Instagramia seuraavat tietävät, missä olen pyörinyt tällä viikolla. No Köpiksessäpä hyvinkin! Olin ihan sairaan innoissani saadessani kutsun Boschin järjestämälle pressimatkalle Köpikseen, sillä mulla ja Alisalla on lennot varattuna tuonne huhtikuulle. Pääsin siis etukäteisvaklaamaan miltä Kööpenhaminassa näyttää. Edellisestä reissusta Tanskaan on jo vuosia; silloin reissun kohokohta oli Legoland, tsihi.

Köpis vei sydämeni samantien. Ehdin olla reissussa reilut 24h joista suurin osa kului järjestetyn ohjelman parissa, mutta vitsit, ne hetket mitkä ehdin kierrellä keskustaa tekivät mut ihan superonnelliseksi. Tässä tulis muutamat reissukuvat, yhdelle raflalle täytyy vielä omistaa kokonainen postaus, se oli niin mainio.

Näkymät hotellihuoneen ikkunasta, ei ollenkaan paha. Yövyin Copenhagen Island -nimisessä hotellissa, joka sijaitsi lähellä jotain ”upcoming” teurastamoaluetta. Tuolla teurastamon alueella me sitten illalla söimmekin.

Jottei realismi unohtuisi (tätähän kaikki aina toivoo, eikö niin?), niin kerrottakoon että kulutin tuon 24h aikana puolikkaan isosta nenäliinapaketista ja juuri ennen reissua ostin kuudellakympillä vitamiineja, nenäsuihketta ja kurkkupastilleja. Ai vitsit miten raivostuttavaa. Oon melko varma että tämä yskä-flunssa-kuume -kombo sai alkunsa hetki sitten syödystä antibiottikuurista. Vältän antibiotteja viimeiseen asti, mutta tuolloin ei ollut vaihtoehtoja äkillisen tulehduksen vuoksi ja nyt sitten pamahti kunnolla tämä yskästä ja aavistuksen kipeästä olosta alkanut tauti päälle. Lähdin reissuun yskässä ja nuhassa ja palasin kuumeisena. Onneksi hotellihuoneen baarikaapin etikkasipsit lohduttivat nälkäistä ja punanenäistä matkustajaa (ja onneksi mineraalimeikkipohja on suhteellisen peittävä). 

Hotellilla freesailun jälkeen vuorossa oli Boschin tarjoama ilallinen, jonne saapui kaikki paikalle kutsutut bloggaajatiimit Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Meidän reissumme päätarkoitus oli vasta seuraavana päivänä, jolloin osallistuimme pohjoismaiden väliseen leikkimieliseen leivontakisailuun.

Illallisravintolassa meille tehtiin heti selväksi, että tämä ei sitten ole mikään ravintola. Ja sen huomasin illan aikana; kyseessä oli pikemminkin ihan mahtava kulinaristinen elämys; samalla pääsi tutustumaan pohjoismaisiin kolleegoihin ja höpöttelemään suomalaisten ruokabloggaajien kanssa, jotka hekin olivat minulle suurin osa entuudestaan tuntemattomia. Illalliselämyksestä lisää myöhemmin, niin siisti tapaus on I’m a kombo.

Torstaiaamuna suuntasimme Øksnehallenille Boschin järjestämään ”Bosch baking dayhin” (instasta voi vaklata tägin #boschbaingday alta, jos kiinnostaa). Bosch lanseerasi uuden 8-serie -sarjan uuninsa, joka on vissiin jokaisen superleipojan unelma: tuuletin pyörii kahteen suuntaan, mikä tarkoittaa sitä, että peltiä ei tarvitse kääntää kesken paistamisen jottei toinen puoli pala ja toinen jää raa’aksi ja koko leipomus lässähdä uunia avatessa. Uunissa on myös kaikki hifistelyjuttuja lihanpaistamiseen liittyen, lämpötilan tasaisempaa mittausta muun muassa. Ennen mikää tämmöinen hifistely ei olisi juuri kiinnostanut, mutta nyt kun mulla on omassa kodissa esim. induktioliesi, olen ihan hullaantunut tuollaiseen helpottavaan tekniikkaan. Pääsimme testaamaan uuneja pullanpaistamisessa – suomalaisina piti vähän sooloilla ja tehdä kanelsnurrejen sijaan korvapuusteja. ;-)

Kisailtiin myös kauneimmasta jälkiruoka-annoksen valmistamisesta; ei paljoa harmittanut hävitä parhaimmalle, eli Tanskalle. Tultiin kuiteskin tokaksi tässä, hohoo. Suomen joukkueessa oli mun lisäkseni Hannan soppa -blogin Hanna, jonka herkkuja pääsin maistelemaan Hunajaista-Riikan illanistujaisissa talvella. Jotain maukasta -blogin Mari oli tuttu entuudestaan myös, mutta treffasimme nyt ekaa kertaa. Sillä sipuli-blogin Merituuli, Hellan ja viinilasin välissä -blogin Johanna, Keltaisessa keittiössä – blogin Martina ja Henkka, Sivumaku-blogin Jani, Herneetkin rokkaa. -blogin Jii ja Nti Papu, Kaikki äitini reseptit -blogin Nanna ja Siskot kokkaa -blogin Nelle olivat kaikki mahtavia tyyppejä. Olipa kiva olla ihan erilaisella kokoonpanolla liikenteessä; kieltämättä välillä mietin, että vitsit miten siistiä, että mut on valittu tähän porukkaan, jossa jengi tietää ruuasta paljon enemmän mitä minä. Ei sillä, pidän kyllä itseäni kulinaristina, mutta erotuinhan mä aika hyvin porukasta tällä lifestyle-blogillani. Kerrankin näin päin :-D 

Selvisin yllättävän hyvin tuosta aamupäivästä kokkailujen parissa, vaikka heräsinkin aamulla kuumeessa. Buranan voimalla jaksaa näköjään päivän. Ehdin käppäillä keskustassa ja fiilistellä Köpistä pari tuntia ennen lentokentälle lähtöä, jossa jouduinkin sitten viimeiseen asti jännittämään mahdunko koneeseen. Ehkä flunssainen olemukseni ja anova ilmeeni sai virkailijat uskomaan, että mut kantsii päästää koneeseen. En kyllä tajua, miten edes on mahdollista ylibuukata kone? Tapahtuuko sitä paljonkin? Huhhhu. 

Löysin ihan vahingossa itselleni lounasta Palæo-nimisestä kahvilasta, joka tarjoaa sokeritonta, prosessoimatonta ja ravintorikasta ruokaa. Tuo wrappi on tehty kananmunasta ja oli ihan älyttömän herkullinen, kaaliraasteen lisäksi sen täytteinä oli itsetehtyä avokadotahnaa, persiljapestoa, pähkinöitä, kuivattuja goji-marjoja ja muita kasviksia. Soijalattekin oli täydellinen, taisivat maksaa n. 12€ yhteensä. Vitsit että on siistiä löytää vahingossa joku kiva paikka, vaikka nykyisin voisi tietty valmistautua ja ottaa kaiken selville etukäteen kirjoista ja blogeista.

Onneksi mun kipeilyni ei vaikuttaneet enempää tuohon reissuun, mutta nyt joudun kyllä surukseni skippaamaan Valoa festivalin, yhyy :—-( Eniten harmittaa Ele ja Kakkmaddafakka ja se, että ystävän piti tulla mun luo festaroimaan. Mut menkää te. Ja joratkaa munkin puolesta!