Skinimalism – helposti reagoivan ihon pelastus

kauneus, luonnonkosmetiikka
Jätä kommentti

* Osa postauksen linkeistä affiliate-linkkejä 

Ajattelin vähän päivittää mun tän kesän ihonhoitorutiineja ja käyttämiäni tuotteita tänne, koska ihoni on voinut viimeaikoina melkoisen mukavasti.

Koska ihoni on oikutteleva, jännitin alkukesästä, millaisessa kunnossa ihoni olisi häissä ja päätin siksi minimoida käyttämäni tuotteet, jottei iho ärsyyntyisi siitä, että hoidan sitä liikaa tai vaihtelen tuotteita liian tiuhaan. Tällaisella tavalla on nimikin, skinimalism, joka varmaan alkoi trendata vastaiskuna muun muassa monivaiheisille korealaisille ihonhoitorutiineille. Tiedän, että joillekin esim. hoitonesteiden ja kasvovesien kerrostaminen toimii, mutta mun oma ihoni ärsyyntyy kaikesta ylimääräisestä, joten minimoiminen on mua varten.

Skinimalism ihonhoitorutiini

Helposti reagoiva ja herkkä sekaiho

Lyhyenä taustoituksena, etenkin, jos luet juttujani uutena lukijana: mun ihoni on helposti kaikkeen – saunomiseen, hikoiluun, vääränlaisiin ihonhoitotuotteisiin, tiettyihin ruoka-aineisiin, aurinkorasvoihin yms – reagoiva, perusominaisuuksiltaan sekaiho. Nuorempana ihoni oli rasvoittuvampi ja näppyjä oli enemmän, nyt epäpuhtauksia ja näppyjä ilmaantuu kun iho ärtyy jostain edellämainitusta sekä kuukautiskierron mukaan.

Käytän ihonhoidossa ja meikkien suhteen ripsiväriä lukuunottamatta pelkästään luonnonkosmetiikkaa siksi, että se sopii iholleni paremmin, tuntuu aidosti hoitavalta ja on ympäristön kannalta fiksumpi valinta ja on kiva tukea pienempiä brändejä jotka kehittelevät tuotteita intohimosta kuin laittaa rahat isoille kansainvälisille jäteille.

herkän ihon luonnonkosmetiikkaa

Ihonhoitotuotteiden minimointi, skinimalism

Koska ihoni on herkkä ja helposti reagoiva, minimoin alkukesästä kaiken käyttämäni kosmetiikan ja panostin Essen Sensitive -sarjan tuotteisiin, joita käytän aina silloin tällöin kuuriluontoisesti. Ne rauhoittavat ihoni ja toimivat erinomaisesti, mutta ovat melkoisen arvokkaita jatkuvassa käytössä.

Essen Sensitive-sarjasta mulla on jatkuvassa käytössä maitomainen Esse Sensitive Cleanser -putsari ja kesäisin lisäksi kuoriva Refining Cleanser, jolla saa puhdistettua myös aurinkovoiteen hyvin iholta. Näiden vakkareideni lisäksi tilasin Sensitive-sarjan kasvoveden ja Protect-öljyn (ihoni rakastaa tätä vaniljantuoksuista öljyä, mutta hitto tämä on kallis) sekä jatkoin aiemmin testiin saamani Sensitive-sarjan silmänympärysvoiteen käyttöä.

Yöllä käytin kerran pari viikossa Essen öljyn kaverina otsalleni Bybin Bakuchiol-öljyä. Se sopii herkälle iholleni eikä tuki sitä, mutta uudistaa ja tuntuu vähän tasoittavan ihoa ja uurteita. Tämäkin toimii mulla parhaiten kuuriluontoisesti käytettynä.

Esse, Dr. Hauschka, Frantsila

Suosikkejani herkälle iholle: Esse, Dr. Hauschka & Frantsila 

Minimoin ihonhoitorutiinini varsin yksinkertaiseksi: aamuin illoin putsari + kasvovesi + öljy. Näiden lisäksi käytin viikoittain myös Dr. Hauschkan Revitalising-kasvonaamiota (Kirkastava naamio) joka on sellainen ihmenaamio, ettei toista. Kun iholle puskee näppyjä, se punoittaa tai muuttuu pintakuivaksi, tämä naamio pelastaa. Toimii myös yön yli käytettynä ihon ollessa erityisen ärtynyt. Tähän luotin myös hääpäivää edeltävänä iltana.

Frantsilan savipohjainen naamio on uusi löytö ja koska se ei kuivahda iholle monen muun savinaamion tavoin, on ihoni pitänyt tästä naamiosta kovasti! Se tasapainottaa, rauhoittaa ja sopii herkälle iholle esim. saunassa tai saunan jälkeen käytettynä. Tuoksu on tosi raikas.

Kuvassa näkyy myös Dr. Hauschkan silkkipuuteri, joka on kesäreissu- ja arkivakkari. Käytän sitä suurimman osan ajasta kuivashampoon tavoin hiusten raikastamiseen pesukertojen välissä, mutta se sopii käytettäväksi iholle myös talkin tavoin; jaloissa käytettynä se voi ehkäistä hiertymien syntymistä sandaaleissa, kainaloihin taputeltuna hillitä hikoilua jne.

Jos iholle tulee hormonaalisia näppyjä tai muita epäpuhtauksia, taputtelen niihin yöksi propolista. Antibakteerinen propolis on nestemäisenä sotkevaa, mutta kunhan se kuivahtaa iholle, se ei sotke tyynyliinaa. Hoitaa näppyä, muttei kuivata ihoa muuten.

Skinimalism epäpuhdas herkkä iho babe balm

Babe Balm

Rakastan saunomista, mutta ihoni ei. Ennen saunomista pesen kasvoni huolella, kuivaan ne pyyhkeellä ja levitän iholle ohuen kerroksen Bybin Babe Balmia. Se on vedetön voide, joka ei tunnu tukkivan ihoani vaikka onkin tuhti, mutta auttaa suojaamaan sitä kuumilta löylyiltä. Ihoni on saunan jälkeen vähemmän ärtynyt eikä muutu pintakuivaksi, kun käytän tätä saunoessa.

Pakkaus on muuten nykyisin pinkki, ekat erät voidetta myytiin tässä oranssissa putelissa. Kertonee jotain tämän riittävyydestä ja säilyvyydestä, että olen voinut käyttää tätä samaa tuubia niin pitkään :-D Babe Balmia voi käyttää myös esim. kuiville kyynärpäille, kynsinauhoille ja kynsille, käsivoiteena ja taputella ”highlighterina” poskipäille tuomaan iholle kuultoa.

Mun iho tykkää siitä, että pidän ihonhoitotuotteet muutenkin minimissä enkä vaihtele käyttämiäni tuotteita usein tai ota kerralla montaa uutta tuotetta testiin. Miksi en sitten aina toimi näin? Olen ihan liian utelias testailemaan uusia tuotteita, se on varmasti se suurin syy. Lisäksi monet suosikkituotteeni ovat aika hintavia ja uskon, että edullisempiakin toimivia tuotteita voi löytää, mutta spessuhetkinä luotan noihin kalliisiin suosikkeihini. Uskon ehdottomasti siihen, että vähemmän on enemmän, enkä pidä monimutkaisista tai moniosaisista ihonhoitorutiineista, mutta etsin aina uusia toimivampia ja budjettiystävällisempiä tuotteita ja välillä huomaan vaihtelevani tuotteita turhan tiuhaan tai käyttäväni tarpeettomia tuotteita.

Tällä hetkellä toimin koekaniina uudelle brändille, jonka tuotteet tullaan lanseeraamaan vielä tämän vuoden lopulla. Olen noista testituotteista NIIIN innoissani, etten ole ollut mistään luonnonkosmetiikasta pitkään aikaan! Ne sekä sopivat herkälle iholleni että aidosti kirkastavat ja heleyttävät; tällaisia tuotteita en ole juurikaan löytänyt omalle iholleni sopivina aiemmin, sillä monet luonnollisetkin kirkastavat tuotteet ovat iholleni turhan voimakkaita. Ihana kertoa näistä teille lisää sitten kun saan, uskon, että moni teistäkin innostuu näistä. Ja huh, voisinpa jo kertoa miten upea pakkausdesign tässä uudessa sarjassa tulee olemaan.

Suostun koekaniiniksi nykyisin hyvin harvoin, koska en tietystikään toivo että ihoni oikuttelee miten sattuu, mutta tätä uutta sarjaa on ollut aidosti ilo testailla. Palataan siihen myöhemmin!

Lisää ihonhoitoon liittyviä postauksia löydät täältä ja luonnonkosmetiikkasuosituksia täältä!

Lisää luettavaa

herkan ihon luonnonkosmetiikka

Luonnonkosmetiikkaa herkälle iholle

Kesäiset luonnonkosmetiikkasuosikit

moi forest kokemuksia

Moi Forest tuo metsän hyvät mikrobit iholle

kaurilan sauna toimiva dödö

Toimiva luonnonkosmetiikan deodorantti: Kaurilan Sauna deovoide

Rakkaus best

lifestyle
18 kommenttia

Ida ja Victor

Me mentiin naimisiin!

Mulla on pakahduttavan onnellinen olo ja tuntuu että aika kuluu hassusti, koska miten hääpäivästä voi olla jo yli kuukausi? Kotona tasojen päällä näkyy vieläkin juhlien jälkiä; hääpäivämme käsinkirjoitettu menu muistona, kuivatut laventelit jotka koristivat tervetuliaismaljoja, kuivamassa oleva hääkimppu ja kortit, joita läheisemme ovat meille lähettäneet.

Huomaan olevani aika sanaton, kun yritän kirjoittaa meistä tai rakkaudesta. On niin onnekas ja onnellinen olo, että pelkään sen olevan jonkun toisen mielestä ärsyttävää, vaikka samalla tajuan, miten hölmö ajatus moinen on. Mitä hittoa, rakkaushan on maailman ihanin asia!

Ida ja Victor häät

Meillä oli suloiset, rakkaudentäyteiset minihäät.

Me mentiin naimisiin perjantaina, kesäkuun puolenvälin paikkeilla. Oltiin varattu myöhäisin vapaa vihkimisaika maistraattiin useampi kuukausi sitten, mutta myöhäisinkin saatavilla ollut aika oli normaalia lounastaukoamme aikaisemmin.

Perjantaiaamu alkoi siis epätyypillisen aikaisella herätyksellä. Vaikken oikeastaan ollut jännittänyt hääpäivää etukäteen, tuntui perjantaiaamuna kutkuttavalta ja malttamattomalta. Unohdin jännityksen hetkeksi kampaajalla Sannin ihanan varmoissa otteissa. Joku saattaisi neuvoa, ettei hääpäivänä kannata mennä itselle tuntemattoman kampaajan penkkiin, mutta jostain syystä olin aivan varma, että saisin Sannin käsissä just sellaiset kiharat, kuin toivoinkin. Ja niin sainkin! Olo oli kuplivan kepeä, kun suuntasin kampaajan jälkeen keskustasta takaisin Kallioon hiukset kauniilla laineilla.

Kotona oli jo täysi tohina päällä, ihana Outi valmisteli meille ja kolmelle todistajallemme juhlalounasta keittiössä. Victor oli hakenut morsiuskimppuni ja huojennuin, kun kimpun kotona nähdessäni totesin sen täydelliseksi. Naurattaa, että olin ensin se tyyppi joka ei ehkä edes haluaisi morsiuskimppua ja sit lopulta olin se tyyppi joka lähetti nelisivuisen pdf:n toivekimpustaan kukkakauppaan. Refekuvissa oli muun muassa jaloleinikkejä, vaikka tiesin, ettei häidemme aikaan enää olisi niiden sesonki, mutta jotenkin maagisesti Kukkatehtaan tyypit onnistuivat löytämään kimppuuni kotimaisen kukkatilan jaloleinikkejä.

Maistraatin pihalla meitä vastassa oli kolme ystäväämme, Linda, Essi ja Salla, jotka olimme pyytäneet todistajiksemme ja juhlimaan päivää kanssamme. Päätimme naimisiin menemisestä kevättalvella, jolloin rajoitukset olivat supertiukat, joten tuntui turvallisimmalta ja yksinkertaisimmalta pitää häät ihan superpieninä; vain me ja todistajat. Kumpikaan meistä ei ole koskaan haaveillut häistä saati osannut kuvitella itseään isojen juhlien ja huomion keskipisteeksi, joten mitä enemmän asiaa pohti, sitä enemmän pienet häät kummastakin tuntuivat omalta.

Toimitus maistraatissa oli ohi hetkessä (siis oikeasti varmaan alle kolmessa minuutissa) ja kaikki se muodollisuus ja vakavuus rakkauden äärellä sai mut sellaiseen tilaan, että virallinen osuus melkein nauratti.

Ida365 häät

Oli ihana juhlia häitä intiimisti kotona rakkaiden ystävien kanssa ja ollaan monta kertaa kiitelty itseämme siitä, että palkkasimme Outin vastaamaan juhlapäivämme suunnittelusta ja toteutuksesta ruokien, juomien ja somistuksen osalta. Meidän ei tarvinnut kuin siivota kotona, tehdä päivää varten soittolista ja pakata kuohuva ja viinilasit mukaamme, jotta saimme kippisteltyä heti maistraatin jälkeen todistajien kanssa. Kaikki muu kukista ruokiin, juomiin ja pöydän somisteisiin oli Outin käsialaa.

Istuimme maistraatista kotiin päästyämme hetken olohuoneessa alkumaljat käsissämme ja kun Outi kutsui meidät ruokailuhuoneeseen, tuntui, että olisimme olleet jossain muualla kuin kotona. Vähän kuin olisi ollut ravintolassa, mutta oltiinkin meillä. Ihan täydellisen ihanaa makuumme – intiimi pienen porukan häälounas.

Ennen häitä herkistelin vähän väliä miettiessäni, miten ihmeellistä elämä on. Että oisinko uskonut, jos joku olisi vuoden 2015 Sidewaysissa sanonut mulle, että se samassa porukassa hengaillut nuori mies tulisi kuuden vuoden päästä olemaan mun aviomies.

Tai että miten hitossa maailman ärsyttävin ”se tulee kun vähiten sitä odotat” -klisee oli muuttunut todeksi mun kohdalla (tuo on muuten tosi surkea lohdutus tyypille, joka pohtii, tuleeko löytämään elämäänsä rakkautta) – että miten tapasinkin rakastettavimman tyypin just sellaisessa elämäntilanteessa, kun olin sinut jopa sen aiemmin itseäni pelottaneen ajatuksen kanssa siitä, että mitä jos en koskaan kohtaakaan sellaista tyyppiä, jonka kanssa elämän jakaminen tuntuisi ihanalta ajatukselta, että voisinko silti elää onnellista elämää?

Vaikka toivoin, että kohtaan tyypin, jonka kanssa kaikki tuntuisi luontevalta, mun oli hyvä olla itsekseenkin. Olin totaalisen kyllästynyt kaikkiin epäselviin kuvioihin ja ajattelin, että mun on tosi hyvä yksinkin. Välillä jopa mietin, että osaisinkohan enää edes asua kenenkään kanssa, kun olin ollut niin monta vuotta itsekseni.

Ja niin – sitten mä tapasin sut. Eikä tarvinnut jossitella tai ihmetellä yhtään mitään, kaikki oli alusta asti selkeää.

Häät

Hääpäivänä en sitten yllättäen itkenytkään miltei ollenkaan. Vähän pyyhin liikutuksen kyyneleitä ystävän pitäessä puhetta ja huomatessani toisen ystävän silmiin kohonneet onnenkyyneleet maistraatin pihassa. Ei siis ehkä ihme, että aloin itkeä vollottaa häälomalta kotiin päästyämme, kun luin eteisen lattialle postiluukusta tipahtaneen kortin äidiltä ja isältä.

Kortti oli osoitettu ”avioparille” ja oli niin kauniisti kirjoitettu, että kai siinä sitten itketti kortin ja kauniiden sanojen lisäksi vähän kaikki. Meidän ihanat ystävät. Kaikki onnittelut tutuilta ja tuntemattomilta – on ollut häkellyttävän ihanaa, miten moni on myötäelänyt meidän onnea. Ja itketti sekin, että miten voikin olla, että oon tavannut tyypin, joka on aivan ihmeellisen ihana, empaattinen, viisas, hauska, avoin ja herkkä ja jonka kanssa voin todella keskustella kaikesta ja tulla ymmärretyksi.

Cecilie Bahnsen mekko häät Ida Hanhiniemi

Vaikka mikään ei oikeastaan muuttunut, niin kuitenkin ihan kaikki on muuttunut. Ja se tuntuu ihan maailman parhaalta. ♥

kuvat: rakas Linda Lehtovirta ( ˘͈ ᵕ ˘͈♡)˚๐*˟
Kiitos otsikko-inspiksestä Essi, joka kiteytit tuohon
lausahdukseen kaiken oleellisen <3 

Lisää luettavaa

Uuden kodin etsiminen – missä haluamme asua?

Haaveena yhteinen koti (ja yhteinen asuntolaina)

Vastuullinen neule x 18

Kesäkuulumisia

Kesäkuulumisia

lifestyle, muoti, vastuullinen muoti
4 kommenttia

Terkkuja Kokkolasta!

Ollaan oltu täällä laittamassa venettä vesille ja nyt kahden kesän mittainen puuveneen kunnostusoperaatio alkaa olla (tältä erää) maalissa!

Kahden kesän aikana venevajalla on hiottu, lakattu, öljytty, täytetty rungossa olevia koloja, maalattu ja fiksattu fiksausta kaipaavia osia. On hinkattu kajuutan pinnat puhtaiksi, sillä vene ei ole ollut vedessä yhteentoista vuoteen ja hankittu vaijereita sun muita. On ollut kivaa päästä auttamaan veneen kunnostustöissä ja seuraamaan sen kuljetusta satamaan. Maston pystyttäminen oli jännittävää seurattavaa, enkä todellakaan ollut koskaan aiemmin miettinyt miten vene nostetaan rekan kyytiin.

Oon myös oppinut valtavasti uusia termejä niin veneen osiin kuin purjehtimiseenkin liittyen ja oon opetellut erilaisten solmujen tekemistä appeni opastuksella. Toissapäivänä jännitettiin laantuisiko tuuli sen verran, että päästäisi vesille. Ei laantunut, mutta eilen aamusta ei tuullut enää yhtä kovasti ja päästiin vihdoin purjehtimaan! Voi itku oli ihanaa.

Ida365 vastuullinen muoti Rumeur Label mekko

Tässä makoilen joku aika sitten rantakalliolla, Linda kuvasi 

Toivottavasti teillä on ollut ihania kesähetkiä tänä kesänä, miten ja missä ikinä kesäänne vietättekään.

Mun kesä on tuntunut pitkältä, mutta osin myös siltä, etten oikein pääse kunnolla lomamoodiin. Tiedän, että se johtuu muun muassa siitä, että odotan jo innolla syksyä ja uusia työkuvioita. Alitajunnastani pulpahtelee tuon tuosta jotain pieniä ideoita ja ajatuksia töihin liittyen ja siksi tuntuu, etten ole ihan täysin päässyt sellaiseen suloisen huolettomaan kesämoodiin, jollaisessa koko viime kesän olin. Mutta se ei haittaa, sillä tämä kesä on ollut siitä huolimatta ikimuistoinen, lempeä, rentouttava ja täynnä kivoja hetkiä.

Vastuullinen muoti Rumeur Label

mekko – Rumeur (gifted), korvakorut – Aida Impact,
kengät – monta vuotta vanhat Vagabondit, takki – second hand

Mieleenpainuvimpana muistiin jää tietysti meidän häät, mutta niistä kirjoitan lisää toinen kerta. Kesän muita ihanimpia juttuja on ollut lähipiirin pikkuihmisten tapaaminen ja heidän kanssaan touhuaminen. On ollut ihanaa ja koskettavaa huomata, miten luontevasti omat ystävät kasvavat vanhemman rooliin ja miten hurmaavia pikkutyyppejä meidän elämään nykyisin kuuluu. Se on ihan parasta! Ja mikä klisee, mut vitsit miten nopeasti pienet ihmiset kasvavat ja oppivat uutta. Tuosta noin vain.

Pitkä kietaisumekko Rumeur

Ollaan seikkailtu kesäöinä Helsingissä alueilla, jotka ei oo meille entuudestaan tuttuja; haaveillaan siitä, että meillä olisi mahdollisesti seuraavassa kodissa pieni piha. Se haave vaatii pientä perehtymistä, kun asuinalueista tuttuja ovat lähinnä kantakaupungin alueet.

Mua on viety myös Kokkolassa paikkoihin, joita en ole aiemmin nähnyt. Trullevin nokka illalla auringon laskiessa oli upea ja soramonttujen keskeltä löytynyt uimapaikka jotenkin epätodellinen – miten vesi olikin niin kirkasta kaiken sen hiekan ja soran keskellä?

Ollaan nautittu siitä, että ollaan voitu nähdä meidän perheitä kunnolla. Ja arvaatteko mikä on musta ihaninta? Se, että meidän perheet ovat tavanneet toisiaan myös keskenään! Se liikuttaa mua kovasti, koska ei ehkä ole mitenkään itsestäänselvää että puolison vanhemmat ovat ihania ja läheisiä ja että omat vanhemmat ja appivanhemmat tulevat hekin hyvin juttuun. Tosi onnekasta.

Ida ja Linda

Ollaan testailtu kesäruokien kaverina uusia alkoholittomia juomia (Barrels and Drums Chardonnay Non-alcoholic Sparkling on aika hyvä Alkon hyllystä löytyvä holiton skumppa, sieltä vähiten makeasta päästä) ja nyt tätä kirjoittaessa tajuan, että onpas ollut mutkatonta olla kesä ilman alkoholia.

Ei kai missään vaiheessa oikeastaan päätetty alkaa alkoholittomalle linjalle, mutta ollaan nyt pidetty taukoa viime lokakuusta asti. Silloin pitkällä ja ihanalla ravintolaillallisella nautitun kolmen alkoholiannoksen jälkeen tuli sellainen laskuhumala ja darra, että tuntui vain, ettei kiinnosta enää yhtään. Saa nähdä, onko samanlainen fiilis vielä vuoden tai parin päästä tai tekeekö joskus vaikka mieli nauttia lasillinen, kun nyt on ollut sellainen fiilis, ettei kiinnosta edes sen lasillisen vertaa. On ollut hyvä olo tästä sober curious -meiningistä.

Aika hurjaa myös, että muutama vuosi sitten ajatus tällaisesta olisi tuntunut ihan mahdottomalta ja kun mietin millaisia kesät oli muutama vuosi sitten – festareita, bileitä, terassitreffejä ja puistopiknikkejä, joihin kaikkiin olennaisesti liittyi alkoholi – niin ei kai ihmekään. Onneksi nyt ajatus kemuista sober curious -meiningillä ei tunnu enää yhtään ihmeelliseltä.

Ida kesämekko Rumeur label

Ollaan käyty Kokkolasta kotiin ajaessa Alavudella moikkaamassa isoäitiä. Samalla mun lapsuuden haave (hahaha jep, dream big ja silleen) toteutui vihdoin, kun stopattiin ranskiksille Harrin grillille – oon nähnyt tuon grillikioskin auton ikkunasta niin monta kertaa lapsena, mutta koska se oli lähellä mummolaa, ei siinä koskaan pysähdytty. Mut nytpä pysähdyttiin!

Käytiin kesän alussa Fiskarsissa Onoman 25-vuotisnäyttelyssä, ollaan syöty pizzaa puistossa ja pelattu mölkkyä. Ollaan oltu häälomalla Mustion Linnassa ja kierrelty kirppiksiä Kokkolassa, Lohjalla ja Tampereella. Ollaan tehty ihania kesäruokia, vegaanista pavlovaa ja vegepizzaa, josta ollaan saatu sellaiset kehut ettei mistään ikinä. Saatu ystäviltä kauniita onnittelukimppuja ja luettu pitkästä aikaa lehtiä. Valvottu myöhään ja selattu myynnissä olevia asuntoja.

Ja nyt on vasta heinäkuu.

Lisää luettavaa

Uuden kodin etsiminen – missä haluamme asua?

Haaveena yhteinen koti (ja yhteinen asuntolaina)

Vastuullinen neule x 18

Rakkaus best