Huh, kuluipa viikko nopeaa, vaikkei hetkittäin siltä tuntunutkaan. Sain kokea viime viikolla ruokamyrkytyksen tuskat, huh että, en tiedä olenko koskaan ollut noin rikki ja kipeä taudin takia! Onneksi pahinta oloa kesti reilu päivä ja loput päivät meni kuumetta ja päänsärkyä pois levätessä. Kaikista pahinta taudeissa on aina epätietoisuus ja se, ettei koskaan tiedä milloin ne loppuvat – tällainen järjestelmällinen tyyppi ei kestä epätietoisuutta. Enkä myöskään sitä, millaisia vaihtoehtoja google antaa taudiksi, kun googlaa ”oksennus ja kova kuume”. En varmaan inhoa mitään fyysistä reaktiota niin paljon kuin oksentamista. En ole koskaan ymmärtänyt, miten jotkut käyvät kesken baari-illan oksentamassa ja jatkavat sitten bailaamista, en ikinä pystyisi! Saatika haluaisi, mutta se on toinen juttu jo se.
En tiedä mistä ruokamyrkytys on voinut tulla – oireet alkavat yleensä 24 tunnin kuluessa jonkin saastuneen/pilaantuneen ruuan syömisestä. Olin ollut kotona koko päivän ja tehnyt itse ruokaa, mutta muistan, että aamupuuron joukkoon heittämistäni pähkinöistä joku maistui aavistuksen homeelle. En antanut sen häiritä, sillä noita sattuu aina välillä. Pohdin kaikki jutut läpi enkä keksi mitään; tietysti ulkomaalainen persikka tai vaikka pari viikkoa käytössä ollut vesipullo jossa bakteerit ovat päässeet muhimaan, saattaa olla syy. Huh, miten turhauttavaa. Onneksi tauti tuntuu olevan nyt ohi, pientä lämpöä vielä havaittavissa, joten viikonlopun suunnitelmat menevät auttamatta uusiksi. Nyt pitää helliä kroppa kuntoon ensi viikoksi, tiedossa on alkuviikko töitä ja loppuviikosta mökkeilyä, ai että!
Nämä kuvat nappailtiin Lindan kanssa alkuviikosta. Ihanan seesteinen tunnelma ja kaunis järveen laskeutuva kallio taustalla, yksi lempparipaikoistani. Haaveilen että ensi viikolla kelit suosisivat mökkeilyn suhteen, olisi ihana päästä veneilemään ja syömään ulkona, niin kuin viime vuonna. No, odotan mökin rauhaa ja saunomista säästä huolimatta.
Lempeää viikonloppua xx
