää mitä omistaa ja osaa pitää niistä huolta. Eikä ole pakko olla ehdoton, vähentäminen on loistava startti – esim. Emmi laski viime vuonna ostamansa vaatteet ja päätti, että rajaa kokonaismäärän uusista hankinnoista puoleen viime vuoden määrästä. Selkeä muutos edelliseen vuoteen, mutta ei-niin-ehdoton lähestymistapa.
Jotta sivuston käyttö olisi sinulle sujuvaa ja mainokset kiinnostavia, käytämme kumppaniemme kanssa sivustolla evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä, hyväksyt evästeet. Jos et hyväksy evästeitä, muuta selaimesi asetuksia. Lisää evästekäytännöistä.
